Varo näitä puheluita – yksi kysymys sai epäilyttävän soittelijan lyömään luurin korvaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Varo näitä puheluita – yksi kysymys sai epäilyttävän soittelijan lyömään luurin korvaan

Rahaa kerätään puhelimitse hyvältä kuulostaviin tarkoituksiin, mutta huijarit voi paljastaa parilla kysymyksellä.

­

13.9. 8:15 | Päivitetty 13.9. 16:00

Yli 70-vuotiaan rouvan puhelin soi. Kohtelias nuori nainen linjan toisessa päässä kertoi keräävänsä rahaa koulukiusattujen tueksi tehtävään työhön. Lahjoittajalle luvattiin lehti, jossa kerrottaisiin hyväntekeväisyystyöstä tarkemmin.

Kohteliaisuudesta huolimatta puhelu herätti epäilyjä. Ensimmäiseksi rouva luonnollisesti pohti, menevätkö rahat todella hyväntekeväisyyteen? Miten sen voi todella tarkistaa?

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto sekä Poliisihallitus varoittivat jo huhtikuussa mahdollisista huijaussoitoista, jotka yleensä lisääntyvät erilaisten katastrofien jälkeen. Rikolliset käyttävät niitä hyväkseen huijatakseen hyväsydämisiä ihmisiä, jotka haluavat jotenkin auttaa hätää kärsiviä. Keväällä koronaepidemian arveltiin lisäävän myös huijausyrityksiä, mutta muitakin huijauskampanjoita on käynnissä lähes jatkuvasti.

Paras tae keräyksen luvallisuudesta on Poliisihallitukselta saatu rahankeräyslupa tai pienkeräyshyväksyntä. Tällöin kerääjällä on siis lupa kerätä rahaa tiettyyn tarkoitukseen. Viranomaisille on toimitettava muun muassa tiedot vastuuhenkilöistä, keräysvarojen suunnitellusta käytöstä ja käytön valvonnasta.

– Rahankeräyslaissa rahankeräys määritellään siten, että yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Vastikkeettomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että rahan antajalle ei anneta takaisin mitään, kertoo ylitarkastaja Jouni Kitunen Poliisihallituksesta.

Rahankeräyslain mukaisessa luvallisessa keräyksessä rahan antaja ei saa siis rahoilleen vastiketta eli esimerkiksi lehteä.

Huijausta epäilevä rouva kieltäytyikin osallistumasta keräykseen.

– Osallistun vain sellaisiin keräyksiin, joissa ei tällaisia vastikkeita anneta, sillä tietääkseni näin yritetään kiertää rahankeräyslakia, hän vastasi.

– Oho, tämä puhelu alkoi jostain syystä pätkiä, en oikein kuule... kuului toisesta päästä ennen puhelun katkeamista.

Tuotteiden myyminen puhelimitse on sinänsä sallittua myös hyväntekeväisyystarkoituksessa, mutta siinä on noudatettava tarkkoja sääntöjä.

– Kyse ei välttämättä ole rahankeräyslain kiertämisestä, Kitunen kuitenkin toteaa.

– Varoja voidaan hyvin kerätä muilla tavoilla, kuten esimerkiksi tukituotemyynnillä. Perinteisesti yritykset ovat paljonkin myyneet esimerkiksi neljä kertaa vuodessa ilmestyviä lehtiä tiettyyn hintaan. Kun on kyse aidosta kaupankäynnistä, niin mennään enemmän kuluttajansuojan piiriin, eikä kyse ole enää niinkään rahankeräyksestä.

Voisiko rahankerääjä tai vaikka huijari sitten vedota siihen, että kyse olikin rahankeräyksen sijaan tukituotemyynnistä tai lehtikaupasta?

On paljon väliä sillä, miten myynti tehdään, selventää erityisasiantuntija Saija Kivimäki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

– Kun kuluttajaan otetaan yhteyttä, niin on kuluttajalle on kerrottava selkeästi, onko kyseessä hyväntekeväisyys vai onko kyseessä liiketoiminta, Kivimäki sanoo.

– Jos jotain myydään, eli puhelulla on kaupallinen tarkoitus, niin se pitää sanoa jo puhelun alussa. Kuluttajalla on siis oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti.

Tukituotemyyjän tai lehtikauppiaan ei siis pitäisi jättää kuluttajalle mitään epäselvyyttä siitä, onko kyseessä jonkun tuotteen myynti.

Tämän varmistamiseksi laissa on jopa erikseen säädetty, ettei hyväntekeväisyyttä ja myyntityötä saa sekoittaa.

– Laissa on nimenomaan pyritty siihen, että esimerkiksi saman puhelun aikana ei pyydettäisi lahjoituksia ja sen jälkeen lähdettäisiin myymään jotakin, koska silloin puhelun vastaanottajalle ei välttämättä käy selväksi se, että millaiseen toimintaan häntä pyydetään osallistumaan, Kitunen sanoo.

Rahankeräys siis rahankeräyksenä ja kaupankäynti kaupankäyntinä.

Viranomaiset neuvovatkin, että jos on yhtään epävarma siitä, meneekö lahjoitus tai ostetun tuotteen hinta todella luvattuun hyväntekeväisyyteen, niin kannattaa jättää lahjoitus tai kauppa tekemättä.

Keräyslupa on kuitenkin jonkinlainen takuu. Lahjoittajalla onkin lupa ja oikeus kysyä rahankerääjältä:

  1. Mikä on rahankeräysluvan saajan nimi ja luvan numero?

  2. Milloin ja missä keräys voidaan suorittaa?

  3. Mikä on luvan myöntänyt viranomainen?

  4. Mikä on kerättävien rahojen käyttötarkoitus?

Jos näihin kysymyksiin ei löydy vastausta, niin lahjoitus on parempi jättää antamatta. Rahankeruuluvan voi tarkistaa Poliisihallituksesta keräysluvan saajan nimen tai luvan numeron perusteella kysymällä asiaa puhelimitse tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen arpajaishallinto@poliisi.fi.

Poliisihallitus pyrkii syksyn aikana saamaan tiedot myös julki omille verkkosivuilleen.

Rouvan puhelin soi jälleen. Tällä kertaa lahjoituksia pyysi miespuolinen soittaja.

– Onko teillä rahankeräyslupa, rouva kysyi.

– Kiitos mielenkiinnosta ja kuulemiin, vastasi mies ja lopetti puhelun lyhyeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?