Eduskunta päättää EU:n elvytyspaketista laput silmillä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Eduskunta päättää EU:n massiivisesta koronatukipaketista laput silmillä – kukaan ei tiedä Suomen lopullisia maksuosuuksia

Suomen osuus EU:n elvytysrahastosta perustuu arvailuun ja hyvään uskoon, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

­

9.9. 11:09

EU:n historiallinen elvytysrahasto on eduskunnan syyslukukauden suuria kiistelyn ja päätösten aiheita. Herkkä aihe tulee eduskunnan suureen saliin, kunhan pääministeri Sanna Marin (sd) esittelee aiheen pääministerin ilmoituksellaan.

Marin saattaa eduskunnan hankkeen etenemisestä ajan tasalle, ja avaa ilmoituksellaan keskustelun aiheesta, mutta lakiesityksiä eduskunta saanee tuonnempana syksyn ja loppuvuoden mittaan.

Kyse on EU:n budjetin ulkopuolelle perustettavasta 750 miljardin euron elvytyskokonaisuudesta, joka on tarkoitus rahoittaa EU:n historian mittavimmalla velkarahoituksella, ja jonka varat on tarkoitus jakaa EU-maille ilmaisina avustuksina ja puoli-ilmaisina tukiluottoina.

Tämä on ensimmäinen kerta unionin historiassa, kun EU aikoo rahoittaa budjettimenojaan velkarahoituksella.

Avustusten rahoittaminen velaksi on elvytysrahaston poliittisesti ja oikeudellisestikin kiperiä kysymyksiä, sillä elvytysrahaston rahoitusmalli voi olla EU-sopimusten mukaan kiellettyä – tai juuri ja juuri sallittua – velkarahoitusta.

EU:n omat toimielimet, kuten komissio ja neuvosto, ovat aiemmin katsoneet EU:n budjettimenojen velkarahoituksen ykskantaan kielletyksi.

Suomenkin eduskunta joutuu vaikean kysymyksen eteen, tulkitako elvytysrahasto kielletyksi velkajärjestelyksi – vai katsoako kieltoa läpi sormien ja hyväksyäkö elvytysrahaston malli, jossa velkarahoitus kiertää budjetin ulkopuolelta ja yksinkertaisesti kirjataan budjettiin tuloksi.

Toinen vaikea tulkinta koskee Suomen ja muiden maiden saamisia ja maksuja – ja kiteytyy kysymykseen, paljonko Suomi saa ja paljonko maksaa.

Eduskunta kuulee aiheesta tarkkoja lukuja, jotka eivät kuitenkaan ole niin tarkkoja ja luotettavia kuin desimaalien määrästä luulisi.

Elvytysrahaston rakenne ja ehdot ovat sen luontoiset, että Suomen tai muidenkaan jäsenmaiden saantoja tai maksuja ei ole mahdollista täsmälleen määritellä ennen kuin eduskunnan on tehtävä järjestelyä koskevat miljardipäätökset.

Käytännössä eduskunta joutuu hyväksymään – tai hylkäämään – EU:n elvytysrahastoon liittymisen ilman tarkkaa tietoa rahojen tai kustannusten jakautumisesta EU-maiden kesken.

Suomenkin saamisia, maksuja ja näiden yhdistelmänä syntyvää nettomaksajan tai -saajan asemaa ei voi ennalta kuin arvioida.

Päätökset on tehtävä hyvän uskon ja arvailun varassa siksi, että elvytysrahastosta jaettavien avustusten tarkka kohdentuminen maittain lyödään lukkoon vasta parin vuoden kuluttua.

Velkojen maksaminen puolestaan venyy vuoteen 2058 asti eikä vielä ole varmuutta edes maksamisen tavasta maiden keskinäisistä lopullisista maksuosuuksista puhumattakaan.

Velat maksetaan aikanaan ehkä joillakin uusilla EU-veroilla tai muunlaisilla ajan oloon keksittävillä tuloilla, joista ei kuitenkaan vielä ole kuin ehdotuksia ja hahmotelmia. Tai sitten ne maksetaan jäsenmaksujen korotuksilla.

Heinäkuussa laaditun arvion mukaan hallitus odottaa Suomen saavan elvytysrahastosta noin kolmen miljardin euron avustukset ja aikanaan maksavan niistä kuutisen miljardia euroa.

Luvut voivat pitää kutinsa, mutta ne voivat yhtä hyvin kasvaa tai kutistua.

Lisää epävarmuutta elvytysrahaston lukuihin tulee, jos sen rahavirtoihin on tarkoitus soveltaa EU:n vakiintunutta budjetointikäytäntöä – ja kahden prosentin automaattista vuotuista inflaatiokorotusta. Otsikoissa esiintyvä 750 miljardin euron summa voikin osoittautua jopa yli sata miljardia euroa suuremmaksi.

Ehkä Suomen neuvottelutavoitteissa korostunut vastuiden tarkkarajaisuus ei aivan tarkoittanut tällaista epävarmuutta vuosikausiin suurimman EU-hankkeen saamisista ja maksuista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?