Brexit-neuvottelut saattavat päättyä pian – tällaisia seurauksia suomalaiset voivat odottaa

Neuvottelut Britannian ja EU:n välillä päättyvät todennäköisesti jo lokakuussa. Lähes kaikki on vielä auki, mutta osa päätösten seurauksista tiedetään jo.

9.9.2020 18:32

Britannia erosi EU:sta virallisesti helmikuun alussa, mutta tämän vuoden loppuun jatkuvan siirtymäkauden takia kauppa ja ihmisten liikkuminen on jatkunut vanhaan tapaan – tai niin ainakin olisi ilman koronaepidemiaa ja rajoituksia.

Vuodenvaihde lähestyy vääjäämättä. Britannia ja EU ovat neuvotelleet alkuvuoden ajan niiden brexitin jälkeisestä suhteista.

Neuvottelujen loppu voi kuitenkin olla edessä jo reilun kuukauden päästä. EU on ilmoittanut, että tulevaa suhdetta koskeva sopimus pitäisi saada aikaan ennen lokakuun loppua, jotta ne ehdittäisiin käsitellä ja hyväksyä EU:ssa. Viime viikonloppuna Britannian pääministeri Boris Johnson korotti panoksia ja ehkä myös poliittista profiiliaan asettamalla aikarajan neuvottelujen päättymiselle jo lokakuussa.

Loppusuoralla siis ollaan, mutta mistä on päästy jo sopuun?

– Ei vielä mistään, vastaa lainsäädäntöneuvos Johannes Leppo valtioneuvoston kansliasta.

Boris Johnson on asettanut aikarajan neuvotteluille jo lokakuuksi.

Neuvotteluiden yksi hankalimmista asioista on Lepon mukaan tasavertaisten toiminta- ja kilpailuedellytysten turvaaminen. EU ei halua, että kumpikaan osapuoli esimerkiksi polkee tiettyjä ympäristö- tai työelämän sääntöjä tai jakaa perusteettomasti valtiontukia parantaakseen yritysten kilpailuasemia.

– Tämä on briteille vaikea asia, koska he haluavat säilyttää näissä asioissa oman liikkumavaransa, vahvistaa myös kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori Keskuskauppakamarista.

– Kärjistettynä joku on esittänyt, että Britannia haluaa vapaat kortit, jotta se voi muodostua verotuksellisesti ja työnteon kannalta vähän kuin Euroopan Hongkongiksi. Se taas ei käy EU:lle, koska sen näkemyksen mukaan se vääristäisi kilpailua.

Vaikeita kysymyksiä on myös kalavesien käyttö ja jakaminen. Mannermaiden alusten kalastus Britannian aluevesillä oli Vuoren mukaan yksi brexitille ääniä Britanniassa tuoneista syistä.

Autolautta odottaa lähtöä Doverissa kohti mannerta. Satamiin odotetaan ruuhkia, kun rajatarkastukset tiukentuvat brexitin myötä.

Mielenosoittajat vastustivat brexitiä parlamentin edessä maaliskuussa 2018.

Haastavaksi neuvottelukokonaisuudeksi on osoittautunut myös sopiminen lainvalvontaan, oikeudelliseen yhteistyöhön ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

EU haluaisi saada aikaan yhden kumppanuussopimuksen, jossa olisi sovittu kattavasti hallinnosta ja riitatilanteiden ratkomisesta. Britannia sen sijaan haluaisi mieluummin tehdä useita erillisiä ja rajoitetumpia sopimuksia.

– Neuvotteluja pitää ajatella yhtenä kokonaisuutena. Kumppanuuden pilkkominen pieniin osiin ei kannata, sillä lukuisten erillisten sopimusten hallinnoiminen olisi käytännössä erittäin hankalaa, Leppo sanoo.

Britanniassa asuvien rekisteröidyttävä kesäkuun loppuun mennessä

Myös kansalaisten liikkuvuudesta neuvotellaan edelleen.

– Kansalaisten kannalta tilanne on sikäli hyvä, että erosopimus takaa vapaan liikkuvuuden vuoden loppuun asti ja turvaa kansalaisten siihen mennessä saavuttamat oikeudet eliniäksi. Kun siirtymäkausi päättyy, vapaa liikkuvuus päättyy, Leppo sanoo.

Britanniassa asuu noin 20 000 suomalaista. Erosopimuksessa turvataan elinikäisesti Britanniassa asuvien Suomen kansalaisten sekä heidän perheenjäsentensä EU-oikeuksia, kuten oikeus oleskeluun, työntekoon ja sosiaaliturvaan. Edellytys on, että he ovat asettuneet asumaan Britanniaan ennen 1.1.2021 ja jatkavat sen jälkeen maassa pysyvästi asumista.

Britanniassa asuvien suomalaisten ja heidän perheenjäsentensä tulee kuitenkin hakea uutta oleskelulupaa, jos he haluavat jatkaa asumistaan Britanniassa 31.12.2020 jälkeen.

Samoin käy myös Suomessa asuville noin 4 400:lle Britannian kansalaiselle: he vaihtavat hakemuksella EU-rekisteröintinsä erosopimuksen mukaiseen oleskeluoikeuteen 1.10.2020–30.6.2021 välisenä aikana.

Britanniaan matkaavat joutuvat jatkossakin passijonoon, sillä valtio ei kuulu nytkään Schengen-alueeseen. Viisumirajoituksia voi kuitenkin tulla.

Myös opiskelukustannukset Britannian ulkopuolelta tuleville todennäköisesti nousevat, jos yhteistyö EU:n kanssa lakkaa.

Uudet tullimaksut voivat nostaa hintoja

Kansainvälisen kaupan, tuonnin ja viennin säännöt on myös sovittava uudelleen, kun Britannia eroaa EU:n sisämarkkinasta.

– Tosiasia on, että kaikissa vaihtoehdoissa jäädään todella kauas nykytilasta, Leppo sanoo

– Yritämme esimerkiksi neuvotella kauppasopimusta, jossa ei ole tulleja, tariffeja eikä määrällisiä rajoituksia, mutta tarkastuksia ja rajamuodollisuuksia tulee varmasti.

Vuoren mukaan tulleja ei välttämättä tule kaikkiin tuotteisiin. Mahdolliset tullimaksut saattavat olla muutamasta prosentista 10–15 prosenttiin tuotteesta riippuen.

– Näistä tulee yrityksille kuluja, jotka ne yleensä vyöryttävät loppuasiakkaille, hän sanoo.

Britanniasta tuodaan Suomeen muun muassa erilaisia koneita ja laitteita, elintarvikkeita sekä autoja.

– Aika moni Suomessa myyty Nissan on valmistettu Britanniassa, Vuori toteaa.

– Briteille on tärkeä asia, miten heidän autotuotantonsa pärjää EU-markkinan ulkopuolella. Nissan joutuu ehkä miettimään, toisiko se autojaan Suomeen jostain muualta.

Yhtiö on jo ilmoittanut, että sen suuren autotehtaan tulevaisuus Britanniassa ei ole turvattu, jos yhtiö joutuu maksamaan tulleja viennistä EU-alueelle.

Iso-Britanniaan viedään Suomesta muun muassa metsäteollisuuden tuotteita. Kuvassa Mäntyluodon satama Porissa.

Britannia on Suomelle kuudenneksi tärkein vientimaa. Tärkeimmät Suomesta Britanniaan vietävät tuotteet ovat paperi- ja metsäteollisuuden sekä kemianteollisuuden tuotteet, ja kone- ja laitetuotteet.

– Vientikustannukset voivat kasvaa tullien ja varastointikulujen kautta, Vuori sanoo.

Metsäteollisuuden tuotteet ovat Vuoren mukaan kuitenkin pitkälti matalien tullien piirissä.

Tullit, tarkastukset ja muu rajabyrokratia saattavat aiheuttaa pullonkauloja, hidastaa tuotteiden liikkumista sekä nostaa kustannuksia tullien lisäksi.

– Nämä voivat heikentää suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä Britanniassa. Toki sama toimii myös toisinpäin, Vuori sanoo.

Jos kauppasopimusta EU:n ja Britannian kanssa ei synny, maiden välisessä kaupassa aletaan noudattaa WTO:n sääntöjä. Myös tämä voi huonontaa suomalaisten tuotteiden kilpailuasemaa brittimarkkinoilla.

– Silloin samoja sääntöjä noudattavat myös muut WTO-maat, eli meidän kilpailuasemamme esimerkiksi kiinalaisiin, venäläisiin, yhdysvaltalaisiin tai aasialaisiin voi heikentyä, koska emme enää hyödy sisämarkkinoiden tullivapaudesta, Vuori toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?