Kolmasosalla Suomen kunnista edessä synkät näkymät – katso mikä on sinun kotikuntasi ennuste - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kolmasosalla Suomen kunnista edessä synkät näkymät – katso mikä on sinun kotikuntasi ennuste

Väestö ikääntyy, ja suuressa osassa Suomen kunnista työikäiset uhkaavat jäädä vähemmistöön. Tutkija Timo Aron mukaan kestävyysvajeen ratkaisu vaatisi käytännössä maahanmuuton tuplaamista.

Ikääntyminen, alhainen syntyvyys, työikäisten vähentyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin uhkaavat yhä useamman kunnan palveluita.­

4.9. 7:17

Työikäiset uhkaavat jäädä vähemmistöön jopa yli kolmasosassa Suomen kunnista, jos nykyinen väestökehitys jatkuu, ennustaa johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämiseen erikoistuneesta MDI-konsulttitoimistosta.

Näissä kunnissa tulee siis ennusteen perusteella olemaan enemmän lapsia ja vanhuksia kuin työikäisiä aikuisia.

Tämä tarkoittaa, että osalla kunnista voi olla erittäin vaikeaa pitää yllä hyvinvointiyhteiskunnan palveluja.

– Se on valtava muutos, jos tällä hetkellä sama luku on 9 kuntaa 310:stä, ja vuoteen 2040 mennessä näitä kuntia on 116. Se kertoo alueellisesta eriarvoistumisesta. Se taloudellinen ja sosiaalinen todellisuus, missä eri kunnissa ikärakenteen takia eletään, tulee poikkeamaan toisistaan hyvin paljon, Aro sanoo.

Kuntien tasolla tilannetta voi tosin helpottaa sote-uudistuksen toteutuminen, jos hyvinvointipalvelut siirretään maakuntien vastuulle.

Aron laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen nykyisiin tietoihin sekä vuoden 2040 väestöennusteeseen. Työikäisten suhde tulee ei-työikäisiin ilmoitetaan niin sanottuna väestöllisenä huoltosuhteena, jossa suhdeluvuksi ilmoitetaan ei-työikäisten, eli alle 15- ja yli 64-vuotiaiden määränä sataa työikäistä kohden.

Vuonna 2040 on ennusteen mukaan Helsingissä siis 47 ei-työikäistä 100:aa työikäistä kohden, kun taas Sysmässä asuu 157 ei-työikäistä jokaista 100:aa työikäistä kohden.

Aron mukaan tilanne oli vuonna 1990 optimaalinen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Tuolloin koko maan huoltosuhde oli 48,7, eikä huoltosuhde ei missään kunnassa ylittänyt 80:ä. Aron mukaan Suomessa oltiin väestö- ja ikärakenteen osalta melko tasa-arvoisessa asemassa.

Parinkymmenen vuoden kuluessa on tapahtunut suuri muutos. Koko maan huoltosuhde on kasvanut yli 61:n, ja maakuntien välille on tullut suuria eroja.

– Vuoden 2040 koko maan yleinen tilanne ei poikkea olennaisesti nykyisestä. Lapsia ja työikäisiä on vähemmän, mutta eläkeläisiä enemmän, Aro sanoo.

– Suurin ero nykyiseen on se, että alueelliset erot ovat paljon suuremmat huoltosuhteissa, ja ääripäät ovat todella kaukana toisistaan. Tämä tarkoittaa alueellisen eriytymisen ja erilaistumisen lisääntymistä maan eri osien ja maakuntien välillä.

Hänen mukaansa Suomella on väestönkehityksessä neljä suurta haastetta. Syntyvyys alenee, samalla kun iäkkäiden määrä kasvaa ja työikäisten määrä vähenee. Samalla muuttoliike kärjistää alueellisia eroja.

Pikaista ratkaisua pitkällä aikavälillä syntyneisiin huoltosuhteen heikentymiseen ei ole. Aron mukaan selkein tapa parantaa huoltosuhdetta ja estää kestävyysvaje olisi maahanmuuton kasvattaminen.

– Jos kestävyysvaje ja huoltosuhteet haluttaisiin pitää tolkullisella tasolla hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden säilymisen kannalta, niin nettomaahanmuuton taso pitäisi olla vähintään 25 000–30 000 henkilöä vuodessa eli noin kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin joka ainoa vuosi. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, hän toteaa.

– Poliittisesti tämä on tietenkin hyvin hankala asia. Lisäksi on vaikea sanoa, että mistä kaikki nämä maahanmuuttajat Suomeen saadaan.

Suomen alueelliset erot kasvavat paljon seuraavan 20 vuoden kuluessa, arvioi johtava asiantuntija Timo Aro MDI-konsulttitoimistosta.­

Ei ole varmaa, pienentäisikö edes maahanmuuton tuplaaminen maan sisäisiä eroja. Aron mukaan maahanmuuttajat asettuvat tutkimusten mukaan aluksi melko tasaisesti ympäri Suomen, mutta toisen muuton yhteydessä he hakeutuvat kantaväestöäkin enemmän suuriin kasvukeskuksiin.

Jos väestörakennetta ja kestävyysvajetta ei pystytä ratkaisemaan maahanmuutolla, on alueiden välisiä eroja todennäköisesti tasapainotettava tulonsiirroilla ja verotuksella.

– Toisin sanoen vahvat ja elinvoimaiset alueet joutuvat käytännössä tukemaan nykyistä enemmän heikommin pärjääviä alueita, Aro sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?