Näin eläkeputken poisto iskisi työttömän tuloihin – pudotus jopa satoja euroja kuukaudessa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin eläkeputken poisto iskisi työttömän tuloihin – pudotus jopa satoja euroja kuukaudessa

Eläkeputken poistamisen uskotaan kannustavan ikääntyneitä työttömiä jatkamaan työelämässä. Heidän tulotasonsa nimittäin laskisi tuntuvasti, jos he pysyisivät eläköitymiseensä asti työmarkkinatuella. Työllistyminen kasvattaisi myös eläkkeen kokoa, sillä tukiajalta eläkettä ei kerry lainkaan.

31.8.2020 6:31

Valtiovarainministeriö esitteli elokuun puolivälissä keinovalikoimaa, jolla Suomeen saataisiin 60 000 uutta työllistä. Yksi keinoista oli eläkeputkesta luopuminen.

Ministeriön arvion mukaan jopa puolet työllisyystavoitteesta saavutettaisiin sillä, että ikääntyneiltä työttömiltä poistettaisiin oikeus ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviin.

Kun lisäpäivistä luovutaan, ikääntyneet työttömät siirtyvät ansiosidonnaisen päätyttyä työmarkkinatuelle. Tällöin heidän tulotasonsa laskisi merkittävästi, minkä uskotaan motivoivan heitä palaamaan takaisin työelämään. Käytännössä siis tarkoitus on lisätä työnteon kannustimia uransa ehtoopuolella oleville.

Kuinka paljon ihmisen tulot sitten putoavat, kun hän siirtyy ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle? Taloussanomat otti tästä selvää.

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on työttömyyskassan maksama etuus, jonka suuruus lasketaan työttömyyttä edeltävästä palkasta tai yritystulosta.

Työmarkkinatuki puolestaan on Kelan maksama tarveharkintainen etuus, jonka suuruus on tänä vuonna noin 724 euroa kuukaudessa.

Seuraava esimerkki näyttää, miten tulotaso tippuu pienipalkkaisella ja keskipalkkaisella henkilöllä, kun hän jää ansiosidonnaiselle ja sen päätyttyä putoaa työmarkkinatuelle.

Esimerkistä huomataan, että etenkin keskipalkkaisella henkilöllä tulotason lasku on merkittävä. Putoaminen työmarkkinatuelle pienentää hänen tulojaan lähes 300 eurolla, kun taas pienipalkkaisella henkilöllä tulotaso laskee noin sadalla eurolla.

Työmarkkinatuen määrä on sen verran pieni, että sitä saavan henkilön on mahdollista hakea Kelalta myös asumistukea ja perustoimeentulotukea. Tukien saantiin vaikuttaa kuitenkin henkilön asumismuoto ja varallisuus. Esimerkiksi perustoimeentulotukea saa vasta sitten, kun käyttänyt loppuun mahdolliset säästöt ja realisoinut muun omaisuuden.

Kunnalla on myös lakisääteisiä velvoitteita tarjota ikääntyneille työttömille erilaisia työllistämispalveluita. Niihin aktiivisesti osallistumalla on mahdollista päästä takaisin samalle tulotasolle, jolla on ansiosidonnaisella ollut.

Eläkeputken tukkiminen toimii myös eräänlaisena eläkeleikkurina, jos ikääntynyt työtön ei työllisty sen jälkeen, kun hän putoaa ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle. Eläkettä nimittäin ei kerry lainkaan siltä ajalta, kun henkilö on työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat, kuinka eläkeputken poisto vaikuttaa eläkkeeseen, jos 59-vuotiaana työttömäksi jäävä henkilö ei palaa työelämään sen jälkeen, kun hän putoaa ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle. Mitä korkeampi palkka on ollut, sitä suuremman loven työmarkkinatuelle jääminen eläkkeeseen tekee.

Taloustieteellinen tutkimus tarjoaa näyttöä työllisyysvaikutuksista, joita eläkeputken poistamisella voidaan saavuttaa. Suomessa muun muassa VATT on selvittänyt näitä vaikutuksia.

Tämän vuoden alussa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin vuonna 2005 tehdyn eläkeuudistuksen vaikutuksia työllisyyteen ja julkistalouteen. Silloin eläkeputken alaikärajaa nostettiin 55:stä 57:ään vuoteen niille, jotka olivat syntyneet vuonna 1950 ja sen jälkeen.

Tutkimuksessa verrattiin vuoden 1949 lopussa ja vuoden 1950 alussa syntyneiden työurien loppupäätä ja tuloja yksityisellä sektorilla. Tulokset osoittivat, että vuoden 1950 alussa syntyneet työskentelivät uransa lopulla keskimäärin noin seitsemän kuukautta pitempään kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet.

Lisäksi he saivat palkkatuloja kymmenen vuoden aikana noin 22 000 euroa enemmän kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet. Vastaavasti heille maksettiin noin 11 000 euroa vähemmän työttömyysetuuksia kuin vuoden 1949 lopulla syntyneille.

Tutkimuksen perusteella pelkästään jo eläkeputken lyhentäminen kohensi paitsi työllisyyttä myös julkista taloutta. Kun vuonna 1950 syntyneet jatkoivat työuraansa seitsemällä kuukaudella, yhteiskunta hyötyi työpanoksesta 500 miljoonalla eurolla kymmenessä vuodessa.

– Kun ikääntyneet työntekijät ovat enemmän töissä ja vähemmän työttömänä, he maksavat enemmän veroja ja veroluonteisia maksuja. Samalla heidän saamansa tulonsiirrot vähenevät, tutkimuksen toinen tekijä, VATT:n erikoistutkija Hanna Pesola toteaa.

Pesolan mukaan tutkimuksen yksi keskeinen havainto oli se, että eläkeputken lyhentäminen tai sen poistaminen kokonaan pienentää myös ikääntyneiden työntekijöiden riskiä joutua työttömäksi.

– Työllisyys paranee ensin sitä kautta, että harvempi ylipäänsä päätyy työttömäksi, koska irtisanomisia ei kohdisteta heihin samalla tavalla kuin ennen.

Eläkeputken poistaminen ei kuitenkaan ole mikään patenttiratkaisu. Jotta työllisyys kohenisi sen vaikutuksesta, tarvitaan rinnalle myös toimia, joilla ikääntyvien ihmisten työkykyä saadaan kehitettyä ja pidettyä yllä.

– Työkyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen, kuten myös osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen ovat tärkeitä, jotta työllisyys oikeasti paranisi, Pesola sanoo.

Juttuun on 2.9. kello 10.38 lisätty tieto siitä, että kunnilla on velvoitteita tarjota ikääntyneillä työntekijöille työllistämispalveluita, joihin aktiivisesti osallistumalla voi päästä samalle tulotasolle kuin ansiosidonnaisella ollessaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?