Unisex-vessat, esimiehistä esihenkilöitä... – näin yhdenvertaisuus näkyy ison eläkeyhtiön arjessa

Tällä viikolla lukuisten yritysten somekanavilla ja pääkonttorien lipputangoissa loistavat sateenkaaren värit. Pinkkipesua?

Varma on Helsinki Priden virallinen kumppani toista vuotta peräkkäin. Yhtiössä toimii oma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmä.

8.9.2020 17:45

Helsingin Salmisaaressa Varman pääkonttorin seinää koristaa valtava sateenkaarilakana. Eläkeyhtiön HR-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Katri Viippola sanoo joutuneensa selittämään lakanaa somessa eräälle, joka piti sitä nykypäivänä jo turhana.

– Ei se asia ole kunnossa. Edelleen ihmiset kokevat työpaikoilla yksinäisyyttä ja epävarmuutta. Nuoret saattavat olla opiskeluaikana poissa kaapista, mutta menevät kaappiin takaisin kun astuvat työelämään.

On Pride-viikko, Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma, joka muistuttaa yhtäläisistä oikeuksista seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta tai muista taustoista riippumatta.

Sateenkaarilakana tuo tiettyä kontrastia Varman seinällä.

Viippola sanoo, että Varman tapaista yhtiötä herkästi pidetään perinteikkäänä, hitaana ja vanhanaikaisena, ja siksi yhtiö haluaa erityisesti purkaa mielikuvia. Sillä on kokonsa takia myös painoarvoa.

– Ennen meillä lähdettiin ajatuksesta, että ei meillä ole mitään ongelmaa. Se on tyypillinen ajatus melkeinpä missä vaan firmassa, joka ei ole paneutunut monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden teemoihin.

– Enemmistö on päättänyt, että meillä on kaikki hyvin.

Viippola kertoo, että tasa-arvoasioista pitää keskustella, vaikka erityisiä ongelmia ei olisikaan esillä.

Yhtiö on tehnyt erilaisia toimenpiteitä ja mittareita työyhteisön tasavertaisuuden kehittämiseksi. Lainkin mukaan työnantajien pitää tutustua tasa-arvolakien velvoitteisiin ja tehdä niitä koskeva suunnitelma, jos henkilöstön määrä on vähintään 30 työntekijää.

Varmassa vessat ovat sukupuolineutraaleja.

– Yksityisyyden tilat, kuten vessat, ovat tärkeitä, ettei ihminen joudu epäselvyyden tilaan minne voi mennä, kun haluaa olla rauhassa.

Rekrytointitilanteissa viestitään pienillä asioilla, kaulanauhoilla, että yhtiö on turvallinen työpaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Esimies-sanan sijaan firmassa käytetään muotoa ”esihenkilö”.

– Puhumme asioista enemmän ja avoimemmin. Esihenkilöitä on koulutettu havahtumaan sille, missä kaikkialla voi vahingossa sanallisesti kohdistaa ihmisiin tiettyjä odotuksia. Meillä ei vitsailla vähemmistöryhmistä.

Valmennuksia pyritään tekemään muulloin kuin juuri Pride-viikolla.

Kun varmalaisilta kysyttiin keväällä avoimilla kysymyksillä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, valtaosa nimettömästi vastanneista kiitteli toimintaa.

– Hienoa, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen tehdään töitä. Tärkeä asia meille kaikille!

Joku kaipasi kuitenkin selvyyttä siitä, mitä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat ja mitä niillä ”ei tarkoiteta”. Yhden mielestä yhdenvertaisuus painottuu ”liikaa seksuaalisiin vähemmistöihin”.

– Typeryydet pois kuten sukupuolineutraalit vessat, eräs vastasi ja toivoi, ettei varsinkaan koronaepidemian aikana naisten tarvitsi laskea kansia ja siivota sotkuja.

Yksi vastaaja kiitteli yhdenvertaisuustoimia, mutta sanoi salaavansa oman uskonsa (kristinuskon), ettei joutuisi väheksytyksi tai kiusatuksi.

Yritykset siipeilevät Pride-brändillä

Helsinki Priden yhteistyökumppanuuksien arvo on tällä hetkellä noin 600 000 euroa. Luku on kaksinkertaistunut parin vuoden takaisesta. Summa on pieni suhteutettuna viikon tapahtumiin ja järjestävän tahon kokoon ja resursseihin.

Suosittuun teemaviikkoon haluavat yritykset ja organisaatiot nykyään tavalla tai toisella osallistua, sillä Pride on viime vuosina saanut kuplivan kansanjuhlan piirteitä. Ilmiössä on paljon myönteistä, mutta myös aimo annos yritysten pinkkipesua.

– Jostain pitää aloittaa. Jos organisaatiolle ensimmäinen askel on laittaa lippu tai vaihtaa bannerit sateenkaaren väreihin, se on ok. Mutta toivoisimme jo isoilta, vastuullisilta organisaatioilta kykyä kertoa konkreettisemmin, miten moninaisuuskysymykset otetaan huomioon työpaikoilla, Helsinki Priden toiminnanjohtaja Aaro Horsma sanoo.

Viestinnällisesti Priden siivellä on kätevä ratsastaa.

Pieni ihmisoikeusjärjestö toteuttaa yli 0,5 miljoonaan tapahtumatuotannon, johon julkista avustusta tulee 20 000 euroa. Viralliset kumppaniyritykset, jotka tuovat nimensä lisäksi myös riihikuivaa rahaa, ovat sille erityisen tärkeitä.

– Ne yritykset, jotka tekevät ainoastaan omaa vastuullisuusviestintäänsä, saavat kaiken sen näkyvyyden, sanotaanko nyt halvemmalla ja helpommin kuin me ja kumppaniyritykset.

Horsman mukaan vielä muutamia vuosia sitten yrityksiltä vaadittiin rohkeutta lähteä mukaan. Nykyään tasa-arvo- ja vastuullisuusviestinnän nähdään tuottavan hyötyä ja tulosta yrityksille. Horsma soisi, että kaupallisesta hyödyntämisestä palautuisi edes hiukan sinne, missä työtä tehdään.

Työsarkaa riittää

Horsma huomauttaa, että työsarkaa on vielä paljon, sillä rakenteet voiva luoda eriarvoistavia polkuja jo opiskeluaikoina seksuaali,- sukupuoli- tai maahanmuuttajavähemmistöihin kuuluville.

Moni nuori voi miettiä, ettei edes uskalla hakeutua tietyille perinteisille aloilla. Tai heille kerrotaan, millainen ura sopisi.

Luovat tai naisvaltaiset alat nähdään vähemmistöille turvallisina aloina, kun taas perinteiset miesvaltaiset, kuten tekniset alat, sellaisiksi, joissa kaapista ei uskalleta tulla ulos. Myös urheilussa on erittäin paljon työsarkaa ja yhteistyötä vielä vähän.

– Homo- ja transfobiset asenteet elävät vahvemmin miesvaltaisilla ja konservatiivisilla aloilla.

– Urheilussa on tehty hyviä kampanjoita, mutta ne ovat jääneet enemmän viestinnällisiksi, vaikka solidaarisuuden näyttäminen on tietysti sekin tärkeää.

Horsma sanoo, että ihmisten kaapittamisella ja tunteella siitä, että ei tule nähdyksi ja kuulluksi, on isoja vaikutuksia ihmisten jaksamiselle. Paljon on yhä tekemistä niin yrityksissä kuin viranomaisilla, liitoilla ja järjestöillä, hän huomauttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?