Asiantuntijat: Nämä UPM:n Pesosen väitteet Kaipolan tehtaan sulkemisesta eivät pidä paikkaansa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat: Nämä UPM:n Pesosen väitteet Kaipolan tehtaan sulkemisesta eivät pidä paikkaansa

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kirjoitti avoimen kirjeen, jossa hän luetteli syitä, miksi Kaipolan paperitehdasta ei ole kannattavaa enää pyörittää. Asiantuntijoiden mukaan hän tuli esittäneeksi asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kirjoitti avoimen kirjeen, jossa hän perusteli, miksi Kaipolan tehtaan pyörittäminen ei ole enää kannattavaa. Asiantuntijoiden mukaan kaikki Pesosen esittämät väittämät eivät pitäneet paikkaansa.­

27.8. 20:15

Metsäyhtiö UPM tiedotti keskiviikkona aikeistaan sulkea Kaipolan paperitehdas Jämsässä. Tänään torstaina yhtiön sivuilla julkaistiin toimitusjohtaja Jussi Pesosen kirjoittama avoin kirje, jossa hän esitti perustelunsa tehtaan lakkauttamiselle.

Kyytiä saivat niin Suomen hallitus kuin ammattiyhdistysliike. Pesonen kirjoitti julkisen sääntelyn ja verotuksen sekä ay-liikkeen ajamien tasokorotusten ja vuosityöajan lyhennysten luovan sellaisen toimintaympäristön, jossa Kaipolan tehtaan pyörittäminen käy kannattamattomaksi.

Pesosen kirjoituksen voi tulkita heijastelevan ajattelua, joka on suuryrityksille leimallista. Tämän ajattelun mukaan tuotanto kannattaa aina sijoittaa paikkaan, jossa tuotteen valmistuskustannukset ovat alhaisimmat, koska tällöin katteet paranevat ja voitot suurenevat.

Kirjeessään Pesonen kuitenkin esittää väitteitä, jotka eivät asiantuntijoiden mukaan pidä paikkaansa.

Jussi Pesonen on toiminut UPM:n toimitusjohtajana vuodesta 2004.­

VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen toteaa, että yhtäältä Pesonen nostaa esiin tärkeitä asioita, mutta toisaalta jättää myös mainitsematta asioita, joista olisi hyvä puhua.

Yksi tällainen mainitsematta jäävä asia on kustannuskilpailukyky.

– Pesonen kirjoittaa ulkoisista kustannuksista, mutta eivät ne pelkästään määritä kustannuskilpailukykyä, Laukkanen sanoo.

– Kustannuskilpailukyky on kahden osatekijän summa. Ulkoisten kustannusten lisäksi kustannuskilpailukykyyn vaikuttaa myös laitoksen tuottavuus.

VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen.­

Ulkoisten kustannusten yhteydessä Pesonen mainitsee paperiteollisuuden sähköveron, jonka hän väittää olevan Suomessa neljä kertaa korkeampi kuin Ruotsissa.

Väite pitää paikkansa nykyisellään, mutta on todennäköistä, että hallitus alentaa sähköveroa pikapuoliin.

Valtiovarainministeriön tuoreessa budjettiesityksessä nimittäin ehdotetaan, että teollisuuden sähkövero alennettaisiin heti ensi vuoden alusta EU:n minimitasolle. Hallituksen voi olettaa tekevän näin, koska se on sopinut asiasta jo hallitusohjelmassa.

– Kun sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle, se asettuu samalle tasolle kuin Ruotsissa. Tätä alemmaksi sähköveroa ei edes voi laskea, koska sitten EU-direktiivit tulevat jo vastaan, Laukkanen sanoo.

Pesosen mukaan ”liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella”.

Laukkanen kuitenkin sanoo, ettei dieselvero ole vuoden 2012 jälkeen reaalisesti noussut juuri lainkaan.

– Dieselin vero on muotoa sentti per litra. Tämä tarkoittaa, että hintojen noustessa vero tippuisi koko ajan, jos siihen ei tehtäisi indeksikorjauksia. Jos katsoo eri indekseillä korjattua dieselveroa, huomaa, että se on ollut kutakuinkin samalla tasolla viimeiset kahdeksan vuotta.

Pesonen myös väittää, että 80 prosenttia dieselin kulutuksesta tapahtuisi raskaassa liikenteessä, jossa kuljetetaan esimerkiksi puutavaraa. Laukkasen mukaan tämäkään ei pidä paikkaansa.

– Tuo on kyllä ihan jokin hatusta vedetty prosentti, Laukkanen sanoo.

Oikeassa Pesonen on siinä, että paperitehtaan työntekijöille maksetaan paremmin Suomessa kuin Saksassa tai Ruotsissa.

Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan paperityöntekijöistä on kuitenkin harhaanjohtavaa puhua yhtenä yksittäisenä ryhmänä, jonka palkkataso olisi merkittävästi korkeampi kuin saksalaisilla tai ruotsalaisilla kollegoilla.

– Paperityöntekijöiden palkkausjärjestelmä on ihan erilainen kuin muilla aloilla. Meillä on taulukkopalkan asemesta käytössä niin sanottu alin kausipalkka, jonka jälkeen kaikki sovitaan paikallisesti.

– Tämä on näkynyt esimerkiksi Kaipolassa siten, että jokaisella kolmella paperikoneella on ollut erilainen palkkaus.

Jämsässä sijaitseva Kaipolan paperitehdas on ollut yksi Suomen suurimmista paperitehtaista.­

Kirjeensä lopussa Pesonen suuntasi sanansa Suomen hallitukselle. Hän kirjoitti, että olisi korkea aika arvioida, miten maassa voitaisiin tehdä sellaista politiikkaa, joka mahdollistaisi kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit.

Käytännössä tällainen politiikka tarkoittaisi paitsi sääntelyn hölläämistä myös verotuksen keventämistä.

Valtio ei kuitenkaan harjoita sääntelyä ja kerää veroja vain vaikeuttaakseen yrityssektorin toimintaa.

– Siirtämällä tuotantoa sinne, missä sääntely on vähäisempää, tavallaan rangaistaan valtioita, jotka yrittävät ratkaista nykyisiä kestävyyshaasteita, kuten ilmastokriisiä, ympäristötalouden professori Lassi Linnanen sanoo.

Lahden teknillisen yliopiston ympäristöjohtamisen ja -talouden professori Lassi Linnanen.­

Linnanen toteaa, että yritysvastuista tässä yhteydessä on hankala puhua.

– Ymmärtääkseni UPM on kannattava yhtiö eikä Kaipolakaan tappiollinen tehdas ole. UPM:n näkökulmasta se on vain liian vähän kannattava. Nykymaailmassa tällainen pienen omistajajoukon etua ajava toiminta on käsittämätöntä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?