EU:n koronatukipaketti voi paisua yli 750 miljardin euron ja Suomenkin vastuut kasvavat – tästä elvytysrahastossa on kyse - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

EU:n koronatukipaketti voi paisua yli 750 miljardin euron ja Suomenkin vastuut kasvavat – tästä elvytysrahastossa on kyse

Eduskunta ryhtyy käsittelemään EU:n jättimäistä elvytysrahastoa. EU:n budjettikikka saattaa paisuttaa rahaston vielä suuremmaksi kuin eduskunnalle esiteltävä 750 miljardin euron summa.

­

9.9. 6:10

EU-maiden johtajien jo heinäkuussa sopima 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti palaa tänään keskiviikkona eduskunnan käsittelyyn, kun pääministeri Sanna Marin (sd) antaa aiheesta pääministerin ilmoituksen. Kyse on monin tavoin historiallisesta ja monimutkaisesta kokonaisuudesta, joka on siksi myös altis poliittisille ja oikeudellisillekin tulkinnoille ja kiistoille.

Elvytysrahastoon ja sen velkarahoitukseen liittyvät rahasummat ovat yksi kiistelyn aihe kautta EU-maiden. Osa jäsenmaista ja EU:n parlamentti ovat arvostelleet summia liian niukoiksi, Suomi ja joukko muita maita taas turhan suuriksi.

EU-johtajien heinäkuinen kompromissi on 750 miljardia euroa, mutta yksi EU:n budjetointiin liittyvä teknisluontoinen menettelytapa saattaa paisuttaa rahaston käyvän arvon olennaisesti tuota otsikkolukua suuremmaksi.

Elvytysrahastoa kuvaavat luvut esiintyvät vuoden 2018 hintojen mukaisina summina. Jos elvytysrahastoon sovelletaan samoja periaatteita kuin EU:n budjettiin, kasvavat summat kaavamaisella kahden prosentin vuotuisella ”inflaatiokorjauksella”.

Menettely kuvataan esimerkiksi Eurooppa-neuvoston heinäkuisissa päätelmissä.

Jos EU:n inflaatio olisi kaksi prosenttia vuodessa, korjaus pitäisi summien reaaliarvot ennallaan, mutta viime aikoina unionin inflaatiovauhti on ollut nollan prosentin tuntumassa. Kaavamainen kahden prosentin vuotuinen korotus merkitsee olemattoman inflaation oloissa elvytysrahaston tuntuvaa käyvän arvon kasvattamista.

Jos kahden prosentin vuosikorotukset lasketaan vuodesta 2018 lähtien ja korotuksia jatketaan elvytysrahaston nettovelkaantumisen viimeiseen vuoteen 2026 asti, kasvaa rahaston käypä arvo 750 miljardista eurosta 870 miljardiin euroon.

Kiistaa velkarahoituksesta

Pääministerin ilmoitus pitäytynee 750 miljardin euron summassa. Ilmoitus saattaa eduskunnan ajan tasalle ja toimii keskustelun avauksena, mutta elvytyspakettia koskevat lakiesitykset on tarkoitus valmistella ja esitellä eduskunnalle syksyn ja loppuvuoden mittaan. Samanaikaisesti elvytyspaketin rinnalla etenee EU:n vuosille 2021–2027 laadittavan monivuotisen rahoituskehyksen eli tavanomaisen budjetin valmistelu.

Rahoituskehystä ja elvytyspakettia valmistellaan lukuisin erillisin lakihankkein, jotka kuitenkin liittyvät läheisesti toisiinsa ja muodostavat asiallisesti yhden kokonaisuuden. Suurin poliittinen ja oikeudellinenkin huomio kiinnittyy kuitenkin elvytysrahastoon, jonka avulla EU:n on tarkoitus ensi kertaa rahoittaa jäsenmaille jaettavia avustuksia velkarahoituksella.

Mittava velkarahoitus on elvytysrahaston kiistanalaisia piirteitä, sillä EU:n perussopimusten ja varainhoitoasetusten on aiemmin tulkittu kieltävän EU:lta budjettimenojen rahoittamisen velaksi.

Velkakiellon takia elvytysrahasto on tarkoitus perustaa EU:n budjetin ulkopuoliseksi erillisrahastoksi, josta velkarahoitus on tarkoitus tulouttaa EU:n budjettiin tuloina. Taloussanomat kokosi elvytyspaketista keskeisimmät asiat. Nämä herättävät kuumia tunteita eduskunnassa.

1. Millaista taloustukea on tarjolla?

Seitsenvuotisen rahoituskehyksen kokonaissumma on EU-maiden johtajien yhteisymmärryksen mukaan 1 074 miljardia euroa. Summa on hieman tänä vuonna päättyvää rahoituskehystä niukempi, vaikka Britannian eron vaikutus otettaisiin huomioon. Rahaa on silti tarkoitus käyttää entistä runsaammin, sillä rahoituskehystä täydentävä elvytysrahasto kasvattaa seitsenvuotiskauden kokonaismenot 1 824 miljardiin euroon. Elvytysrahaston varat on tarkoitus ohjata jäsenmaiden käyttöön vastikkeettomina avustuksina ja luottoina – avustuksina 390 miljardia euroa ja edullisina luottoina 360 miljardia euroa.

2. Miten rahat jaetaan?

Suomessa niin kuin muissakin jäsenmaissa poliittisesti kuuma kysymys kuuluu, kuinka paljon kukin maa elvytysrahastosta saa – varsinkin vastikkeettomia avustuksia – ja kuinka paljon niistä on aikanaan maksettava. Kysymykseen on mahdotonta tarkalleen vastata. Eri maiden saama- ja maksuosuuksia on mahdollista vain arvioida, mutta tarkalleen ne tulevat tietoon saantojen osalta vuonna 2023 ja maksuosuuksien osalta vuoteen 2058 ulottuvalla EU:n maksukehyskaudella.

3. Kuinka paljon Suomi joutuu maksamaan?

Suomi on hyvin suurella todennäköisyydellä elvytysrahaston nettomaksaja, mikä tarkoittaa, että Suomi maksaa elvytysrahastosta enemmän kuin siltä saa. Suomella on yleensä nettomaksajan osa myös EU:n tavanomaisessa tulojen ja menojen jaossa, mutta normaalisti Suomen ja muiden maiden luvut ovat menokehystä käsiteltäessä tarkalleen tiedossa.

Elvytysrahastossa maakohtaisia tuloja ja menoja voi ennalta vain arvioida, ja siksi Suomenkin nettoasema on epävarma arvio. Valtioneuvoston heinäkuisen arvion perusteella Suomi saisi noin kolme miljardia euroa elvytysrahaston avustuksia ja vastaisi aikanaan elvytysrahaston velkojen maksusta noin kuuden miljardin euron osuudella. Kumpi tahansa summa voi muuttua suuremmaksi tai pienemmäksi. Avustusten täsmällinen jako jäsenmaiden kesken selviää vasta sen jälkeen, kun koronakriisin vaikutukset kuluvan ja ensi vuoden talouskehitykseen ovat tiedossa.

4. Milloin velat maksetaan takaisin?

Elvytysrahaston velat on tarkoitus maksaa vuosina 2027–2058. Velkojen maksaminen voi perustua EU-maiden korotettuihin jäsenmaksuosuuksiin tai vasta kehitteillä oleviin EU:n omiin verotuloihin tai muihin uudenlaisiin tuloihin. EU varautuu maksamaan elvytysrahaston velat jäsenmaksukattoa korottamalla, mutta tässäkin tapauksessa kunkin maan tarkat maksuosuudet elävät velanmaksun vuosikymmenten mittaan ja suhteutuvat kullekin uudelle maksukehyskaudelle toteen käyneen talouskehityksen mukaan.

5. Mihin rahat käytetään?

EU-maiden johtajien heinäkuisen sopimuksen mukaan elvytysrahaston varsinainen – ja virallisesti yksinomainen – tarkoitus on ”puuttua covid-19-kriisin seurauksiin”. Yhteensä 750 miljardin euron varat jakautuvat seitsemän erillisen välineen ja ohjelman kesken eri käyttötarkoituksiin, jotka puolestaan ryhmittyvät EU:n menokehyksen menoluokkiin.

Elvytysrahaston ylivoimaisesti suurin osa on niin sanottu elpymis- ja palautumistukiväline, jonka käyttöön neuvosto ehdottaa 672 miljardin euron varoja mukaan luettuna 360 miljardin euron luotonantovara.

Suurin osa – yli 720 miljardia euroa – elvytysrahaston välineiden ja ohjelmien varoista ohjautuu jäsenmaille EU:n menokehyksen suurimman menoluokan ”koheesio, palautumiskyky ja arvot” välityksellä.

Käytännössä elvytysrahastonkin varoilla on tarkoitus edistää EU:n yleishyödyllisiä pyrkimyksiä, kuten talouskasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä, ilmaston suojelua, digitalisaatiota ja EU-maiden keskinäistä yhdentymistä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?