Koronapandemia ei lisännytkään pienyritysten konkursseja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Oululaistutkija: Konkurssiaaltoa on turha pelätä – pienyritykset selvisivät odotettua paremmin koronakurimuksesta

Koronakurimuksen voittajia ovat vähittäiskauppa, ohjelmistoyritykset, puutarha-ala ja remonttifirmat.

Moni yritys on onnistunut sopeuttamaan ja osa jopa edistämään liiketoimintaansa koronapaineen alla synkistä ennustuksista huolimatta.­

1.9. 14:25

Koronaepidemian alussa ennustettiin konkurssiaaltoa keväälle ja kesälle. Yllättäen konkurssien määrä on pikemminkin laskenut.

Tilastokeskuksen mukaan konkurssihakemuksia oli tammikuussa 289, mutta toukokuussa vain noin 200. Tammi-heinäkuussa laitettiin vireille 1 549 konkurssihakemusta, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019.

– Välitöntä konkurssiaaltoa ei ennusteista huolimatta syntynyt. Lopettamisia tai konkursseja on esiintynyt mikroyrityskentässä erittäin vähän, kertoo Oulun yliopiston Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn projektitutkija ja verkostokoordinaattori Riitta Forsten-Astikainen.

Hänen mukaansa on paljon merkkejä siitä, että moni yritys on onnistunut sopeuttamaan ja osa jopa edistämään liiketoimintaansa koronapaineen alla. Konkurssiaallon tulemistakaan ei pidä lietsoa, vaan pitäisi luottaa suomalaisen mikroyrittäjän sinnikkyyteen, sisuun ja tulevaisuuden uskoon.

– Edelleen kuluttajat tarvitsevat ruokaa, liikkumista, hiukset kasvavat ja lihaksia kivistää. Take away-toiminta on tuonut piristysruiskeen kuluttajillekin, koska lähes kaikki perinteisesti toimivat ravintolat ovat siirtyneet myös siihen toimintamalliin ja aikovat pitää sen osana liiketoimintaansa, vaikka tilanne joskus normalisoituisikin. Tilannehan luo uusia vaihtoehtoja kuluttajillekin, oululaistutkija selvittää.

Forsten-Astikainen koordinoi noin 500 mikroyrityksen verkostotoimintaa Pohjois-Suomessa ja Savossa. Hän on järjestänyt alueella toimintoympäristön muutosten havainnointiin ja tunnistamiseen liittyviä ennakointityöpajoja yrittäjille ja yritysneuvojille.

Liiketoimintaympäristön muutoksista näyttävät hänen kokemuksensa mukaan selviytyneen ja selviävän parhaiten ne yrittäjät, joilla on ollut ja on ennakointikykyä, heikkojen signaalien lukutaitoa ja riskienkartoitusosaamista.

– Tyypillisimpiä onnistuneita reagointeja ovat olleet muun muassa uuden liiketoimintaidean nopea käyttöönotto, tuotannon muutokset ja liiketoiminnan siirtäminen nettiin. Monet taksiyrittäjät siirtyivät tavarankuljettajiksi. Hotelli Emilia Hämeenlinnassa ryhtyi tarjoamaan hotellihuoneita myös päivätyöskentelyä varten. Eräs yritys luopui koronatuen avulla tavara-aihioiden tilaamisesta Kiinasta ja siirtyi tuottamaan niitä itse, Forsten-Astikainen antaa esimerkkejä.

Mikroyritysten osalta toimialoilla on pientä vaihtelua. Eniten ovat kärsineet ravitsemus- ja matkailuala sekä ohjelmapalveluyritykset.

Koronakriisin voittajia puolestaan ovat muun muassa pienet ohjelmistoyritykset, mikäli ne ovat pystyneet ketterästi tarjoamaan muun muassa striimauspalveluja. Voittajiin kuuluvat myös vähittäiskauppa sekä eräät erikoistavarakaupan toimijat kuten puutarhakauppa ja -suunnittelu, pienet remonttiyritykset sekä huoltoliikkeet.

Tulevaa syksyä varten Forsten-Astikainen kehottaa yrityksiä jatkamaan varautumista tulevaan, oli kyse sitten koronatilanteesta tai muista talouden muutoksista.

– Syksy ja talvi ovat arvoitus etenkin Lapin matkailun osalta. Jää nähtäväksi pelastaako mahdollisesti jatkuva kotimaan matkailu sen. Itse uskon, että ainakin osittain näin tulee käymään, hän arvioi.

Yrittäjällä on syytä Forsten-Astikaisen mielestä olla valmiina vaihtoehtoinen liiketoimintasuunnitelma, hyvä ennakointi ja riskivarautuminen pehmentävät päälle tulevaa shokkia ja auttaa selviytymään siitä nopeasti myös tulevaisuudessa.

– Yrittäjille on tarjolla tätä varten yksinkertaisia selviytymistyökaluja. Myös rahallista puskuria on hyvä rakentaa etukäteen.

MicroEntre auttaa pienyrityksiä

Suomen yrityskannasta 94,3% on mikroyrityksiä.

Kaikista Suomen yrittäjistä 69% on yksinyrittäjiä.

Mikroyrittäjyyskeskus MicroEntre toimii Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa, joka on erikoistunut mikroyrittäjyyden tutkimukseen ja koulutukseen Suomessa.

Mikroyrittäjyyskeskus koordinoi mikroyritysverkostoa, joka toimii Suomessa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon alueilla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?