Suomen vienti putosi alkuvuonna 4 tai 15 prosenttia – tilastojen ero saattaa jatkossa revetä yhä suuremmaksi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomen vienti putosi alkuvuonna 4 tai 15 prosenttia – tilastojen ero saattaa jatkossa revetä yhä suuremmaksi

Romahtiko Suomen vienti keväällä ja kuinka paljon? Riippuu, mitä lukuja katsoo.

Kontteja Vuosaaren satamassa. Kasvava osa Suomen viennistä ei kuitenkaan edes käy Suomen rajojen sisäpuolella.­

15.9. 16:31

Taloustutkimuslaitos PTT:n mukaan Suomen vienti supistuu tänä vuonna yhdeksän prosenttia ja kasvaa ensi vuonna kahdeksan prosenttia.

Suomen tullin tilastojen mukaan viennin volyymi laski toisella neljänneksellä yli 15 prosenttia. Toisaalta Kansantalouden kirjanpidon mukaan Suomen vienti laski samaan aikaan neljä prosenttia.

Erot tilastojen välillä johtuvat laskentatapojen eroista. Tulli laskee vienniksi tavarat, jotka konkreettisesti viedään maan rajojen yli.

Sen sijaan kansainvälisiin sovittuihin tilinpitokäytäntöihin perustuva Kansantalouden kirjanpito kirjaa vienniksi myös suomalaisten yritysten ulkomailla valmistuttamat tuotteet, jotka myydään suoraan ulkomaisille asiakkaille, eivätkä siis käy edes kääntymässä Suomen rajojen sisäpuolella.

Ero Tullin ja Kansantalouden kirjanpidossa kuvastaa murrosta Suomen viennissä – ja myös työmarkkinassa.

Tullin tilastoissa näkyy esimerkiksi paperin viennin lasku Suomesta, jota sellun ja kartongin vienti ei ole pystynyt korvaamaan.

Sen sijaan elektroniikkateollisuuden tuotanto on jo pitkään ollut pääosin ulkomailla. Enää ei viedä puhelimia Salosta maailmalle, vaan Nokia valmistaa verkkonsa ulkomailla. PTT arvioikin, että 5G-verkkojen rakentaminen vauhdittaa jatkossa Suomen vientiä.

Tuotannon katoaminen Suomesta merkitsee myös työpaikkojen katoamista, kuten esimerkiksi UPM:n päätös lopettaa Kaipolan tehdas osoittaa.

Ulkomailla valmistetut tuotteet tuovat kyllä maahan rahaa, mutta eivät enää entiseen tapaan työpaikkoja ja työntekijöiden palkkoja. Suomeen tulleet tuotot jaetaan kulujen ja verojen jälkeen yrityksien omistajille ja sijoittajille.

Kotimaisen tuotannon laskua on onneksi korvannut palvelualan kasvu.

Myös palveluvienti on kuitenkin PTT:n mukaan pudonnut, tosin sen odotetaan kääntyvän nousuun, kun kansainvälinen kysyntä piristyy.

Mutta pystyvätkö palvelualat paikkaamaan metsäteollisuuden jättämän aukon? Miten Suomeen voi löytyä lisää työpaikkoja?

PTT:n mukaan ratkaisu olisivat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen, joissa Suomi on Nokian jälkeen vajonnut Euroopan keskitasolle. Menestyvät yritykset toisivat myös lisää työpaikkoja.

Joka tapauksessa on todennäköistä, että fyysistä tavaraa viedään Suomesta rajan yli jatkossa yhä vähemmän, ja Tullin ja Kansatalouden kirjanpidon vientilukujen ero vain kasvaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?