”Sain kuulla olevani rotta” – Kirsi meni naimisiin miehen kanssa, jolla oli selvästi suuremmat tulot - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

”Sain kuulla olevani rotta” – Kirsi meni naimisiin miehen kanssa, jolla oli selvästi suuremmat tulot

Suuret tuloerot voivat aiheuttaa parisuhteessa monenlaista kinaa ja harmia.

Tuloerot voivat näkyä parisuhteessa ikävinkin tavoin.­

9.8. 8:30

Raha on parisuhteissa yleinen riidan ja väännön aihe. Kitkaa puolisoiden välille voi tulla varsinkin, jos toinen osapuoli tienaa selvästi enemmän kuin toinen.

Näin kävi vantaalaiselle Kirsille. Hän muutti 24-vuotiaana kymmenen vuotta vanhemman miesystävänsä luokse Helsingin Punavuoreen. Mies oli hyvin palkattu ja kotoisin varakkaasta perheestä. Kirsi puolestaan oli opiskelija ja kotoisin laman rikkomasta yksinhuoltajaperheestä.

Hyvin nopeasti pariskunnan varallisuuserot alkoivat vaikuttaa yhteiseloon.

– Aloin oikeastaan kodinhoitajaksi vastineeksi taloudellisesta epätasapainosta, Kirsi kertoo.

 Aloin oikeastaan kodinhoitajaksi vastineeksi taloudellisesta epätasapainosta.

Pariskunta meni lopulta naimisiin ja teki avioehdon. Kirsi myös valmistui, mutta ei löytänyt alansa töitä. Raha alkoi vaikuttamaan entistä enemmän parisuhteen valta-asetelmaan.

– Sain kuulla olevani rotta ja lokki. Jouduin jatkossakin tekemään kotityöt ja kuuntelemaan valitusta, jos en voinut kustantaa kaikesta puolikasta. Enpä voinut tilanteelleni mitään.

Raskauden ja uuden opiskelupaikan myötä tilanne tulehtui entisestään. Lasta hoitaessa ja opiskellessa rahat olivat tiukilla, eikä Kirsi saanut puolisonsa tulojen takia Kelan tukia. Puoliso nosti kaikki vanhempainrahat, koska ne määräytyivät hänen tulojensa myötä suuremmiksi.

 Sain kuulla olevani rotta ja lokki. Jouduin jatkossakin tekemään kotityöt ja kuuntelemaan valitusta, jos en voinut kustantaa kaikesta puolikasta.

– Vähän ehdin käymään töissä, mutta silti elin aikamoisessa köyhyydessä ja kiireessä saman katon alla hyvin toimeentulevan miehen kanssa.

Lopulta liitto päättyi eroon.

– Muutettuani erilleen sain taloudellista vapautta ja itsenäisyyttä Kelan ja sosiaalitoimiston tukien myötä.

Hyvät pelisäännöt auttavat

Tuloerot eivät ole automaattisesti ongelma parisuhteessa. Joskus toinen osapuoli kustantaa mielellään vähemmän tienaavan kumppanin menoja, eikä toinen pane taloudellista tukea pahakseen.

Helsinkiläinen Jaakko, 29, tienaa 2 900 euroa kuukaudessa, kun hänen puolisonsa kuukausipalkka on jopa 18 000 euroa.

Pariskunta maksaa vuokran puoliksi, mutta muiden menojen maksuissa on eroja.

Jaakko kertoo maksavansa ”köyhempänä” arkiset ostokset, kuten ruoan ja pyykinpesuaineet. Puoliso hoitaa puolestaan autokulut sekä arjen luksuksen, kuten lomamatkat, siivoojan ja ravintolaillalliset. Lisäksi molemmat maksavat omat laskunsa. Jaakon puoliso maksaa myös yhteiset kodin laskut.

– Tämä toimii meillä. Ikinä ei ole riitoja ollut rahasta, Jaakko kertoo.

Miehensä kanssa kolme vuotta seurustellut Anna kertoo myös tottuneensa siihen, että hänen puolisonsa tienaa häntä enemmän – jopa kolminkertaisesti.

Pari maksaa asuntolainansa puoliksi, mutta muutoin Annan puoliso hoitaa suurimman osan heidän laskuistaan.

– Minä makselen aina yhteisiä laskuja sen mukaan, mitä pystyn. Ikinä ei ole tarvinnut riidellä rahasta.

Joskus Anna on joutunut pyytämään mieheltään rahaa, kun omat varat ovat loppuneet.

– En mielelläni häneltä pyydä, joten yritän viimeiseen asti saada omat rahani riittämään. Ollaan keskusteltu asiasta mieheni kanssa ja hän on ok asian kanssa. Yhdessä näistä asioista selvitään.

Tarkka suunnitelma ei muuttunut tulojen myötä

Puolestaan helsinkiläinen Reija, 50, kertoo tehneensä entisen puolisonsa kanssa tarkasti suunnitellun talousmallin, joka osoittautui toimivaksi. Kaikki rahat, jotka tulivat pariskunnan talouteen, menivät tasan: niin kadulta löytynyt 10 euroa kuin palkka, opintotuki tai muu tulo. Myös kulut jaettiin samalla periaatteella.

– Malli mietittiin aikana, jolloin talous oli tiukilla, mutta sitä jatkettiin, kun kumpikin alkoi tienaamaan ihan hyvin.

Jopa tiukkoina aikoina pariskunta huolehti, että molemmilla oli aina rahaa käytettävissä myös omiin hankintoihin.

– Luulen, että aika moni rahasta aiheutuva riita saa alkunsa siitä, että toinen kokee puolison saavan aina enemmän. Jos tietää, että aina saa saman verran, ei sitä tappelua tarvitse käydä. Sitten voi riidellä jostakin muusta.

 Luulen, että aika moni rahasta aiheutuva riita saa alkunsa siitä, että toinen kokee puolison saavan aina enemmän. Jos tietää, että aina saa saman verran, ei sitä tappelua tarvitse käydä.

Reijan mielestä talousmalli takasi parisuhteeseen pitkän tähtäimen tasa-arvoa. Vaikka töissä käyvä puoliso tienasi sillä hetkellä enemmän kuin lapsia kotona hoitava tai opiskeleva Reija, oli Reijan arki silti investointia tulevaan.

– Jos avioliitto on solmittu, on myös yhteiskunnan silmissä elatusvelvollinen puolisostaan.

Kestäviä käytäntöjä jo suhteen alussa

Kuluttajaliiton pääsihteerin Juha Beurling-Pomoellin mukaan yhteisessä taloudessa tärkeintä on, että kummatkin osapuolet kokevat, että kulut jaetaan oikeudenmukaisesti. Tapoja siihen voi hänen mukaansa olla ”yhtä monta kuin pariskuntiakin”.

– Tärkeää on myös, että kummallekin osapuolelle jää käyttörahaa, jonka käytöstä voi päättää aivan itse, eikä ole siitä tilivelvollinen toiselle, Beurling-Pomoell kertoo.

 Tärkeää on myös, että kummallekin osapuolelle jää käyttörahaa, jonka käytöstä voi päättää aivan itse, eikä ole siitä tilivelvollinen toiselle.

Hänen mukaansa on kolme keskeistä tapaa, joilla selkeästi yhteiset menot voi kattaa: tasajako, tuloihin suhteutus tai siten, että molemmille jää menojen jälkeen yhtä paljon rahaa.

– Puhtaasti omat menot, kuten oma puhelin ja omat vaatteet, kunkin on aina järkevää maksaa itse, jos vain mahdollista.

Yhteisen talouden sudenkuopaksi voi muodostua se, jos jompikumpi tai kumpikin osapuoli kokee, että raha-asiat eivät hoidu oikeudenmukaisesti. Esimerkiksi suhteen alussa varakkaampi osapuoli voi joskus haluta maksaa paljonkin toisen menoja, mutta suhteen kestäessä pidempään haluaa muuttaa järjestelyä mielestään oikeudenmukaisemmaksi. Tällöin voi syntyä riitaa, kun pienituloisempi on tottunut tiettyyn elintasoon ja kokee, että toinen ei enää välitä yhtä paljon.

– Tärkeintä on siis jo suhteen alkuvaiheessa muodostaa käytännöt aikaa kestäviksi.

Annan ja Reijan nimet on muutettu.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?