Näin koronakriisi iskee ikäluokkasi talouteen – katso, kuulutko voittajiin vai häviäjiin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin koronakriisi iskee ikäluokkasi talouteen – katso, kuulutko voittajiin vai häviäjiin

Pitkittyvä koronakriisi uhkaa kahden nuorimman sukupolven tulokehitystä.

Talouden kriiseillä voi olla pitkäaikaisia ja perustavanlaatuisia vaikutuksia ikäluokkien tulokehitykseen.­

25.9.2020 6:30

Koronakriisin vaikutuksista eri ikäluokkien tulokertymiin on vielä vähän tutkittua tietoa.

Kriisin vaikutukset työllisyyteen ja toimeentuloon näkyvät myöhemmin, paljon on myös merkitystä sillä, kuinka pitkäaikainen kriisi on edessä.

Mutta jotain kättä pitempää tarjoavat vanhat tutkimukset.

Talouden kriiseillä voi olla pitkäaikaisia ja perustavanlaatuisia vaikutuksia ikäluokkien tulokehitykseen, ja tässä mielessä koronakriisi ei tee poikkeusta.

Suomen Pankin tutkijoiden Petri Mäki-Fräntin ja Helvi Kinnusen analyysi Pitkittynyt taantuma heikentää nuorten sukupolvien asemaa Suomessa (2016) paljastaa, että 35–45-vuotiaiden ja eläkeläisten tulot kaksinkertaistuivat 1970- ja 1980-luvuilla verrattuna 1960-lukuun.

Sitten tuli muutos.

Sukupolvien välinen tulonjakovertailu heitti häränpyllyä 1990-luvun laman jälkeen: nuoret alkoivat jäädä talouskehityksessä kelkasta, ja alle 35-vuotiaiden eli niin sanotun Y-sukupolven elintaso ei enää noussutkaan entiseen malliin.

Sen sijaan vanhemmilla sukupolvilla tulokehitys jatkui iän karttuessa edelleen nousevalla uralla – lamavuosista huolimatta.

Milleniaalien eli 1980- ja 1990-luvuilla syntyneiden sekä Z-sukupolven eli vuoden 1996 jälkeen syntyneiden kohtalot voivat olla samanlaisia: tulokehitys saa kolhuja koronakriisistä, eikä tilanne palaa välttämättä hyvälle kasvu-uralle.

Z-sukupolvesta tulisi siis jo toinen sukupolvi, joka jäisi tulokehityksessään vanhempien ikäluokkien jalkoihin.

Pitkittyvä koronakriisi uhkaa varsinkin nuorempien, juuri työuransa alussa olevien ikäluokkien taloutta.­

Tutkijat myöntävät, että tämä vaara on olemassa.

Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska sanoo, että kaikki ainekset seuraavaan menetettyyn vuosikymmeneen ovat nuorten osalta olemassa.

Se ei tarkoita, etteivätkö muutkin kuin nuoret kärsisi koronan tuomista seurauksista, mutta lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että taloudellisesti vaikeina aikoina erityisesti työmarkkinoille tulevien työurassa vaikutukset näkyvät pitkään.

– Osalla nuorista meni jo valmiiksi huonosti. Kun ajat muuttuvat vaikeammiksi, heillä on entuudestaan huonommat mahdollisuudet pärjätä ja mukautua tilanteeseen, Wilska sanoo.

Toisaalta hänen mukaansa on myös ”pärjääjänuoria”, jotka murroskohdissa keksivät uusia tapoja toimia.

Yksi nuorten murheista liittyy työelämään. Wilska sanoo, että hän kehottaa suhtautumaan asiaan siten, ettei määräaikaista ja vakituista työsuhdetta nykyään kannata pitää kovin erilaisina.

– Vakityöhön liittyy vahvoja mielikuvia pysyvyydestä. Mutta ei ole nykyisin yhtään pysyvämpi työ kuin määräaikainen. Ikävä kyllä, vakituinen työ voi lähteä alta koska vain, Wilska sanoo.

Miten sitten korona-aika kohtelee eri ikäluokkien tuloja?

Helsinki Graduate School of Economics (GSE) vertaili eri ikäluokkien palkkasummia heinäkuusta 2019 heinäkuuhun 2020 eli koronakriisin aikana.

GSE on Aalto-yliopiston, Hanken Svenska Handelshögskolanin ja Helsingin yliopiston yhteinen taloustieteen tutkimus- ja opetusyksikkö, joka tuottaa raportteja taloudesta.

Syyskuussa julkaistussa vertailussa kahden nuorimman ikäluokan palkkasumma pieneni, lähes kaikilla muilla se kasvoi. Myös 50–54-vuotiailla palkkasumma jäi vertailuajanjaksolla alhaisemmalle tasolle kuin vuosi sitten. GSE:n raportin mukaan ”suurimman notkahduksen ovat kärsineet alle 25-vuotiaat, niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin.”

Wilskan hurjin huomio liittyy siihen, miten kahtiajako on nuorten välillä syventynyt.

– Sanoisin, että huono-osaisia nuoria ei suojele nyt kukaan. Ja monia hyväosaisia nuoria yritetään suojella kaikilta pettymyksiltä.

Suojelu sinänsä voi olla hyvästä, mutta jos siitä seuraa, että esimerkiksi kyky ottaa vastaan rakentavaakin kritiikkiä on olematon, työelämään siirtymisessä on haasteita. Ihminen kuin kehittyy sitä kautta, että hän tekee, ja saa tekemästään palautetta.

Wilska sanoo, että tämäntapaista ilmiötä on nähtävissä.

Toinen puoli asiaa on, että yhteiskunta on nyt suhteellisen vauras. Osa nuorista tietää hyvin, että he eivät tule yltämään kaikilta osin vanhempiensa elintasoon.

– Jos näkee, ettei yllä samaan ja toisaalta ei ehkä ole siihen tarvettakaan, niin osalla se johtaa tietynlaiseen fatalismiin. Kannattaako edes yrittää, jos asioiden toteutuminen näyttää varsin vaikealta, Wilska sanoo.

Lisäksi jotkut kokevat yhteiskunnan vaatimukset niin kovina, että se johtaa uupumukseen jo nuorena.

Jos tulevaisuuden kuvat ja työmarkkinat muuttuvat kovin vaikeiksi, ja sosiaaliturvan taso laskee paljon, Wilska näkee, että osa nuorista voi jopa radikalisoitua.

– Sellaisia signaaleja on jo nähtävissä. Sanoisin, että aika hankalat ajat saattavat olla tulossa.

Nyt pitää varoa, että Suomeen ei taloudessa synny ”koronaikäluokkaa”.­

Viimeisin nuorisobarometri on tehty ennen koronaa.

Vuoden 2019 barometrin teemana oli työ ja yrittäjyys. Sitä tekemässä ollut akatemiatutkija Lotta Haikkola sanoo, että nuoret luottavat kyllä omaan tulevaisuuteensa ja mahdollisuuksiinsa.

– Mutta kun kysytään koko omaan sukupolveen liittyviä näkymiä, silloin luottamus heikkenee, Haikkola sanoo.

Hän korostaa, ettei halua lietsoa nuoriin epävarmuutta, mutta myös Haikkola puhuu tutkimuksista, jotka osoittavat, että kun taantuman aikaan tulee työmarkkinoille, vaikutukset näkyvät pitkään.

Suomen Pankin tutkijat havaitsivat, että työmarkkinoille muodostui finanssikriisin jälkeen ”taantumamiesten” ikäluokka samalla tavoin kuin 1990-luvun laman jäljiltä jäi ”lamanaisia”, joiden työvoimaosuus pysyi pitkään keskimääräistä pienempänä.

Nyt pitää varoa, ettei synny ”koronaikäluokkaa”.

Kuulutko 1980–1995 syntyneeseen Y-sukupolveen tai nuorempaan vuoden 1996 jälkeen syntyneeseen Z-sukupolveen? Oletko tyytyväinen elämääsi ja tulotasoosi? Millaisia haasteita meneillään oleva koronakriisi on tuonut sinulle henkilökohtaisessa taloudessasi? Miltä henkilökohtaisen taloutesi kehitys näyttää tulevaisuudessa? Kerro meille tilanteestasi kommenttikentässä tai lähetä sähköpostia yhteystietoineen timo.paunonen@iltasanomat.fi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?