Koronaviruspandemian vaikutukset asuntosijoitusyhtiö Kojamoon ovat olleet vähäiset. Yhtiö uskoo, että vaikutukset pysyvät vähäisinä myös jatkossa, vaikkei pandemia varsinaisesti vielä ohi olekaan.
Koronaviruspandemia on näkynyt asuntomarkkinoilla muun muassa työperäisen muuttoliikkeen pysähtymisenä ja heikentyneenä opiskelija-asuntojen kysyntänä.
Samalla vuokra-asuntojen tarjonta on kasvanut, kun lyhytaikaiseen vuokraukseen tarkoitettuja Airbnb-asuntoja on siirtynyt pitkäaikaiseen vuokraukseen.
Kojamon toimitusjohtajan Jani Niemisen mukaan vaikein vaihe asuntomarkkinoilla on kuitenkin jo takanapäin.
– Airbnb-asuntoja ei enää siirry pitkäaikaiseen vuokraukseen siinä määrin kuin keväällä, joten samanlaista äkillistä vuokraustoiminnan lisääntymistä tuskin on tapahtumassa enää syksyllä, hän kertoo.
– Näyttäisi myös siltä, että opiskelija-asuntojen kysyntä on virkoamassa. Markkinoille on tullut joukko uusia opiskelijoita, jotka etsivät itselleen asuntoa.
Työperäinen muuttoliike on silti yhä altis pysähtymään, mikäli koronaviruksen toinen aalto iskee Suomeen. Nieminen ei kuitenkaan usko kaupungistumisen tyssäävän edes toiseen aaltoon.
– Pandemian vaikutus Suomen kaupungistumiseen ja Kojamon liiketoimintaan on rajallinen, hän totesi torstaina yhtiön pitämässä puolivuotiskatsauksessa.
Koronakriisin aikaan keväällä Kojamo kohautti ilmoittamalla, että yhtiö jatkaa vuokrien perimistä, vaikka liiketilaa vuokraava yrittäjä joutuisi sulkemaan ovensa. Vuokrahelpotusten asemesta Kojamo tarjosi yrittäjille lykkäystä maksuihin ja lisää maksuaikaa.
Samaan aikaan joukko muita vuokranantajia tiedotti luopuvansa liiketilojen vuokrien perinnästä, kunnes koronakriisin pahin vaihe on ohi.
Liiketiloista perittävien vuokrien osuus Kojamon liikevaihdosta ei ole kovinkaan suuri, sillä yhtiön liiketoiminnasta valtaosa on vuokra-asuntomarkkinoilla. Toimitusjohtaja Jani Nieminen harmittelee, että Kojamo yhdistettiin koronakriisin aikana toimijoihin, jotka pääsääntöisesti vuokraavat vain liiketiloja.
– Meillä on hyvin marginaalinen määrä liiketiloja. Niitä tulee meille lähinnä kaavoituksen myötä kerrostalojen kivijalkoihin.
Taloussanomat uutisoi heinäkuussa, kuinka kauneusalan yrittäjä Marika Tarvus joutui luopumaan Kojamolta vuokraamastaan liiketilasta, koska ei ollut kyennyt maksamaan yhtiön vaatimaa 10 000 euron vuokrarästiä kerralla pois.
Tarvus oli menettänyt asiakkaansa koronatilanteen takia ja kassavirran tyrehtyminen oli johtanut siihen, että häneltä oli jäänyt kolmen kuukauden tilavuokrat rästiin.
Nieminen ei halua ottaa kantaa yksittäistapaukseen.
– Yksittäinen toimija on koronatilanteen takia saattanut joutua hyvinkin vaikeaan tilanteeseen. Kojamo on tietenkin pyrkinyt joustamaan tällaisissa tapauksissa, kuten muutkin toimijat.
Nieminen ja Kojamon talousjohtaja Erik Hjelt esittelivät torstaina asuntosijoitusyhtiön puolivuosikatsausta Kojamon pääkonttorilla Helsingissä.
Tammi–kesäkuun aikana Kojamon liikevaihto on ollut 190,5 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaisesta on tapahtunut 3,2 prosenttia.
Yhtiön nettovuokratuotto puolestaan kasvoi yli kuudella prosentilla vuoden takaisesta ja oli nyt lähes 125 miljoonaa euroa.
Kojamon voitto ennen veroja oli 125,2 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten vastaavaan aikaan oli 124,8 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö. Niemisen mukaan yhtiön tavoite tuleville vuosille on kasvaa entisestään.
– Tarkoitus on edelleen investoida joka vuosi 200–400 miljoonaa euroa. Tämä on selvä merkki siitä, että meillä on paitsi vahva halu myös kyky kasvaa.
