Kysely paljastaa: entistä useampi haluaisi asua kauempana kaupungista – ”Etätyösuositus on ollut vedenjakaja” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yhä useampi haluaa asua etäämmällä keskustasta – tällaisia taloja saa 300 000 eurolla eri kaupungeista ja niiden lähi­kunnista

Kasvava ja etupäässä nuorista koostuva joukko haaveilee entistä enemmän Nurmijärvi-ilmiön mukaisesta asumisesta. Taloustutkimuksen tekemä kysely osoittaa, että enemmistö suomalaisista on henkisesti maalaisia.

Suomalaiset asuvat pääasiassa kaupungeissa, mutta kaipaavat silti maaseutua. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan he asuisivat mieluiten kaupungin ympäryskunnassa.­

24.8. 7:25

Vaikka väki pakkautuu yhä enemmän kaupunkeihin, entistä useamman suomalaisen mieli halajaa etäämmälle kaupungista tai ainakin kauemmaksi sen keskustasta.

Tämä käy ilmi Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämästä selvityksestä, jossa yli tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, miten ja missä he haluaisivat asua.

  • Minkälaisen talon saa 300 000 eurolla Suomen eri kaupunkien keskustan liepeiltä ja niiden ympäryskunnista? Katso taulukko tämän jutun lopusta.

Vastauksista nousee esiin kahdenlaisia mielihaluja.

Selvityksen perusteella huomattava osa suomalaisista haluaa liikkua poispäin kaupungin keskustasta, kun he valitsevat itselleen tai perheelleen asuntoa. Lisäksi kasvava ja etupäässä nuorista koostuva joukko haaveilee asumisesta kokonaan kaupungin ulkopuolella.

Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtajan Juho Rahkosen mukaan selvitys kielii ennen muuta mielipideilmaston muutoksesta.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mielestä kyselyn tulokset katkaisevat pitkään ilmoilla olleen kaupungistumisen trendin.­

– Kyselytutkimuksen tulokset ovat melkoinen isku vastapalloon, kun ajatellaan, että kaupungistuminen on kuitenkin tämän ajan megatrendi.

Kyselyn ensimmäisessä osiossa ihmisiä pyydettiin kertomaan, minkä kokoisessa asunnossa he haluaisivat asua ja miten etäällä kaupungin keskustasta he haluaisivat asunnon sijaitsevan.

Vastaajista 61 prosenttia kertoi haluavansa asua isossa asunnossa, joka sijaitsee kauempana kaupungin keskustasta. Vain 32 prosenttia halusi asua pienessä asunnossa lähellä keskustaa.

Taloustutkimus teki saman kyselyn kolme vuotta sitten. Silloin vastaajista 53 prosenttia ilmoitti haluavansa asua mieluummin kauempana kuin lähellä kaupungin keskustaa.

Väljemmän asumisen arvostus on siis lisääntynyt kahdeksan prosenttiyksikköä kolmen vuoden takaisesta.

Rahkonen tulkitsee tämän kertovan merkittävästä muutoksesta siinä, miten suomalaiset ylipäätään haluavat asua.

– Tuollainen lisäys näin isossa ja hitaasti muuttuvassa asiassa on todella merkittävä. Asumista koskevat päätökset ovat kuitenkin aina harkittuja. Suomalaiset vaikuttavat nyt kallistuvan hieman hajautuneemman yhdyskuntarakenteen kannalle.

Keväällä Nurmijärvi-ilmiö palasi julkiseen keskusteluun. Matti Vanhasen alkuaan keksimällä käsitteellä tarkoitetaan luonnonläheistä asumista paikassa, joka sijaitsee aivan suurkaupunkialueen liepeillä.

Tällaisesta asumisesta moni kaupunkilainen saattoi huomata haaveilevansa koronakriisin aikaan. Kerrostalohuoneisto keskustassa ei ehkä ollut aikaisemmin tuntunut pieneltä, mutta viimeistään siinä kohtaa, kun etätyösuositus astui voimaan, ahtauden tuntu levisi asuntoon. Koronakeväänä myös kaupunkien aavemainen tunnelma saattoi joissakuissa synnyttää kaipuun hieman toisenlaiseen rauhaan.

Koronakriisin myötä moni kaipaa väljempää asumista paikassa, joka sijaitsee aivan suurkaupunkialueen liepeillä. Kuva Hyvinkäältä.­

Elokuun alussa Nurmijärvi-ilmiö muuttui aavistuksen todellisemmaksi.

Tilastokeskuksen luvut osoittivat, että kaupunkimaisista kunnista oli huhti–kesäkuussa muuttanut pois moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin viime vuonna samaan aikaan. Maansisäinen muuttoliike kulki nyt taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin.

Myös Taloustutkimuksen selvitys heijastelee tämän suuntaista kehitystä aikomusten tasolla.

Kyselyn toisessa osiossa ihmisiä pyydettiin kertomaan, haluaisivatko he asua suurkaupungin ympäryskunnassa.

Vastauksista ilmenee, että suomalaisten halu asua Nurmijärvi-ilmiön mukaisesti vaikuttaisi jokseenkin voimistuneen.

Vastaajista 27 prosenttia kertoi haluavansa asua suurkaupungin ympäryskunnassa, kun kolme vuotta sitten näin vastasi 23 prosenttia. Vastaavasti niiden määrä, jotka ilmoittivat mieluummin asuvansa kaupungissa, oli kutistunut kuusi prosenttiyksikköä.

Taloustutkimuksen selvityksen perusteella asuminen suurkaupungin ympäryskunnassa houkuttelee enemmän alle keski-ikäisiä kuin keski-iän ylittäneitä suomalaisia.

Kaikista halukkaimpia ympäryskuntaan muuttajia ovat selvityksen mukaan 15–24-vuotiaat suomalaiset. Tästä ikäryhmästä peräti 44 prosenttia kertoi haluavansa asua ympäryskunnassa.

Vähiten innostusta Nurmijärvi-ilmiön mukainen asuminen herätti 50–64- ja 65–79-vuotiaiden ikäryhmissä. Etenkin jälkimmäisen ikäryhmän vastauksista välittyi kyselyn molemmissa osioissa halu asua kaupungissa ja mieluiten vielä lähellä sen keskustaa.

– Suurista ikäluokista harvemmin puhutaan kaupungistumisen yhteydessä, mutta näyttäisi, että heidän vaikutuksensa kaupungistumiseen on ehkä suurempi kuin mitä on osattu ajatella, Rahkonen sanoo.

Etätyön myötä avautui uusi horisontti

Kesän aikana on toistuvasti kysytty, pysäyttääkö koronakriisi kaupungistumisen.

Tilastokeskuksen lukujen perusteella kriisi näyttäisi ainakin huhti–kesäkuussa aiheuttaneen muuttopiikin pois isoista kaupungeista ja kohti väljemmin asuttuja kuntia.

Taloustutkimuksen selvitys puolestaan osoittaa, että kaupunkiasumiseen liittyy jonkinlaista vastentahtoisuutta. Entistä useampi suomalainen haluaisi asua joko kauempana kaupungin keskustasta tai kokonaan kaupungin ulkopuolella.

Helsingin yliopiston aluemaantieteen tutkijatohtorin Tomas Hanellin mukaan todennäköisyys sille, että tällaisia mielihaluja toteutetaan tulevaisuudessa, voi olla suurempi kuin aikaisemmin.

Helsingin yliopiston aluemaantieteen tutkijatohtorin Tomas Hanellin mukaan kaupungistumisessa ei ole pääsääntöisesti ollut kyse vapaasta valinnasta.­

– Etätyösuositus on ollut eräänlainen vedenjakaja tässä koko asiassa. Se on avannut monelle työntekijälle ja ehkä yrityksillekin uuden horisontin, että muukin kuin se työpaikan lähellä asuminen voisi olla mahdollista, hän sanoo.

Poikkeusolojen seurauksena etätyöhön siirtyi arviolta 59 prosenttia suomalaisista, mutta 41 prosenttia jatkoi lähityön tekemistä.

Hanell huomauttaakin, ettei koronakriisin aikana tehty etätyön digiloikka kosketa läheskään kaikkia suomalaisia. Kyse on loppuviimeksi kohtalaisen pienestä osasta väestöä.

– Kaupungeissa on edelleen useita paikkaan sidottuja ammatteja. Alepan kassa ei voi tehdä etätyötä eikä siivooja, raitiovaununkuljettajasta puhumattakaan.

Niin kaupungistumisen jatkuminen kuin Nurmijärvi-ilmiön voimistuminen riippuvat lopulta siitä, kuinka monen suomalaisen on pakko asua kaupungissa ja kuinka monen on mahdollista muuttaa pois.

– Kaupungistumisessa ei ole pääsääntöisesti ollut kyse vapaasta valinnasta. Ihmiset ovat suurilta osin muuttaneet pakon sanelemina kaupunkeihin, koska kaupunkien ulkopuolella mahdollisuudet opiskella tai saada työtä ovat olleet heikommat, Hanell sanoo.

Taloustutkimuksen kyselyn vastaukset ilmentävät jossain määrin sitä, keiden on mahdollista muuttaa pois kaupungista ja ketkä taas kokevat, että heidän on pysyttävä kaupungissa.

Etätyö kasvatti suosiotaan, mutta kotoa töiden tekeminen ei ole kaikissa ammateissa mahdollista.­

Esimerkiksi iso osa vastaajista, joiden tulot olivat yli 50 000 euroa vuodessa, kertoivat haluavansa asua mieluummin tilavasti kauempana kaupungin keskustasta kuin ahtaasti lähellä keskustaa. Samaten iso osa niistä, jotka kertoivat jo asuvansa Nurmijärvi-ilmiön mukaisesti, ilmoitti ansaitsevansa yli 70 000 euroa vuodessa.

Kaikista kielteisin suhtautuminen maallemuuttoon oli työttömillä. Heistä 55 prosenttia ilmoitti, ettei asu eikä edes haluaisi asua ympäryskunnassa. Vastaavasti 52 prosenttia työttömistä kertoi haluavansa asua mieluummin pienessä asunnossa lähellä keskustaa kuin isossa asunnossa kauempana kaupungin keskustasta.

Taloustutkimuksen kysely tehtiin puhelinhaastatteluina elokuun puolivälissä, ja väestörekisteristä tehty satunnaisotos edustaa Suomen aikuisväestöä.

Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Moni on nyt huomannut, että muuttamalla muutaman kymmenen kilometriä kuntakeskuksesta tilaa saa rutkasti lisää.

IS keräsi Oikotien asunnoista viikonloppuna myynnissä olleita koteja eri puolilta Suomea. Mukaan valittiin noin 300 000 euroa maksavia asuntoja sekä kaupunkien keskustojen liepeiltä että lähikuntien markkinoilta.

Lähikunnista sai yleensä kerrostalokolmion hinnalla suurehkon omakotitalon. Asuntojen hintaan vaikuttavat luonnollisesti paljon muutkin asiat kuin sijainti, mutta vertailu antaa suuntaa siitä, kuinka paljon enemmän tilaa samalla rahalla saa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?