EK:n varapuheenjohtaja Mikko Helander kertoo, miksi hallitus tarvitsee tuekseen ”koronaneuvoston” – ”Meillä ei ole varaa pysäyttää yhteiskuntaa” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

EK:n Mikko Helander kertoo, miksi esittää hallituksen tueksi ”koronaneuvostoa” – ”Meillä ei ole varaa pysäyttää yhteiskuntaa”

EK:n varapuheenjohtaja ja Keskon pääjohtaja Mikko Helander arvioi, että Suomi joutuu taistelemaan koronaa vastaan vielä pitkään. Tässä taistelussa koronaneuvostosta olisi hänen mukaansa apua maan hallitukselle.

Keskon pääjohtaja ja Elinkeinoelämän keskusliiton pääjohtaja Mikko Helander kiittelee Suomen hallitusta koronakriisin hyvästä hoidosta. Hän kuitenkin arvioi, että hallitus voisi tarvita tuekseen ”koronaneuvoston”.­

12.8. 18:30

Rakennustyömaa ympäröi Helsingin Kalasatamassa sijaitsevaa K-ryhmän uutta päätoimitaloa. Keskon pääjohtaja Mikko Helander seisoo talon ylimmän kerroksen parvekkeella ja silmäilee rakenteilla olevaa kerrostaloa tien toisella puolella.

– Onneksi vielä kuitenkin rakennetaan, hän toteaa.

Helander viittaa lauseella vallitsevaan taloustilanteeseen, josta ei oikein kukaan tahdo ottaa selvää. Talouteen keväällä iskeneen koronakriisin tuhot ovat yhä osittain hämärän peitossa, ja vaikuttaa, että joillakin toimialoilla pahin on vasta edessä.

Yksi tällainen ala on vientiala. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) esimerkiksi on viime päivinä toistuvasti nimennyt viennin tilanteen Suomen talouden kohtalonkysymykseksi.

Viennin kohtalo askarruttaa myös Helanderia.

– Vientiteollisuudessa kriisi on vasta tulossa. Kun jo aiemmin myydyt tilaukset saadaan toimitettua ja katsotaan tilauskertymiä, niin kyllä ne indikoivat sitä, että yrityksissä tulee olemaan isoja haasteita myös tulevaisuudessa.

Elinkeinoelämän keskusliitto on julkaissut muutamaa tuntia aiemmin tiedotteen, jossa Helander on vaatinut yhdessä OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion kanssa, että Suomen hallitus toimisi nykyistä ripeämmin koronaviruksen pysäyttämiseksi.

EK:n hallituksen varapuheenjohtajana toimiva Helander kertoo nyt, millainen järjestön ehdottaman ”koronaneuvoston” tulisi olla ja miksi järjestö suhtautuu etätyöhön nihkeämmin kuin maan hallitus.

Ensiksi hän haluaa kuitenkin selventää, ettei keskiviikkoaamuna julkaistun tiedotteen tarkoitus ollut arvostella hallituksen toimintaa koronakriisin hoidossa.

– Suomessa on onnistuttu koronavirusepidemian hoidossa paremmin kuin monissa muissa maissa. Kyllä tästä ilman muuta pitää antaa krediittiä maan hallitukselle.

Keskon pääjohtaja Mikko Helander jakaa valtiovarainministeri Matti Vanhasen kanssa saman huolen. Hän pelkää, että Suomen talous joutuu kärsimään sakkaavasta viennistä.­

Helanderin mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että koronaa vastaan joudutaan taistelemaan ehkä pidempään kuin mitä Suomessa alkuaan kuviteltiin.

– Uskoisin, että tähän taisteluun koronaneuvostolla olisi paljon annettavaa, hän sanoo.

Koronaneuvosto olisi maan hallituksen nimeämä yhteistyöelin, Helander selittää. Siinä olisi mukana henkilöitä ministeriöistä, virkamieskuntaa, ihmisiä elinkeinoelämästä ja tiedemaailmasta sekä palkansaajien edustajia.

Neuvoston tehtävänä olisi kerätä koronaepidemiasta ajantasaista tilannetietoa ja ehdottaa ketteriä ja kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tautitilanne saataisiin hallintaan.

– Ennen kaikkea neuvostolla nopeutettaisiin reagointia muuttuviin tilanteisiin. Tämä aika vaatii sitä, että on pystyttävä ketterästi käynnistämään uusia toimenpiteitä, Helander sanoo.

Valtioneuvoston laaja suositus etätyön tekemiselle päättyi elokuun alussa. Miltei välittömästi alkoi keskustelu siitä, tapahtuiko suosituksen purkaminen liian aikaisin. Keskusteluun osallistui oikopäätä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas), joka totesi, että koronatartuntojen määrän kasvu voisi antaa edelleen aihetta etätöiden jatkamiselle.

EK on asettunut tässä keskustelussa sille kannalle, ettei yleinen etätyösuositus ole tehokkain tapa ehkäistä koronaviruksen leviämistä. Helander vahvistaa, ettei järjestö näe tarvetta laajamittaiselle etätyöhön palaamiselle.

– Etätyön merkitys tulee eittämättä kasvamaan, mutta me emme näe, että etätyöhön tarvitsisi siirtyä takaisin enää niin isossa mittakaavassa kuin keväällä.

Helanderin mukaan yrityksissä on viime kuukausina tehty runsaasti työtä, jolla on parannettu turvallisuutta työpaikoilla.

– Työturvallisuutta on parannettu niin hygieniaan kuin turvaväleihin liittyen. Näiden käytäntöjen ansiosta selkeästi nähdään, että turvallisuus työpaikoilla on tänä päivänä hyvällä tasolla, hän vakuuttaa.

Helander arvioi etätyön vääjäämättä kääntyvän myös työntekijöitä vastaan siinä kohtaa, kun tarkoitus olisi työskennellä esimerkiksi tiimeissä.

– On paljon sellaista työtä – varsinkin kun ryhdytään kehittämään ja luomaan uutta – joka on hyvin vahvasti tiimityöskentelyä. Tämäntyyppisen työn tekeminen kyllä kärsii, jos palataan takaisin laajamittaiseen etätyöhön.

K-ryhmän päätoimitalossa työpaikalle palaaminen on käynnistynyt asteittain. Helander kertoo, että talossa on tehty ammattilaisten toimesta tarkkoja kartoituksia, joilla on työpaikan hygieniaa on kyetty parantamaan.

K-ryhmän varsinaisella toiminta-alueella – päivittäistavarakaupassa – työ on kuitenkin ollut kaiken aikaa lähityötä. Helanderin mukaan koronaviruksen torjunnassa on onnistuttu paremmin kuin hyvin kauppaketjun lukuisissa kivijalkamyymälöissä.

– Koko K-ryhmässä meitä on 43 000 henkeä. Kaikkien näiden kuukausien aikana, kun epidemiaa on ollut, meillä on ollut noin 50 tautitapausta. Tässä on mukana myös K-ryhmän 1 800 kauppaa, joita on yhteensä kahdeksassa Euroopan maassa.

Helander haluaa välittää kiitokset niin K-ryhmän työntekijöille kuin kaikille muillekin kaupoissa päivittäin työskenteleville suomalaisille.

– He tekevät päivästä toiseen töitä kaupoissa, joissa on valtavasti asiakaskohtaamisia. Tästä on annettava heille meriittiä.

K-ryhmän päätoimitalossa työpaikalle palaaminen on käynnistynyt asteittain. Mikko Helander kertoo, että talossa on tehty ammattilaisten toimesta tarkkoja kartoituksia, joilla on työpaikan hygieniaa on kyetty parantamaan.­

Kulunut kesä on ollut Suomessa aikaa, kun keväällä asetetuista koronarajoituksista on vapauduttu. Tästä on ehditty iloita ravintoloiden terasseilla, laivaristeilyillä ja ulkomaanmatkoilla.

Syksyä kohden Suomen ylle on alkanut kuitenkin langeta jälleen varjo, jonka pelätään enteilevän niin koronavirusepidemian toista aaltoa kuin paluuta yhteiskuntaa sulkeviin rajoituksiin.

Mikko Helanderin mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton keskiviikkona julkaiseman tiedotteen tarkoitus ei ollut vain viestiä Suomen hallituksen suuntaan, vaan myös muistuttaa kansalaisia yhä vakavasta tilanteesta.

Pelkona on, että ihmisiin iskee taisteluväsymys.

– Taistelu epidemiaa vastaan jatkuu Suomessa ja maailmalla. Pahoin pelkään, että taistelua joudutaan käymään vielä ensi vuonnakin, Helander toteaa.

– Meillä ei ole enää varaa pysäyttää yhteiskuntaa, joten siksi tarvitsemme nyt laajasti mukaan eri tahoja tukemaan hallitusta, jotta tarvittavia toimenpiteitä saadaan vietyä kansalaisten keskuuteen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?