Ekonomistit arvioivat: Ruotsin talous kärsi koronasta yhtä pahasti kuin Suomenkin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ekonomistit arvioivat: Ruotsin talous kärsi koronasta yhtä pahasti kuin Suomenkin

Suomen talouden odotetaan sukeltavan 5,4 prosentista reiluun 8 prosenttiin. Se on huomattavasti pelättyä vähemmän, vaikka pudotus onkin raju. Ruotsissa pudotus on samaa luokkaa.

Koronapandemian vaikutukset Suomen talouteen ovat olleet odotettua vähäisemmät viime kvartaalilla. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki (vas.) ja Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskanen (oik.) sanovat, että Suomi näyttäisi selviävän koronasta taloudellisesti paremmin kuin suuri osa muuta Eurooppaa.­

5.8. 20:16

Suomessa julkistetaan ensi viikolla huhti–toukokuun talouslukuja. Ruotsissa vastaavalla ajanjaksolla bruttokansantuote putosi vuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna 8,6 prosenttia ja viime vuoden kevätkauteen verrattuna 8,2 prosenttia.

Länsinaapurissa pudotus pääsi yllättämään, sillä Ruotsin odotettiin selviävän vähemmällä pudotuksella – olihan se muuhun Eurooppaan verrattuna pitänyt yhteiskuntansa avoimena. Vaikka Ruotsin talous sakkasi arvioitua enemmän, selvisi se neljännesvuosi­kaudella vähemmällä kuin suuret taloudet, kuten Saksa, Ranska tai Euroalue keskimäärin.

Suomalaiset talousviisaat eivät pidä Ruotsin lukemia erityisen shokeeraavina. Samaten niistä ei voi suoraan tehdä päätelmiä Suomen lukemien suhteen.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo, että Ruotsin lukemat olivat linjassa arvioiden kanssa. Toinen kvartaali oli hänen mukaansa tilanteeseen nähden myönteinen ja sitä se tulee olemaan ennakkoarvioiden mukaan myös Suomessa.

– Tilastokeskuksen kokeellisen pikaennakkoluvun mukaan toisella neljänneksellä Suomen talous supistui edellisvuoden samaan aikaan nähden 5,4 prosenttia, Heiskanen sanoo.

Euroalueella talous supistui keskimäärin 15 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Suomen parempaa tulosta selittää Heiskasen mukaan se, ettei suomalainen teollisuus ole sulkeutunut missään vaiheessa eikä toisaalta palvelualan rajoituksetkaan ole olleet tiukimpia Euroopassa.

– Suomen pudotus vaikuttaisi olevan huomattavasti lievempi, mitä aiemmin ennakoitiin. Monessa muussa maassa pudotus on huomattavasti rajumpi.

Aikaisemmin pudotuksen ennakoitiin lähentelevän 12 prosenttia Suomessakin. Toisen neljännesvuosijakson kohtuulliseksi jäävä pudotus ennakoi myös sitä, että Suomen talous ei sakkaa koko vuodenkaan jaksolla niin paljon, kuin aiemmin ennakoitiin.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen uskoo, että pohjakosketus nähtiin toisessa vuosineljänneksessä.­

Suomi näyttäisikin näillä näkymin selviävän koronasta keskimääräistä paremmin ja toinen neljännes näyttäisi jäävän pohjakosketukseksi.

Pienen epävarmuuden jättää se, että kokeeko teollisuus koronan aiheuttaman tilauspulan viiveellä. Mikäli kriisi maailmanmarkkinoilla jatkuu, vientivetoinen teollisuus voi kokea pandemian vaikutukset jälkijättöisesti, kun nykyinen tilauskanta ehtyy.

Heiskasen mukaan ennusteessa on huomioitu kuitenkin toisenkin aallon mahdollisuus ja se, että teollisuuden suurimmat haasteet saattavat kohdistua loppuvuoteen.

Kaikkiaan Suomen kehityskulku näyttäisi keskimääräistä tasaisemmalta: suurimmat aallot jäävät Suomessa näkemättä.

– Luvut ovat karseita, mutta pelkoihin nähden siedettäviä.

Samalla linjalla on Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Hän uskoo, että Suomen bruttokansantuote voi pudota Tilastokeskuksen ennakkolukua enemmän, mutta pudotus tuskin on ainakaan voimakkaasti suurempi kuin Ruotsissa. Pahimmat pelot eivät siis näyttäisi toteutuvan.

– Olisin taipuvampi uskomaan, että Suomen pudotus olisi myös 8 prosentin luokkaa. Ruotsissa teollisuus on supistunut Suomea enemmän, sillä esimerkiksi autoteollisuus on ollut seisahduksissa. Vastaavasti palvelupuolella Suomi on kärsinyt hieman enemmän, Kuoppamäki sanoo.

Ruotsissakin palveluala on luonnollisesti kärsinyt koronasta. Kuoppamäki viittaa maksuliikennetietoihin, joiden mukaan nuoret ovat olleet Ruotsissa aktiivisempia palveluiden käyttäjiä kuin Suomessa, mutta riskiryhmät ovat olleet jopa Suomea varovaisempia.

– On ollut nähtävissä, että talouden supistuminen olisi samaa luokkaa kuin Suomessa. Ei luku sikäli yllättänyt, vaikka Suomessa pudotus voikin olla hieman suurempi.

Kuoppamäki uskoo Heiskasen tavoin, että Suomi on toipumassa. Esimerkiksi kotimainen kulutus on normalisoituu kovaa tahtia.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan Suomea suojaavat muun muassa etätyökäytänteet­

Jos Suomen pudotus jäisi Ruotsin tasolle, kumpikin lukeutuisi taloudellisesti koronan torjuntavoittajiin. Kuoppamäellä on teoria, miksi Pohjoismaat selviävät koronan talouskurimuksesta monia muita maita vähemmällä.

– Pohjoismaat ovat kokonaisuutena pärjänneet paremmin kuin suuri osa muuta Eurooppaa. Yksi syy on meidän hyvinvointiyhteiskuntamme, joka turvaa lomautetuille ja työttömille kohtuulliset ansiot, eli järjestelmään pystytään luottamaan. Epidemia on myös pysynyt aisoissa Pohjoismaissa, ehkä omia teitään kulkevaa Ruotsia lukuun ottamatta. Se on sallinut yhteiskunnan avaamisen varhain.

Kuoppamäki muistuttaa, että esimerkiksi Italiassa teollisuustuotanto jopa puoliintui huhtikuussa. Pohjoismaissa taloutta ei ole suljettu vastaavalla tavalla edes pahimman koronapiikin aikana.

– Pohjoismaissa myös etätyökäytänteet ovat kehittyneempiä ja se on mahdollistanut töiden jatkumisen. Pienempi selittävä tekijä on matkailu. Pohjoismaista matkailuraha valuu tyypillisesti etelään ja sitä tulee vähemmän tänne päin. Nyt raha on pysynyt kotimaissa, kun taas turistivetoisille maille matkailun puuttuminen on ollut kova kolaus.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?