Kommentti: Kiina aloitti armottoman kisan markkinaosuuksista, ja se iskee pahasti Suomeen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Kiina aloitti armottoman kisan markkinaosuuksista, ja se iskee pahasti Suomeen

Kiinan teollisuus painaa päälle nyt sellaisella korkeapaineella, että muun maailman teollisuus helisee pientä Suomea myöten, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

23.9. 7:05

Kiinan talous näyttää ensin kärsineen – mutta nyttemmin myös toipuvan – koronakriisistä tyystin eri tahtia kuin maailman muut mahtitaloudet, kuten EU-maat, Yhdysvallat ja Japani.

Koronaepidemia ja siihen liittyvät sulkutoimet alkoivat Kiinasta, joten myös teollisuustuotanto ja muu taloudellinen toimeliaisuus hyytyi ensin Kiinassa.

Nyt Kiina johtaa toipumista – mutta tavalla, joka voi jopa hidastaa ja heikentää muiden talouksien toipumista.

Siinä kun läntisemmät taloudet vasta vaivoin yrittävät päästä tolpilleen ja haaveilevat kriisiä edeltäneen kunnon palautusta, Kiinan teollisuus takoo jo ronskisti kovempaa tahtia kuin ennen koronakriisiä.

Kiinassa toipuminen koronakyykystä on ollut erityisen nopeaa ja voimakasta vientiteollisuudessa, ja siksi Kiinan toipumisella on suuri – ja enimmäkseen jarruttava – vaikutus muun maailman toipumiseen.

Jyrkkä ero muuhun maailmaan

Elokuun loppuun päättyvät Kiinan tuoreimmat taloustilastot kertovat maan tavaraviennin rymistelevän jo lähemmäs 12 prosentin kasvussa, kun vientimääriä verrataan vuotta aiempiin.

Kymmenen prosentin vuotuinen kasvuvauhti meni puhki jo heinäkuussa.

Toipuminen onkin ollut erityisen nopeaa ja voimakasta vientiteollisuudessa, mutta myös Kiinan koko teollisuustuotanto on toipunut koronakyykkyä edeltäneisiin tuotantomääriin ja niiden yli.

Koko teollisuuden tuotantomäärä on nyt suurempi ja tehtaiden käyttöaste on nyt korkeampi kuin kumpikaan mittari oli viime vuoden lopussa juuri ennen koronakriisin alkamista.

Analyysiyhtiö Gavekal Dragonomics huomauttaa tuoreessa Kiina-raportissaan, että teollisuuden tuotantomäärän lisäksi Kiina on koronakriisin jälkeen kyennyt punnertamaan teollisuutensa arvonlisäyksen vahvaan kuuden prosentin vuosikasvuun.

Kiinan toipumisen voima korostuu, kun samaan aikaan muun maailman – ja eritoten suurimpien läntisten talouksien – tuotanto ja vienti potevat yhä pahanlaista koronakohmeloa.

EU-maiden, Yhdysvaltojen ja Japanin teollisuus punnertaa yhdessä ja erikseen yhä selvästi matalammilla käyttöasteilla pienempiä tuotantomääriä ja niukempaa arvonlisäystä kuin ennen koronakriisiä.

Viennin kasvu ei vain sattumaa

Kiinan teollisuuden ja eritoten viennin pikainen ponnistaminen kriisistä entistä vahvempaa kasvuun tuskin on sattumalta syntynyt ilmiö, sillä sitä on vaikea selittää minkäänlaisilla talouden luontaisilla mukautumismekanismeilla.

Vaikka suoraan koronakriisistä koitunutta suojavarusteiden ja etätyöteknologian kuten tietokoneiden kysyntää on muualta maailmasta kantautunut erityisesti juuri Kiinaan, ei se yksin selitä nyt nähtyä ja koettua hirmukasvua.

Todennäköisesti suurempi vaikutus on ollut Kiinan poliittisen johdon kaikkia keskeisiä kilpailijamaita aggressiivisemmilla toimilla koronan taltuttamiseksi.

Ensin Kiina määräsi voimaan useimpia muita maita tiukempia rajoitustoimia talouden ja koko yhteiskunnan sulkemiseksi ja kansalaisten koteihinsa sulkemiseksi. Mutta sulkujen tepsittyä Kiina myös ryhtyi muita pikaisemmin ja päättäväisemmin patistamaan työväkeä takaisin tehtaisiin ja tuotantoa vauhtiin.

Kyse lieneekin Kiinan johdon strategisesta valinnasta – ja koronakriisin synnyttämän tilaisuuden hyödyntämisestä.

Länsimaidenkin elvytys avittaa Kiinaa

Teollisuustuotannon ja viennin osuus Kiinan koko taloudesta on ennestäänkin keinotekoisen ja ajan oloon kestämättömän suuri – ja yksityisen kulutuksen osuus puolestaan keinotekoisen ja ajan oloon kestämättömän pieni.

Niinpä vientiteollisuuden määrätietoinen kasvattaminen on nopeudestaan ja näyttävyydestäänkin huolimatta omiaan vain lisäämään maan johdon ennen pitkää edessä olevien talouden sopeutushaasteiden vaikeusastetta.

Siksi vientivetoisen kasvustrategian voimistamisella lienee jokin maan johtajien mielestä tuiki tärkeä tarkoitus, josta johto laskee koituvan enemmän hyötyä kuin kotimaisten haasteiden vaikeutumisesta koituu aikanaan lisää vaivaa.

Yksi määrätietoinen mutta toki julki lausumaton tavoite lienee markkinaosuuksien – ja samalla työpaikkojen – valloittaminen kriisin heikentämiltä länsimaisilta teollisuusyrityksiltä nopeammin toipuville kiinalaisyrityksille.

Kiinan tilaisuutta on voimistanut se, että Kiinasta poiketen useimmat länsimaat ovat pyrkineet ylläpitämään kotitalouksien ostovoimaa ja elvyttämään kulutuskysyntää – ja samalla kuin vahingossa osaltaan kasvattaneet kiinalaisen tavaraviennin kysyntää osin länsimaisen tuotannon tappioksi.

Suomi on tämän kisan häviäjiä

Maailmanmarkkinoilla on täyttä päätä menossa radikaalisti vielä suurempi markkinaosuuksien siirtymä kuin yksistään Kiinan viennin kasvuluvuista ilmenee.

Sen lisäksi, että Kiinan vienti kasvaa entistä kovempaa vauhtia, näin käy samaan aikaan kuin keskeisten länsitalouksien teollisuustuotanto sakkaa – ja samaan aikaan kuin koko maailmankaupan kokonaisvientimäärät matelevat yli kymmenen prosenttia heikompina kuin vuosi sitten.

Kiinan vienti puskee toisin sanoen entistä kovempaa kasvua muutoin edelleen suhteellisen syvää koronakyykkyä supistuvilla markkinoilla.

Meneillään näyttääkin olevan pitkästä aikaa armottomin vientimarkkinoiden ja markkinaosuuksien uusjako – jossa Kiina vie ja muut vikisevät, pieni Suomi mukaan luettuna.

Kiinan entistäkin aggressiivisempi tukeutuminen vientivetoiseen talouden kasvumalliin ei lisää vain sen omia talouden sisäisiä tasapainohäiriöitä ja -haasteita. Samalla se ajaa kaikkien muiden talousponnisteluita entistäkin ahtaammalle.

Erityisen vaikeita haittavaikutuksia Kiinan vientirymistelystä koituu sellaisille Saksan, Japanin ja Suomenkin kaltaisille länsimaille, jotka ovat perustaneet omatkin talouden kasvutavoitteensa viennin varaan.

Vientivetoisten talouksien ennestäänkin äärimmäisen kova kisa markkinaosuuksista on juuri muuttunut entistäkin kovemmaksi.

Samalla on vahvistunut aavistus, että tässä kisassa on turha pyristellä vain työvoiman joustoja lisäämällä tai palkkoja polkemalla. Se peli on jo pelattu.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?