PTT: Talouden aiemmalle kasvu-uralle ei ole toivoa päästä ennen rokotetta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

PTT: Talouden aiemmalle kasvu-uralle ei ole toivoa päästä ennen rokotetta

PTT ennustaa Suomen taloudelle ensi vuonna kolmen prosentin kasvua.

PTT:n mukaan Suomen kilpailukyky on nyt historiallisesti keskimääräisellä tasolla.­

15.9. 10:00

Suomen talous putoaa tänä vuonna neljä prosenttia ja kasvaa ensi vuonna kolme prosenttia, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT.

Elpymistä vauhdittavat massiivinen elvytys ja kotitalouksien säästöjen purkautuminen. Kulutus laski Suomessakin alkuvuonna jyrkästi lähes 10 prosenttia. PTT:n arvion mukaan keväällä kerääntyneitä säästöjä kulutetaan nyt syksyllä ja ne luultavasti riittävät vauhdittamaan myös ensi vuoden kulutusta.

Kuluttajavetoisen kysynnän ja ansiosta vähittäiskauppa on palautunut nopeimmin ja jopa vilkkaammaksi kuin vuotta aiemmin.

– Talous toipui kesällä osittain, mutta aiemmalle kasvu-uralle ei ole toivoa päästä ennen rokotetta, summaa ennustepäällikkö Janne Huovari.

PTT on laatinut kansantalouden kehityksestä kolme arviota optimistisesta pessimistiseen, joissa paljon riippuu tautitilanteen kehittymisestä. Eri vaihtoehdoissa tämän vuoden talouskasvu vaihtelee -3 ja -5 prosentin välillä ja ensi vuonna 0–5 prosentin välillä.

Koko vuonna palkkasumman lasku jää alle prosenttiin, PTT arvioi. Reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvavat noin prosentin.

Kotitalouksien tilannetta parantaa tänä vuonna vaisu inflaatio. PTT ennustaa kasvavan kysynnän kuitenkin nostavan inflaatiota.

Taloustutkimuslaitoksen mukaan Suomen viennin lasku ei johdu Suomen yritysten heikosta kilpailukyvystä vaan on suoraa seurausta kansainvälisen kysynnän romahtamisesta. Kun kysyntä palaa, vienti Suomesta nousee.

– Suomen hintakilpailukyky on selvästi parantunut vuodesta 2014 ja paranee edelleen tämän vuoden aikana, Huovari sanoo.

– Suomen hintakilpailukyky ei ole todennäköisesti merkittävästi muuttumassa koronakriisin aikana ja Suomen vienti toipuu, kunhan kansainvälinen kysyntä palautuu.

PTT on kuitenkin huolissaan kilpailukyvyn säilymisestä jatkossa. Historiallisesti Suomen kilpailukyky on PTT:n mukaan nyt suurin piirtein keskimääräisellä tasolla.

Ensi vuonna kilpailukykyä saattavat heikentää Suomessa sovitut noin kahden prosentin korotukset, kun taas muissa maissa palkat voivat joustaa alaspäin koronakriisin takia. Myös euron vahvistuminen heikentäisi tilannetta.

Viennin kasvu käynnistyy kuitenkin todennäköisesti viiveellä johtuen Suomen teollisuuden painottumisesta niin sanottuihin investointihyödykkeisiin. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat laskeneet alkuvuoden aikana selvästi, mutta PTT uskoo niiden kääntyvän nousuun ensi vuonna.

Koronakriisin aikana Suomen lomautusjärjestelmä on PTT:n mukaan näyttänyt yrityksille tehokkaalta keinolta sopeuttaa kustannuksia.

Suomen talouden alijäämä on PTT:n mukaan jäämässä pienemmäksi kuin alunperin pelättiin. Tämä johtuu siitä, että myös tuotannon lasku on odotettua pienempi, ja kotimaisiin tukiohjelmiin on kulunut ennakoitua vähemmän rahaa.

Keskeinen tuotannon laskua vähentänyt tekijä on ollut rakentaminen, joka ei ole koronan aikana keskeytynyt toisin kuin monessa muussa maassa.

Tänä vuonna Suomen julkisen talouden alijäämä on 6,0 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, PTT ennustaa. Suomessa velkasuhde nousee ensi vuonna 68 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

PTT:n mukaan talouden tukeminen on tarpeen myös tämän vuoden jälkeen, eikä kireään finanssipolitiikkaan kannata palata liian aikaisin, sillä niillä voi olla pidemmällä ajalla suuria kielteisiä vaikutuksia erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin.

Tutkimuslaitos arvioi työllisyyden laskevan tänä vuonna 1,6 prosenttia eli noin 40 000 henkilöä. Ensi vuonna tilanteen arvioidaan parantuvan. Työttömyysaste on sekä tänä että ensi vuonna keskimäärin noin kahdeksan prosenttia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?