Etlan ennustepäällikkö kertoo: Tämän takia Suomen talous selvisi vähin kolhuin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomen talous on selviämässä koronakeväästä Ruotsia paremmin – Etlan ennustepäällikkö kertoo syyn

Suomen teollisuus heijastaa varjon tulevaan. Tähän saakka Suomea suojannut teollisuuden rakenne voi kostautua syksyllä.

Suomea on suojannut teollisuuden jälkijättöisyys. Muun muassa telakkateollisuudessa vanhat tilaukset voivat kannatella jonkin aikaa, sillä suuret investoinnit viedään loppuun koronasta huolimatta. Sen sijaan pandemian aiheuttama epävarmuus heijastuu uusiin tilauksiin.­

14.8. 10:35

Suomen bruttokansantuotteen verrokkimaita pienempi romahdus oli positiivinen yllätys, kertoo Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Vaikka talouden yllä leijuu yhä uhkakuvia, näyttäisi Suomen talous toipumisen merkkejä kesäkuusta alkaen.

Suomen työpäiväkorjattu bruttokansantuote sukelsi ennakkotietojen mukaan huhti-kesäkuussa 4,9 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus.

Työllisten määrän ennakoidaan supistuneen noin 3,2 prosenttia vuoden takaisesta. Tehdyt työtunnit olivat työpäiväkorjattuna vähentyneet noin 7,6 prosenttia vastaavasta vuoden takaisesta neljänneksestä.

Lehmuksen mukaan muun muassa Ruotsia ja Saksaa selvästi pienempi romahdus on monen asian summa.

Suurin selittävä tekijä on Suomen talouden erityislaatuisuus esimerkiksi edellä mainittuihin maihin nähden.

Kun 8,6 prosenttia kyykänneessä Ruotsissa esimerkiksi autoteollisuus on suuri, Suomessa suuria teollisuuden aloja ovat jälkisykliset metsäteollisuus ja metallituoteteollisuus, joissa tilausmäärät eivät ole romahtaneet koronan aikanakaan.

Lehmuksen mukaan jälkijättöinen teollisuus pystyi sinnittelemään koronan läpi vanhoilla tilauksilla, vaikka uusien tilausten määrä romahti merkittävästi.

– Meillä ei ole jouduttu tehtaita sulkemaan Uudenmaan autotehdasta lukuun ottamatta. Sielläkin sulku johtui komponenttipulasta eli oli seurausta muiden maiden tehtaiden ongelmista, Lehmus sanoo ja jatkaa.

– Muutenkin sulkutoimenpiteet olivat lievempiä kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa. Talous ei siis sulkeutunut yhtä lailla. Tähän syynä oli luonnollisesti se, että Suomi selvisi keväällä epidemiasta melko hyvin.

Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus muistuttaa, että positiiviset luvut voivat vielä korjaantua.­

Toisaalta Suomessa tietyillä aloilla supistunut kulutus virtasi osaltaan muihin aloihin, kuten vähittäiskauppaan, liikuntavälinekauppaan ja nettikauppoihin. Se piti talouden rattaat pyörimässä, vaikkakin matalammalla teholla.

Lehmuksen mukaan se pehmensi Suomen talousiskua.

– Meillä etätyökäytänteet ovat hyvät ja digitalisaatio pitkällä, joten moni pystyi jatkamaan koronan läpi töitä, jolloin tuotantoa ei menetetty. Toki millä on myös jotain verrokkimaita vähemmän palvelualoja, joissa on välttämätöntä olla ihmiskontaktissa.

Suomi siirtyikin koronapandemian aikana etätöihin parhaiten Euroopassa.

Tämä osaltaan suojasi Suomea myös työllisten määrän supistumiselta. Suomi pärjäsikin verrattain hyvin työllisyyden säilyttämisessä, eikä monen muun maan kaltaisia irtisanomisaaltoja olla ainakaan vielä nähty.

– Suomi ei ole yhtä palveluvaltainen kuin esimerkiksi Britannia. Meillä ei ole niin paljon töitä, joita ei voi siirtää etätöihin. Suomen talouden rakenne siis suojasi meitä tällä kertaa.

Suojaa antoi myös Suomen kevyt lomautusjärjestelmä. Tämän merkitys näkyykin työtuntien vähenemisessä, joka on prosentuaalisesti jo merkittävämpi: 7,6 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Uhkakuvana on, että mikäli teollisuus ei saa uusia tilauksia, lomautukset kääntyvät työttömyydeksi. On mahdollista, että teollisuus saa suurimman iskunsa vasta kolmannella vuosineljänneksellä, vaikka palvelut ovatkin tuossa vaiheessa hyvässä palautumistahdissa.

Lehmuksen mukaan on jopa todennäköistä, että Suomi tulee toipumaan hitaammin kuin moni vakavammin kyykännyt maa.

– Me tullaan vähän myöhässä tähän mutkaan ja valahdetaan syvemmälle hitaammin. Toinen riski liittyy tietysti epidemiaan ja siihen, kuinka se tulee vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

Kokonaiskuvaltaan talouden hillitty supistuminen oli Lehmuksen mukaan mukava yllätys. Hän muistuttaa, että luku tulee tarkentumaan vielä ja todennäköisemmin ylöspäin.

Suurimmillaan muutos voi olla jopa enemmän parikin prosenttiyksikköä.

– Tässä otoksessa on aika vähän keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Neljännesvuositilinpidot saadaan kuun lopussa ja tuolloin meillä on siis laajempia tietolähteitä käytössä. Olen melko varma, että bkt asettuu vielä jonkin verran alaspäin nykytietoon verrattuna, eli miinus tulee päivittymään suuremmaksi.

– Mutta on tämä silti tilanteeseen nähden hyvä tulos.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?