Vuoden alusta tullut korvausjärjestelmä on ajanut työterveysasiakkaita julkisiin koronatesteihin – nyt suunta on jälleen kääntynyt - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Voiko jonotusta välttää pyytämällä koronatestin työterveydestä? Kyllä – mutta monella työpaikalla hinta on kynnys

Korkeiden kulujen pelossa osa yrityksistä ohjaa työntekijöitään julkisen puolen koronatesteihin – ja jonot pitkittyvät entisestään.

Julkisen ruuhkautuminen on ajanut yrityksiä ohjaamaan työntekijöitään koronatesteihin jälleen työterveyden kautta.­

15.8. 8:15

Koronatilanne on huomioitu ja puhuttaa yrityksissä, kertoo Terveystalon laboratoriodiagnostiikan johtaja Eeva Nyberg-Oksanen.

Julkisen puolen ruuhkauduttua yritykset ovat olleet yhä useammin yhteydessä muun muassa Terveystaloon kysyäkseen koronatestien saamisesta osana työterveyttä. Osa muun muassa teollisuusyrityksistä testaa henkilökuntaansa jopa säännöllisesti koronatartunnan varalta.

Terveystalon asiakkaista suurin osa tuleekin testeihin työterveyden kautta, kun yksityisasiakkaita on vähemmän.

– Työterveysasiakkaille on pyritty luomaan kokonaisvaltaista palvelua riskinhallitsemiseen. Tarjoamme muun muassa oireseurantaa, jonka pohjalta oma työterveystiimi voi tehdä lähetteen työterveyden asiakkaalle, Nyberg-Oksanen sanoo.

Huhtikuussa koronatesti muuttui kelakorvattavaksi myös osana työterveydenhuoltoa.

Ongelmia koronatestien täysimääräiseen käyttöön osana työterveydenhuoltoa luo vuoden 2020 alussa voimaan tullut korvausjärjestelmä.

Tuolloin työterveyden painopiste siirtyi ennaltaehkäisevään suuntaan.

Jatkossa työnantaja saa Kelalta palautuksena 60 prosenttia lakisääteisen työterveyshuollon kuluista. Vapaaehtoisen sairaanhoidon korvaus voi olla enimmillään 40 prosenttia yhteisestä korvausmäärästä.

Laskennallinen enimmäiskorvaus on 423,60 euroa työntekijää kohden vuodessa. Sairaanhoidon osuus, johon koronatestikin luetaan, on tuosta 40 prosenttia.

Kun yksi koronatesti maksaa noin Terveystalolla reilut 200 euroa, yksikin koronatesti vie kelakorvaukset kaikesta työterveyshuollosta. Yritysten korvauskatto voikin täyttyä helposti, varsinkin kun flunssakautena koronatesteihin hakeudutaan ymmärrettävistä syistä matalalla kynnyksellä.

– Työnantajat joutuvat miettimään, että mistä rahasta koronatestit maksetaan. Työnantajien edustajat ja työmarkkinajärjestöt ovat puhuneet siitä, että miksei koronatestausta voitaisi korvata kokonaan tai esimerkiksi 75 prosenttia kuluista.

Korkeiden kulujen pelossa osa yrityksistä voi pyrkiä ohjaamaan työntekijöitään julkisen puolen paikoin pahoin ruuhkautuneisiin koronatesteihin. Se ruuhkauttaa julkista terveydenhuoltoa entisestään.

Pahimmillaan Nyberg-Oksanen uskoo, että ruuhkaisiin testeihin ei haluta hakeutua ja tullaan tartuttavana töihin, varsinkin jos testiin ohjaus ei toimi.

– Osa työnantajista on ajatellut, että julkinen puoli riittää, mutta nyt ruuhkien aikana he ovat olleet yhteydessä meihin ja haluavatkin ohjata henkilökuntaansa koronatesteihin.

Nyberg-Oksasen mukaan osa yrityksistä on valmiita maksamaan koronatesteistä, vaikka enimmäiskorvaukset ylittyisivätkin. Syynä on se, että yritykset haluavat minimoida esimerkiksi tuotantoon kohdistuvat katkot ja minimoida karanteenissa vietettävän varoajan.

Toisin sanoen testaaminen nähdään taloudellisesti järkevänä.

Ongelmaksi muodostuu, että vain osalla yrityksistä on varaa kustantaa koronatestit kelakorvauksen yli menevältä osalta tai järjestää säännöllisiä testauksia.

– Monelle hinta on kynnys, ja tämä asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan. Kyse on tartuntavaarallisesta taudista, jonka hoitaminen osana työterveyshuoltoa ja työpaikan turvallisuutta olisi oleellista järjestää kaikille Suomen elinkeinoelämässä.

Vasta-ainetestejä yritykset ovat hankkineet yksityishenkilöitä vähemmän. Nyberg-Oksasen mukaan syynä voi olla se, etteivät vasta-ainetestit ole nykytiedon valossa pitävä varmistus sille, että henkilöllä olisi immuniteetti koronaviruksen varalta.

Kun julkisella puolella koronatestiin pääsemistä joutuu ruuhkaisimmissa kaupungeissa odottamaan useamman päivän, Terveystalolla ruuhka on ollut pahimmillaan vuorokauden, mutta pääsääntöisesti testattavaksi on päässyt jo samana päivänä.

Tuloksia joutuu odottamaan yksityisellä puolella keskimäärin 1,5 päivää, julkisella puolella reilusta kolmesta päivästä ylöspäin isoimmissa kaupungeissa.

Testimäärät on tuplattu yhdessä viikossa vastaamaan kysyntään ja kasvu jatkuu yhä.

Tulossa on pikatesti, joka mahdollisesti voisi helpottaa terveydenhuoltoon kohdistunutta painetta. Se kasvattaisi päivittäistä testauskapasiteettia, mutta voisi auttaa myös testaamista esimerkiksi lentokentillä.

Pikatesti kaipaa vielä THL:n hyväksynnän koronan testaamisessa.

– Terveydenhuollon puolella meidän tulee jatkuvasti mukauttaa testitarjontaa vastaamaan kysyntää. Yhteiskunnan on puolestaan tärkeää auttaa muun muassa yritysten koronaviruksen testaamista.

Terveystalon ja Mehiläisen markkinaosuus kaikista työterveyden piirissä olevista on huomattava ja kasvanut tasaisesti. Esimerkiksi Terveystalon työterveysasiakkaana on yli 700 000 henkilöä, mikä tekee siitä Suomen suurimman työterveydenhuollon tarjoajan.

Työterveyslaitoksen vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan työterveydenhuollon yksityiseltä yritykseltä sai jopa reilut 70 prosenttia kaikista työntekijöistä.

Työterveyshuollon piirissä noin 1,9 miljoonaa henkilöä eli noin 90 prosenttia palkansaajista. Työterveyden ulkopuolella ovat lapset, opiskelijat, yrittäjät, itsensä työllistävät, työttömät ja eläkeläiset.

Lakisääteinen työterveydenhuolto on jokaiselle yritykselle pakollinen. Halutessaan yritykset voivat hankkia työntekijöilleen lakisääteistä laajemmat palvelut, joihin voi lukeutua yleislääkärin vastaanotto, laboratoriotutkimuksia tai jopa hammashoito.

Kaikkiaan yli puolet yrityksistä tarjoaa lakisääteistä laajempia työterveyspalveluita. Erityisesti laajoja työterveyspalveluita tarjoavat keskisuuret ja suuret yritykset.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?