Yritystukia on maksettu 2010-luvulla hurja määrä – budjetti­riihessä ainakin yksi joutumassa liipaisimelle - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yritystukia on maksettu 2010-luvulla hurja määrä – budjetti­riihessä ainakin yksi joutumassa liipaisimelle

Onko Suomi yritysvastainen maa? Ekonomisti lataa lukuja pöytään.

Koronatuet – joista tosin vajaa puolet takaisin saatavaa rahaa kuten lainaa ja takauksia – kaksinkertaistavat kaiken yrityksille suunnatun tuen huimaan 44 miljardiin euroon 2010-luvulta alkaen koronavuoteen 2020.­

3.9.2020 20:25

Hallitus aikoo ottaa kiistellyt yritystuet pöydälle pian alkavaan budjettiriiheen. Aika on vaikein mahdollinen, kun koronakriisi on myllertänyt Suomen ja maailman taloustilanteen hallitusohjelman kirjauksien ajoilta aivan toisenlaiseksi.

Riihessä pöydällä on ainakin päästökauppakompensaatio. Se on loppumassa vuodesta 2022 alkaen. Taloussanomien hallituslähteen mukaan lähtökohtana on, että kompensaatiotuki ei jatku nykymuotoisena.

Sen sijaan EU:n elvytysvaroista olisi saatavissa tilalle vähähiilisyysinvestointeja tukevia varoja.

Varsinaisista yritystuista hallituksen pöydällä on etenkin energiaverotus. Paljon parjatun energiaveron leikkurin tilalle teollisuus saisi sähköveron alennuksen, joka tuo yrityksille 245 miljoonaa euroa säästöä vuositasolla.

Sähköveron alennus koskee suurempaa joukkoa yrityksiä kuin nykyinen energiaverojen palautusmalli. Sähkövero laskettaisiin vuoden 2021 alusta niin alas kuin EU:n energiadirektiivi sallii.

Ainakaan näiden muutosten valossa teollisuus ei siten kärsisi erityisen raskaista tukien menetyksistä.

Muutokset perustuvat pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan, jossa on sovittu tavoitteeksi ehdotus yritystukien sadan miljoonan euron vähennyksistä vuoden 2023 tasolla. Muutoksia ohjaa tarve vähentää teollisuuden hiilipäästöjä ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Päästökaupan kompensaatiotuki on rahaa, jota maksetaan energiaintensiivisen teollisuuden yrityksille. Sillä korvataan päästöoikeuden hintaa sähkössä. Teollisuus haluaa pitää siitä kiinni, mutta ilmastotavoitteiden näkökulmasta kompensaatiotuki rapauttaa päästökaupan vaikuttavuutta.

Viime vuonna kompensaatiotukea maksettiin 40 yritykselle 29 miljoonaa euroa. Vuodesta 2017 lähtien tukea on maksettu yhteensä 94 miljoonaa euroa. Metsäteollisuus hyötyi tuesta eniten, sillä sen laitoksia oli puolet tuensaajista.

Johtajien ulostulot hämmentävät

Suomalaista toimintaympäristöä yritysvastaisuudesta ovat viime päivinä arvostelleet UPM:n että Keskon ylin johto. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvosteli avoimessa kirjeessä Suomen teollisuuden verotusta ja työmarkkinoita.

Pesosen diesel-verotusta koskevaa väitteitä oikoi VATT:n tutkija Marita Laukkanen. Hänen mukaansa veroa korotettiin kuukausi sitten 6,5 sentillä, mutta sen reaalihinta ei ole noussut vuoden 2012 jälkeen. Hän kirjoitti viestipalvelu Twitterissä, että elokuun korotuksen vaikutus tehdasteollisuuden kustannuksiin on 0,03 prosenttia.

Keskon pääjohtaja Mikko Helander vertasi puheessaan (jota tarkensi myöhemmin), Suomea Pohjois-Koreaan ja Kreikkaan viittaamalla vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan ja julkiseen velkaan.

Pesonen sanoi myös Talouselämässä torstaina, että parissa kymmenessä vuodessa poliitikkojen ymmärrys teollisuuden asemasta hyvinvoinnin rakentajana on heikentynyt. Kaipolan tehtaan kohtaloon vaikuttivat kannattavuus ja logistiikkakustannukset.

Onko yrityksiä tuettu riittävästi Suomessa?

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ihmettelee yritysjohtajien ulostuloja.

– Erikoinen kommentti [Pesoselta] ottaen huomioon sähköverokannan laskun, joka on merkittävä yritystuki sekin ja kaikki koronatuet yhteensä. Aika paljon on otettu yritysten, suurtenkin, huolia huomioon.

Yritystuen määritelmä ei ole selvä, ja tukimuotojen kokonaislukumäärä on hankala laskea. Valtion oma listaus muutaman vuoden takaa listaa erimuotoisia yritysten tukia 71 kappaletta maa- ja metsätalous mukaan lukien.

Viime vuoden marraskuussa Lainà laski, että 2010-luvulla yrityksiä on tuettu erilaisin kädenojennuksin 22 miljardia euroa. Yritykset ovat hyötyneet ainakin yhteisöveron alennuksesta, Kela-maksun poistosta, kilpailukykysopimuksen tuomasta työajan pidennyksestä ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista.

Tilastokeskus kertoi torstaina, että tammi-maaliskuussa suoraa yritystukea jaettiin 150 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin sitä maksettiin 106 miljoonaa.

Suurin osa tukea saaneista yrityksistä oli kuitenkin mikroyrityksiä tai pienyrityksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valtion koronarahoituksen kokonaismäärä maalis-kesäkuussa oli noin 22 miljardia euroa – saman verran kuin Lainàn laskelma koko 2010-luvulta.

Näin ollen koronatuet – joista tosin vajaa puolet takaisin saatavaa rahaa kuten lainaa ja takauksia – kaksinkertaistavat kaiken yrityksille suunnatun tuen huimaan 44 miljardiin euroon 2010-luvulta alkaen koronavuoteen 2020.

Lainà huomauttaa, että esillä olleista koronatukimuodoista on vielä unohtunut lomautusten ilmoitus- ja neuvotteluaikojen lyhentäminen. Näitä ei ole yleensä laskettu koronatukien kokonaissummaan.

Hän on laskenut, että yritysten saama hyöty lomautusten lyhentämisestä on arviolta 850 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu oletukseen, että yrityksissä aika lyheni keskimäärin neljä viikkoa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?