Tässä on 5 seikkaa EU:n elvytyspaketin puolesta ja 5 vastaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tässä on 5 seikkaa EU:n elvytyspaketin puolesta ja 5 vastaan

EU:n elvytysrahastoa voi helposti puolustaa tai vastustaa. Tässä on viisi seikkaa puolesta ja vastaan.

­

9.9. 7:47

Puolesta: Koronakriisi on koetellut EU-maita ja kansalaisia raskaasti ilman, että se olisi yhdenkään jäsenmaan omaa syytä. Kaikilla jäsenmailla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia ja varaa tarvittaviin elvytystoimiin, joten on välttämätöntä ja Suomenkin etu, että EU ryhtyy yhteisiin elvytystoimiin.

Vastaan: Koronakriisi on koetellut kaikkia jäsenmaita ja talous taantuu kaikissa maissa. Kunkin jäsenmaan elvytysvaraan – tai sen puuttumiseen – vaikuttaa koronan asemesta se, miten heikko tai vahva maan talous oli ennen koronakriisin alkamista. Siksi EU:n yhteiset elvytystoimet paikkaavat vanhoja vaivoja, jotka eivät liity koronaan – ja siksi elvytyskin kuuluu kunkin jäsenmaan omalle vastuulle.

Puolesta: Koko EU:n elpyminen on Suomelle tärkeää, sillä Suomen vientiriippuvainen talous hyötyy vientimarkkinoidemme pikaisesta toipumisesta ja uuteen kasvuun virkoamisesta. Tämä epäsuora kasvuvaikutus on Suomelle tärkeämpi kuin Suomen suora nettomaksuosuus.

Vastaan: Jos tavoite on elvyttää Suomen vientikysyntää, olisi elvytysvarat suunnattava pelkästään Suomen vientikysynnälle tärkeimpiin maihin tai mieluiten käytettävä kotimaassa viennin kilpailukyvyn kohentamiseen eikä EU:n budjettivälineisiin.

Puolesta: Suomikin saa elvytysrahastosta arviolta kolmisen miljardia euroa vastikkeetonta tukea ja rahaston velat on tarkoitus maksaa vasta vuosikymmenten kuluessa, joten onhan tässä velkaiselle valtiolle varsin edullista rahaa tarjolla.

Vastaan: Suomen valtio saa parhaillaan omissa nimissään ei vain edullista vaan ilmaista velkarahoitusta niin paljon kuin tarvitsee, joten EU:n vastikkeetonkin tuki on Suomelle nettomaksajana kalliimpaa rahoitusta kuin valtion oma velkarahoitus.

Puolesta: Elvytysrahaston perustaminen on kekseliäs keino reagoida nopeasti kriisiin perussopimusten velkarahoituksen kieltoa taitavasti väistäen. Sopimusten muuttaminen olisi ollut aivan liian hidas tapa reagoida yhtäkkiseen kriisiin.

Vastaan: Velkarahasto on liiankin kekseliäs, sillä juuri sopimusten kiertäminen heikentää EU:n uskottavuutta ja oikeutusta kansalaisten silmissä. Sopimusten ja EU:n arvo rapautuu, jos sopimukset ovat mahdottomia noudattaa tai jos jäsenmaat eivät piittaa sopimuksistaan.

Puolesta: Rahastosta on koronakriisiä pitkävaikutteisempaakin etua, sillä se avaa tietä EU:n yhteiseen velkarahoitukseen ja on siksi iso aito askel fiskaaliunionin ja unionin tiivistämisen suuntaan.

Vastaan: EU:n toimintaperiaatteiden muuttaminen ja toimielinten ja jäsenvaltioiden välisten valta- ja vastuusuhteiden muutokset on tehtävä avoimesti ja vilpittömin aikein eikä kriisitoimien varjolla takaoven kautta hivuttaen. Jos muutokset edellyttävät perussopimusten muuttamista, juuri niin on toimittava eikä keksittävä nokkelia kiertokeinoja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?