Kommentti: EU:n ”tilapäinen” elvytysrahasto on vasta alkua – EKP rikkoi tabun ja sanoo sen jo ääneen! - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: EU:n ”tilapäinen” elvytysrahasto on vasta alkua – EKP rikkoi tabun ja sanoo sen jo ääneen!

EU:n elvytysrahasto on virallisesti tilapäinen mutta todennäköisemmin pysyväksi muuttuva velkaväline. Vielä tätä ei saisi sanoa ääneen – mutta ehdotus löytyy jo EKP:n julkaisusta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

25.9.2020 10:50

Suomessakin eduskunnan käsittelyssä oleva EU:n elvytysrahasto on virallisesti tilapäinen ja kertaluontoinen poikkeuslupa unionin mittavaan yhteisvelkaan yksinomaan koronavaikutusten taltuttamiseksi koko unionin alueella.

Näin EU-maiden johtajien Eurooppa-neuvosto on sopinut, ja näin Suomenkin hallitus on pakettia markkinoinut eduskunnalle.

Osa EU-maiden johtajista on kuitenkin jo kiirehtinyt asioiden edelle tulkitsemalla julkisissakin puheenvuoroissaan elvytysrahaston tilapäisyyden vain perustamisvaiheen itsessään tilapäiseksi muodollisuudeksi.

Esimerkiksi osa Italian, Espanjan, Ranskan ja jopa Saksan hallitusten edustajista on julkisesti arvioinut – ja yleensä myös iloinnut – elvytysrahastoa kuin se muodostaisi pysyvän perustan EU:n muutokselle niin sanotuksi fiskaali- tai velkaunioniksi.

Suunnilleen samaan tapaan elvytysrahastoa ja sen synnyttämiä tulevaisuuden kehitysnäkymiä on arvioinut – ja pääosin kehunut – suuri määrä EU:sta riippumattomia finanssimarkkinoiden ja talouden tarkkailijoita.

Toistaiseksi tilapäisen muuttumista pysyväksi on kuitenkin ounasteltu, aavisteltu ja suositeltu lähinnä epävirallisissa puheenvuoroissa ja tuumailuissa.

Sen sijaan EU-toimielimien viralliset ehdotukset, tulkinnat ja lausunnot ovat toistaiseksi hyvin huolellisesti korostaneet elvytysrahaston tilapäisyyttä ja kertaluontoisuutta.

Syykin on selkeä: tilapäisyyden ja koronakriisin saneleman pakon korostaminen on ainoa poliittisesti mahdollinen tapa saada mittavalle – ja EU:n perussopimusten kieltämälle – yhteisvelalle hyväksyntä myös Suomen kaltaisissa nettomaksajamaissa.

Siksi näkymä tilapäisestä velkarahastosta EU:n rakenteen ja luonteen pysyvään muutokseen on toistaiseksi ollut EU:n omien toimielinten virallisissa julkaisuissa tabu, jota ei ole sopinut lausua julki.

Nyt euroalueen keskuspankki EKP on rikkonut tuon tabun.

Astetta virallisempi kehitysnäkymä

EKP on tällä viikolla julkaissut verkkosivuillaan Economic Bulletin -talouskatsauksensa uusimman numeron 6/2020.

Julkaisu sisältää tavan mukaan suuren määrän taloustilastoja ja -tulkintoja sekä joukon ajankohtaisia erikoisartikkeleita.

Yksi tämänkertaisen katsauksen artikkeleista keskittyy EU:n koronaelvytyspakettiin ja erityisesti paketin ”fiskaalisiin vaikutuksiin” – ja mahdollisuuksiin.

Artikkeli alkaa toteamalla, että EU:n elvytyspaketti muodostaa ”tärkeän virstanpylvään eurooppalaisen talouspolitiikan yhdentymisessä”.

Ja päättyy johtopäätökseen, jonka mukaan EU:n koronatoimilla (kuten juuri elvytysrahastolla) on ”kauaskantoisia vaikutuksia eurooppalaisen hallintorakenteen kehitykseen ja käytäntöön”.

Artikkeli tulkitsee elvytysrahaston ilmentävän jäsenmaiden poliittista valmiutta ryhtyä tarvittaessa mittaviinkin talouspoliittisiin yhteistoimiin – ja yhteisen ”fiskaalisen työkalun” perustamiseen.

Loppuhuipennuksena on pohdiskeleva ehdotus:

”Tämä innovaatio – olkoonkin, että se on kertaluontoinen – voi toimia esimerkkinä ja virikkeenä talous- ja rahaliitolle, jolta yhä puuttuu pysyvä ylikansallinen talouspoliittinen kapasiteetti talouskriisien vaikutusten tasaamiseen.”

Artikkeli päätyy suositukseen, että EU:n rakennetta kehittävässä työssä elvytysrahaston mahdolliseksi osoittama malli on syytä ottaa opiksi ja ohjenuoraksi.

Muodollisesti artikkelissa esiintyvät tulkinnat ja arviot ovat kirjoittajiensa eli EKP:n palveluksessa olevien asiantuntijoiden omia näkemyksiä eivätkä keskuspankin virallisia lausuntoja.

Mutta kyse on silti EKP:n arvovaltaisesta ja virallisesta julkaisusta, jonka jokainen lause on läpäissyt tarkan seulan.

Taloudellinen ja poliittinen hanke

Elvytysrahaston muuttaminen ajan oloon tilapäisestä pysyväksi EU:n velanoton ja tulonsiirtojen rahoittamisen välineeksi olisi merkittävä muutos nyt vireillä olevan ja virallisesti tilapäisen hankkeen luonteeseen.

Muutoksen mahdollisesta vaivihkaisesta toteutusaikeesta voi olla hyvillään tai pahoillaan, niin kuin muutostakin voi sinänsä pitää taloudellisesti tai poliittisesti hyvänä tai huonona ajatuksena.

Mille kannalle kukin päätyy voi vaihdella vaikka kuinka monenlaisin perustein.

Yksi taloudellisen puntaroinnin kantaan vaikuttava seikka voi olla kysymys, kuinka paljon elvytysrahasto ja sitä seuraavat jatkojärjestelyt maksavat ja tuottavat – ja miten maksut ja tuotot jakautuvat järjestelyihin osallistuvien maiden kesken.

Tämä kustannusten ja tuottojen jakautuminen kiinnostanee lähinnä järjestelyihin osallistuvia jäsenmaita ja niiden veronmaksajia, joista nettosaajat ehkä kannattavat ja maksajat ehkä hieman empivät.

Sen sijaan maksamiset ja saamiset eivät kiinnostane yhtä paljon esimerkiksi EU:n toimielimiä, joille kokonaisuus on osiaan tärkeämpi – eivätkä varsinkaan finanssimarkkinoiden toimijoita, joille tärkeintä on arvioida omia eikä suinkaan EU:n saati yksittäisten EU-maiden ansaintamahdollisuuksia.

Poliittiseen puntarointiin vaikuttanee itse kunkin kanta EU:n ihannemuodosta ja -roolista – ja kysymyksestä, kumpi on parempi, nykyinen valtioliitto vai jonkinlainen liittovaltio.

Tällaisten taloudellisten ja poliittisten kysymysten puntarointi ja itse kunkin kannan muodostaminen olisi kuitenkin verrattomasti helpompaa kuin epävarma aavistelu, jos paraikaakin etenevästä hankkeesta – ja kukaties jatkoksi kaavailluista muutoksista – olisi avoimesti tarjolla luotettavaa ja vilpitöntä tietoa.

Kun EKP:kin jo väläyttelee elvytysrahastolle tulevaisuuden kehitysnäkymiä tilapäisestä kriisivälineestä EU:n pysyväksi fiskaalivoimaksi, ehkä Suomessakin olisi virkistävää vaihtelua puhua näin kauaskantoisesta hankkeesta kiertelemättä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?