Keskeneräisen talon ulosmittauksesta tuli vuosien maraton: varaton omistaja teki 12 tarjousta ja nosti oikeusjutun - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Keskeneräisen talon ulosmittauksesta tuli vuosien maraton: varaton omistaja teki 12 tarjousta ja nosti oikeusjutun

Omakotitalon pakkohuutokaupasta tuli vuosien maraton. Omistaja yritti aluksi myydä itse taloaan huonolla menestyksellä. Ulosottomies järjesti kuusi myyntitapahtumaa ennen kuin myynti toteutui. Koko ruljanssi kesti lähes kuusi vuotta.

Omakotitalon pakkohuutokaupasta tuli vuosien maraton ja lopulta oikeusjuttu.­

4.9. 12:45

Omistajan mielestä kiinteistön arvo oli 270 000 euroa, ja välittäjän arvio oli 210 000 euroa. Kaupat keskeneräisestä talosta tehtiin lopulta 100 000 eurolla.

Tarjouksia tuli kaikkiaan 27, joista omistaja teki 12, vaikka ilmoitti olevansa varaton –ulosotossa oli velkaa 290 000 euroa.

Omistaja yritti kumota talonsa myyntipäätöksen, mutta hävisi nostamansa valituksen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, eikä hovioikeus myöntänyt jatkokäsittelylupaa.

Varsinaissuomalainen mies rakensi kotikunnaltaan vuokraamalle tontille yli kymmenen vuotta sitten talon. Käyttöönottotarkastuksen jälkeen 2011 hän muutti asumaan 230-neliöiseen pytinkiinsä. Loppukatselmus oli vielä tekemättä, kun käräjäoikeus käsitteli viime syksynä ulosmittausta. Rakennuslupakin oli jo umpeutunut.

Talossa tehtiin kuntotarkastus. Ulosottomiehen mukaan talo oli keskeneräinen eikä hommasta selviäisi pienellä pintaremontilla.

Omistajan ja ulosottomiehen näkemykset kiinteistöstä olivat lähes vastakkaiset.

Ulosottomiehen mukaan metsäinen rinnetontti oli haasteellinen lapsiperheelle. Rakennuksessa oli lukuisia puutteita – parvekkeen kaiteet heiluivat ja keittiön varustelu oli kesken. Matkaa kaupungin keskustaankin oli 13 kilometriä.

Omistajan näkemys oli, että kyse oli vain pienistä keskeneräisyyksistä, jotka eivät asumista haittaisi. Hänen mielestään voudin hankkima kuntotarkastaja ei ollut ymmärtänyt mitä pitää tarkastaa.

Omistaja muistutti, että talo oli hienolla paikalla, koska metsää oli kolmella ilmansuunnalla ja tontti oli lapsiperheelle ihanteellinen.

Ulosottovirasto myi talon, mutta omistaja oli 100 000 euron kauppahintaan tyytymätön ja vaati kaupan kumoamista. Hän muistutti, että kiinteistöön kohdistui pankin 200 000 euron saatava eikä hän halunnut myydä taloa alle pankin hyväksymien panttikirjojen määrän.

Pankki oli irtisanonut saatavansa jo 2012 ja teki realisointipyynnön kaksi vuotta myöhemmin.

Syksyllä 2019 kihlakunnanvouti järjesti nettihuutokaupan. Omistaja teki itse 150 000 euron tarjouksen. Kaksi muuta tarjousta olivat summiltaan 100 000 ja 52 000 euroa.

Vouti tiedusteli omistajalta millä varoilla hän aikoo maksaa yli 290 000 euron ulosottovelkansa.

Omistajalle tehtiin selväksi, että hän itse omistaa kiinteistön, eikä sitä voida myydä hänelle, koska häneltä odotetaan suorituksia velkojilleen. Omistajan tarjoukset olivat tekaistuja. Hän ilmoitti, ettei hän aio velkojaan maksaa, koska hänellä ei ole rahaa.

Velkojapankki hyväksyi 100 000 euron ostotarjouksen ja omistajan tekemä tarjous hylättiin.

Ulosottomiehen mielestä saatu hinta oli korkein mahdollinen. Kyse oli käyvästä hinnasta eikä se ollut ainakaan selvästi alle paikkakunnan hintojen. Ulosottokaaressa sanotaan, että ulosottomiehen on pyrittävä hyvään tulokseen.

Ulosottomies vaati valituksen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Omistajan mielestä talo myytiin alihinnalla ja hinta vastasi vain kolmasosaa todellisesta arvosta. Hän muistutti myös, ettei ollut antanut suostumustaan alihintaiseen myyntiin.

Käräjäoikeus hylkäsi valituksen ja totesi, että käypä arvo määräytyy sen mukaan mitä kiinteistöstä ollaan valmiita maksamaan. Kiinteistöä oli yritetty myydä useita kertoja eri myyntikanavien kautta ja kiinnostus oli vähäistä.

Kesällä 2016 toimitetussa huutokaupassa tehtiin 125 000 euron tarjous, joka tuolloin hylättiin liian alhaisena. Käräjäoikeuden mukaan sillä ei ollut merkitystä syntyneen kaupan kannalta.

Oikeus muistutti lisäksi, että kauppaan oli saatu velkojapankin suostumus, joka tässä tapauksessa ei edellyttänyt velallisen suostumusta.

Käräjäoikeus katsoi, ettei myyntihinta ainakaan selvästi alittanut omaisuuden käypää hintaa paikkakunnalla.

Omistaja oli tyytymätön käräjäoikeuden ratkaisuun ja valitti siitä Turun hovioikeuteen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa antaessaan oman kannanottonsa tiistaina.

Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?