Millaista tuhoa koronan toinen aalto voi tehdä talouteen? Asiantuntijat: Nämä uhka­tekijät seuraisivat nopeasti - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Millaista tuhoa koronan toinen aalto voi tehdä talouteen? Asiantuntijat: Nämä uhka­tekijät seuraisivat nopeasti

Vaikka Suomi säästyisikin syksyn pelätyltä tartuntapiikiltä, syöksisi Euroopassa paheneva tilanne vientivetoisen maan talouden jälleen mustiin vesiin.

­

6.8. 7:15

Ympäri Eurooppaa toistamiseen lisääntyvät koronavirustartunnat kääntävät kotitalouksien ja yritysten katseet syksyyn ja epidemian paljon pelättyyn toiseen aaltoon. Näillä näkymin eri skenaarioiden määrä on runsas, ja uuden tartuntapiikin vaikutuksilla olisi luultavasti jyrkkiä alakohtaisia ja alueellisia eroja.

– Se, milloin toinen aalto tulee ja milloin sitä sellaiseksi aletaan kutsua, on vähän veteen piirretty viiva, Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston vanhempi neuvonantaja Juuso Vanhala toteaa Taloussanomille.

Vanhalan mukaan kevään kaltaiset rajoitustoimenpiteet eivät ole taloudelle suinkaan ainut uhkatekijä. Epävarman tulevaisuuden kynnyksellä kuluttajien ja yritysten luottamus talouteen alkaa horjua. Käytäntöön ilmiö purkautuu tyrehtyvänä kulutuksena ja investointeina.

Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston vanhempi neuvonantaja Juuso Vanhala pitää mahdollisten rajoitusten ohella uhkana sitä, että kuluttajien ja yritysten luottamus talouteen alkaa horjua.­

– Kesä–heinäkuun vaihteessa tehdyssä kyselyssä kotitalouksien luottamus oli noussut varsin hyvin kevään kuopasta. Haastattelut järjestettiin kuitenkin ennen kuin Etelä-Euroopasta alkoi kantautua tietoja nousuun kääntyneistä tartuntaluvuista. Voi olla, että seuraavissa kartoituksissa ilmenee takapakkia.

Samalla kotimaiset yritykset alkavat havaita laskua myynnissään. Osana ketjureaktiota yritykset eivät uskalla sijoittaa uuteen tuotantoon ja laitteisiin. Vähäisempi rekrytointivalmius alkaa kurittaa työmarkkinoita.

EK:n pääekonomisti Penna Urrila pitää jakoa epidemian ensimmäiseen ja toiseen vaiheeseen kokonaiskuvan hahmottamiseksi epätarkkana. Pääekonomistin mukaan niin kauan kuin maailma elää kaukana koronaa edeltäneistä oloista vailla merkkejä paluusta, kaikkien korona-aikana syntyneiden trendien voi olettaa jatkuvan.

Sama pätee korona-aikana kohentuneisiin kaupan aloihin.

– On aivan mahdollista, että tähänkin mennessä hyppäyksiä eteenpäin ottanut verkkokauppa jatkaa kasvuaan, ja rakentaa ehkä jotain uutta.

Urrila ei usko, että kevään kaltaiset rajoitukset toistuisivat Suomessa tai muualla Euroopassa ilman huomattavan vakavaa tilannetta.

– Toisinto on uskoakseni kaikkialla viimeinen tilanne, johon halutaan mennä. Siihen mennään vain, jos on aivan pakko, eivätkä muut keinot mitenkään auta. Maaliskuun kaltaiset rajoitukset tekisivät suuren iskun talouteen, koska pohjalla on edelleen ensimmäinen aalto, Urrila sanoo.

EK:n pääekonomisti Penna Urrila ei usko, että kevään kaltaiset rajoitukset toistuisivat Suomessa tai muualla Euroopassa ilman huomattavan vakavaa tilannetta.­

Kevään aikana rakentuneet mekanismit voidaan ottaa nykyoloissa ripeästi käyttöön. Maaliskuussa valtioneuvosto vasta pohti yritysten tukemista, eivätkä työyhteisöt olleet vielä rakentaneet toimivia etätyöverkostoja. Urrilan mukaan toisessa epidemia-aallossa yritysten kestokyky riippuisi ensimmäisen aallon tavoin valtiovallan ja EKP:n halukkuudesta antaa tekohengitystä tukirahoilla.

Kokonaisvaltaisiin rajoituksiin rakentuvan kauhuskenaarion vaikutuksia bruttokansantuotteeseen voi arvioida Urrilan mukaan katsomalla OECD:n keväisiä mittauksia vielä Suomeakin jyrkemmin taloutensa sulkeneista Euroopan maista.

– Näissä BKT sukelsi noin pari prosenttia kuukaudessa. Tällainen miinus edellyttäisi myös rakennus- ja teollisen työn häiriintymistä, mitä ei Suomessa tapahtunut.

Uudet rajoitukset merkitsisivät Urrilan mukaan myös kevään lomautusaallon jälkinäytöstä. Tilanteen pitkittyessä lomautukset muuttuisivat yhä useammilla kriisiin ajautuneilla aloilla koviksi irtisanomisiksi. Yksilötasolla ilmiö näkyisi henkisen kuormituksen lisääntymisenä.

Vientiriippuvaisena maana Suomen talouden horjuminen ei välttämättä edellytä kotimaahan rantautuvia joukkotartuntoja ja rajoituksia. Keväällä taloustieteilijöitä huolestutti Juuso Vanhalan mukaan vaaratilanne, jossa maiden väliset tuotantoketjut katkeaisivat yhdessä maassa pysähtyvän tuotannon myötä.

Vientiriippuvaisena maana Suomen talouden horjuminen ei välttämättä edellytä kotimaahan rantautuvia joukkotartuntoja. Kuva Meyerin Turun telakalta.­

– Esimerkiksi koneiden osasia valmistetaan usein kahdessa maassa, ja kokoaminen järjestetään kolmannessa. Yhden maan tuotannon pysähtyminen vaikuttaa näin koko valmistamisprosessiin, Vanhala kuvailee.

Urrilan mukaan on tärkeää huomata, että vaikka Eurooppa on selviytynyt koronakriisistä verraten hyvin, on monilla maailmantalouden suurilla pelureilla päinvastainen tilanne. Tällä hetkellä häviäjien joukossa ovat muun muassa Yhdysvallat, Latinalainen Amerikka ja Intia.

– OECD:n ja IMF:n mukaan koronakuoppa ei ole V:n muotoinen, vaan heikko vaihe ehkä pidentyy kokonaisuudessaan Euroopan ja Kiinan elpymisestä huolimatta.

Suomen Pankin kesäkuisessa ennusteessa rokote tai muu lääketieteellinen ratkaisu koronapandemiaan syntyy vasta seuraavan vuoden puolella, Vanhala kertoo.

– Siihen asti tilanne on sellainen, jossa vastaan voi tulla erilaisia tilanteita, ja tasapainottelemme niiden välillä eteenpäin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?