Näin koronasta nouseva Ruotsi päihittää Suomen: ”Ei voi kuin katsella kateellisena vieressä” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin koronasta nouseva Ruotsi päihittää Suomen: ”Ei voi kuin katsella kateellisena vieressä”

Ruotsin demarivetoinen hallitus tekee 3 miljardin euron verokevennykset. Ruotsin julkinen velka taittuu koronasta huolimatta jo ensi vuonna ja työllisyys kohenee rivakasti. – Ruotsi on tehnyt työlinja-politiikkaa, hallituksen väristä riippumatta. Se kantaa hedelmää, sanoo EK:n Penna Urrila.

Suomalaisekonomistit löytävät useita syitä sille, miksi Ruotsi nousee koronalamasta Suomea rivakammin.­

24.9.2020 6:02 | Päivitetty 24.9.2020 15:11

Talousmaaottelussa Suomi-Ruotsi kärkisijasta ei ole epäselvyyttä. Ruotsissa velkaantuminen taittuu jo ensi vuonna, Suomessa tavoitteena on vuosi 2030.

Työllisyydessä Ruotsi on ollut Suomea pitkään edellä, ja ennusteiden mukaan Ruotsin työllisyys on koronaa edeltäneellä tasolla vuonna 2023.

Johtajat Penna Urrila Elinkeinoelämän keskusliitosta ja Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta kertovat, miksi Ruotsin talous elpyy koronasta paljon Suomea nopeammin.

– Ruotsissa on valmisteltu asiat laajamittaisemmin, ja siellä ei ole pikkurahasta pulaa. Ruotsin talous oli kunnossa, siellä ei ollut eurokriisiä, ja työllisyysaste on ollut huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Ruotsissa on myös työvoimaa tarjolla, sinne on tullut työperäistä maahanmuuttoa. Ja Ruotsissa ikärakenne on suotuisa, vanhusväestön osuus ei kasva samoin kuin meillä, PT:n Pylkkänen sanoi.

– Molemmat elvyttävät paljon, mutta Ruotsissa rahaa on riittänyt menolisäysten ohella veronkevennyksiin, EK:n Urrila totesi.

Johtaja Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos.­

Ruotsi julkaisi maanantaina ensi vuoden budjettinsa, ja talousennusteet ovat aivan eri luokkaa kuin Suomella.

Ruotsilla on velkaa vähän, viime vuonna julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 35,2 prosenttia ja koronakriisi myötä velkasuhde nousee tänä vuonna 42,6 prosenttiin.

Mutta, jo ensi vuonna, velkasuhde kääntyy Ruotsissa pieneen laskuun.

– Vaikka velkaa otetaan lisää, talous kasvaa ja velkasuhde on suurin piirtein sama kuin tänä vuonna. Ruotsilla on vähän velkaa, siellä on matalin velka sitten 1977. Heillä ei velka ole kriisien jälkeen jäänyt korkealle tasolle kuten meillä. Ruotsilla on parempi ikärakenne ja heillä ei ole juuri kestävyysvajetta, Urrila kertoi.

Suomella oli ennen koronaa velkaa noin 60 prosenttia Bkt:sta, ja koronakriisi vain kiihdyttää velkasuhdetta. Suomessa hallitus on hyvillään, jos velkaantuminen taittuu vuosikymmenen lopulla ja pysyy alle 80 prosentissa.

– Olen siitä huolissani, että meillä julkinen talous on pitkällä aikavälillä epätasapainossa. 80 prosentin velkasuhde ei ole katto. Kun mennään vuosikymmeniä eteenpäin, väestö ikääntyy ja menopaineet kasvavat. Jos mitään ei tehdä, velka lähtee räjähtävään kasvuun, ja tämä on se kestävyysvaje, Urrila totesi.

– Näillä koroilla hallitsemme 60–80 prosentin velkatason, mutta emme hallitse sitä, että velkaura on kestämätön. Meillä ei ole näkymää julkisen talouden tasapainottumisesta, Ruotsilla se on, EK:n Urrila jatkoi.

Johtaja Penna Urrila, Elinkeinoelämän keskusliitto.­

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pylkkänen on myös huolissaan velasta, mutta uskoo velkasuhteen taittumiseen.

– Sitä on liioiteltu. Meidän ennuste on, että meillä velkasuhde ei edes mene 70 prosenttiin, Pylkkänen kertoi.

– Velka on aina paha asia. Mitä enemmän velkaa, sitä alttiimpia olemme korkovaihtelulle. Muilla mailla on paljon suuremmat velkamäärät, meillä akuuttia huolta ei ole taloudessa. Olemme joutuneet uudistumaan, meillä on jatkuva paine päällä kustannuskilpailukyvyssä. Olemme eurossa, ei meillä ole omaa valuuttaa, joka devalvoituu. Vientisektorin on oltava huippukunnossa koko ajan, Pylkkänen jatkoi.

Työllisyydessä Ruotsi on ollut aimo harppauksen Suomea edellä. Suomi on kuronut eroa kiinni, mutta Suomi on entistä kauempana 75 prosentin työllisyysasteesta.

Ruotsissa työllisyysaste palautuu koronaa edeltävälle tasolle vuonna 2023.

– Ennen kaikkea ensi vuoden elpyminen olisi aika hyvää. He näkevät, että koronasta ei jää pysyvää, rakenteisiin menevää ongelmaa. Ruotsi on tehnyt työlinja-politiikkaa, hallituksen väristä riippumatta. Se kantaa hedelmää, Urrila sanoi.

– Ruotsissa on palveluvaltaisempi elinkeinorakenne, se tarkoittaa työvoimavaltaisuutta. Ruotsissa on paljon enemmän osa-aikatyötä tekeviä, siinä tulee jo enemmän nuppilukua työllisyyteen, Pylkkänen kertoi.

Suomen pääministeri Sanna Marin ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven.­

Ruotsin demarihallitus aikoo elvyttää ensi vuonna noin 10 miljardilla eurolla.

– Ruotsi elvyttää, mutta heillä on varaa siihen, erityisesti korkean työllisyyden ansiosta. Heillä ei ole tarvetta erityisille työllisyystoimille. Suomi ja Ruotsi elvyttävät, mutta meillä ei ole kolikon toisella puolella toimia, joilla julkinen talous saataisiin tasapainoon. Niitä pyritään löytämään, mutta kori on aika tyhjä, Urrila totesi.

Selvin ero Suomeen on se, että Ruotsissa hallitus tekee 3 miljardin euron verokevennykset: pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään, kotitalousvähennys nousee noin 7 000 euroon, työnantajat saavat vajaan 12 prosentin helpotuksen sivukuluihinsa palkatessaan alle 23-vuotiaita töihin, ja investoinneista saa ylimääräisen noin 4 prosentin hyvityksen yritysverotukseen.

– Kotitalousvähennys on työvoimaintensiivinen. Se on tässä tilanteessa oikea toimenpide, koska se elvyttää myös paikallista taloutta ja kotitaloudet työllistävät. Työllistämiskustannusten alentaminen, työ tulee halvemmaksi ja Ruotsi parantaa nyt nuorten työllistymismahdollisuuksia. Investoinnit ovat olleet Ruotsissa korkeammalla tasolla, ja buustaavat sitä edelleen. Ei voi kuin katsella kateellisena vieressä, Pylkkänen tunnusti.

– Verokevennyksillä ei tähdätä niinkään työllisyyden parantamiseen kuin kulutuskysynnän kasvattamiseen. Kun ostovoimaa tulee kolme miljardia lisää, se tuottaa aktiivisuutta talouteen, Pylkkänen näki.

Kansanedustaja Harry Harkimo.­

Kun Suomessa oppositio viime perjantaina jätti välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta, kansanedustaja Harry Harkimo (liik) heitti, että Ruotsissa on paljon paremmat demarit kuin Suomessa.

– Demarit on vähemmistöhallituksessa. Sen pitää kuunnella tukipuolueiden äänenpainoja. Muuten ei yksikään päätös mene läpi parlamentissa. Tämän takia demarihallituksen pitää vähän nuoleskella apupuolueiden suuntaan, PT:n Pylkkänen kertoi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) enemmistöhallituksessa istuvat demareiden lisäksi keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?