Koronan toinen aalto lisäisi työttömyyttä ja ajaisi pienet yritykset ahdinkoon – synkkyyden keskellä muutama ala hyötyisi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Taloutta uhkaa syksyllä kaksi suurta kriisiä – toinen korona-aalto ajaisi pienet yritykset ahdinkoon, mutta synkkyyden keskellä muutama ala hyötyisi

Muun muassa matkailualalle koronan toinen aalto olisi kova isku.

Julkaistu: 1.8. 7:03

Kaikki alat eivät kärsisi yhtälaisesti ja jopa muutama voittaja saattaisi löytyä. Seurauksena olisi silti työttömyyttä, konkursseja ja viennin sakkaamista.

Mahdollinen toinen korona-aalto ajaisi pahimmillaan yritykset koville ja pompauttaisi työttömyyden nousuun. Se ei koettelisi kaikkia yrityksiä yhtä lailla, pieni osa voisi jopa hyötyä pandemian jatkumisesta. Kovimmalle joutuisivat matkailuala ja ravintolat, helpoimmalla selviäisi jälleen päivittäistavarakauppa ja nettikauppa.

Teollisuuden näkymät riippuisivat kotimaan lisäksi suurien vientimaiden koronatilanteesta ja maailmantaloudesta.

Kokonaiskuvaltaan toinen aalto syventäisi niin Suomen kuin kansainvälisenkin talouden ahdinkoa.

Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus sanoo, että toista korona-aaltoa ei voi ennustaa, eikä siten myöskään sen vaikutuksia. Selvää on kuitenkin se, että toteutuessaan toinen aalto synkentäisi monien yritysten näkymiä. Kevään pahin koronajakso sulkemisineen ja rajoitteineen painaa lähes kaikkien yritysten kassaa ja siitä toipuminen on käynnissä.

Toisen aallon saapuminen juuri, kun toipuminen on alkanut, voisi ajaa yrityksiä jopa konkurssiin. Samalla irtisanomiset lisääntyisivät.

Toisaalta on Lehmuksen mukaan mahdollista, että toinen aalto ei olisi yhtä paha taloudellisesti kuin ensimmäinen. Turvavälien rakentaminen, kassojen muoviset roiskesuojat ja kehittynyt nettikauppa voivat auttaa siinä, että palveluita voidaan pitää auki turvallisesti.

– Kyse ei ole vain viruksesta, vaan myös siitä, millaisia rajoituksia yhteiskunta joutuu säätämään. Toisaalta osa ihmisistä on luonnollisesti varovaisia, vaikkei rajoituksia olisikaan ja se näkyy myynnissä, Lehmus sanoo.

Mikäli toista aaltoa pystytään kontrolloimaan, ihmisten varovaisuus ei nouse kuitenkaan merkittävästi.

Toisin sanoen hallittuna virus itsessään vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen Lehmuksen mukaan melko rajallisesti, kun taas tilanteen eskaloituminen voi vaikuttaa merkittävästikin.

Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus uskoo, että toinen aalto ei välttämättä ole yrityksille aivan yhtä kohtalokas kuin ensimmäinen.

Lehmuksen mukaan toisen aallon suurimmat kärsijät ovat matkailualalla. Esimerkiksi Finnairin ja matkatoimistojen näkymät ovat kiinni Suomen lisäksi siitä, kuinka tilanne maailmalla kehittyy.

Vaikka Suomi välttyisi toiselta aallolta, matkailualan toipuminen kestää pitkään. Toinen aalto sysäisikin alan yhä syvemmälle suohon.

Matkailun ohella kärsijöitä olisi ravintola-ala ja kulttuuriala, sillä molemmilla suurin osa voitoista tulee siitä, että ihmisiä saapuu paikanpäälle mahdollisimman paljon.

Koronan myötä täyteen kapasiteettiin ei ole ylletty. Ravintolapuolella kotiinkuljetus ei riittänyt keväällä paikkaamaan laskenutta myyntiä, eikä todennäköisesti riittäisi syksylläkään.

Näiden lisäksi fyysisestä eristäytymisestä kärsivät muun muassa hierojapalvelut ja kampaamot.

Hyötyjiä Lehmuksen mukaan voisivat olla päivittäistavarakauppa, jonka myynti kasvoi keväälläkin, sekä luonnollisesti nettikauppa.

Kasvua keväällä saivat moni urheilutarvikekauppa ja osa rakennusvälineliikkeistä.

– Osa kulutuksesta ohjautuu poikkeustilanteessa uudestaan uusiin hyödykkeisiin, mutta se ei poista sitä, etteikö vaikutus olisi kokonaisuudessaan negatiivinen. Rahaa käytetään koronan aikana vähemmän ja ihmiset säästävät enemmän.

Lehmus muistuttaa, ettei koronan toinen aalto ole suinkaan ainoa riskitekijä taloudessa loppu vuonna. Esimerkiksi mahdollinen kova brexit voi olla vientivetoisille aloille jopa koronan kaltainen kolaus.

– Jos uhkakuvia haluaa maalata, niin tässä on Euroopan taloudelle kaksi mahdollista suurta kriisiä. Korona ei suinkaan ole ainoa taloutta keikuttava asia, eikä toisen aallon selvittäminen takaa sitä, että taloudella menisi hyvin.

EK:n johtavan ekonomistin Sami Pakarisen mukaan toinen aalto olisi toteutuessaan märkä rätti vasten kasvoja. Nykyiset odotukset ovat pitäneet vuoden toista vuosineljännestä pohjakosketuksena ja luottamus talouteen on tilanteeseen nähden jopa yllättävän suuri.

– Keväällä puhuttiin jo siitä, kuinka yrityksen kassat kestävät poikkeustilannetta. Toisen aallon kerrannaisvaikutukset voisivat olla merkittävät, Pakarinen pohtii.

Hän on Etlan Lehmuksen mukaan samaa mieltä, että rajoitustoimien laajuus vaikuttaisi siihen, kuinka merkittäviä talousvaikutukset ovat. Selvää on kuitenkin, että toinen aalto kärjistäisi yritysten ahdinkoa.

– Syksy on iso kysymysmerkki, sillä teollisuuden tilaukset ovat heikoissa kantimissa. Kansainvälisen talouden palautuminen on iso kysymys, epävarmuustekijöitä on vielä paljon.

Pakarisen mukaan teollisuus on toistaiseksi selvinnyt hyvin siksi, koska tilauksia on ollut varastossa. Jos uusia tilauksia ei tule, tilanne on huonompi.

EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo, että toinen aalto olisi kuin märkä rätti vasten kasvoja.

Koronatartuntojen lisääntyminen Suomessa voisi puolestaan uhata etenkin pieniä- ja keskisuuria yrityksiä. Pakarinen muistuttaa, että nimenomaan pk-yritykset kärsivät kevään koronatilanteesta eniten, eikä jokaisen kassa kestäisi toista shokkia.

– Globaalin toisen aallon kautta suuremmatkin yritykset voivat olla vaikeuksissa. Jos shokki vähänkään pitkittyy, maksuvaikeudet lisääntyvät, tilauksia ei kerry ja lomautukset muuttuvat työttömyydeksi. Työttömyyden aleneminen kestäisi sen jälkeen kauan.

Toistaiseksi Pakarisen mukaan tilanne on ollut hyvä ja talous jatkaa palautumistaan. Vielä on mahdollista, että kolmannella vuosineljänneksellä päästäisiin valoisaan tulokseen. Tulevaisuus on jo parinkin viikon päähän sumuinen, eikä tilanne ole ohi.

– Toinen aalto ajaisi meidät tukalan paikan eteen. Toisaalta ilman koronaakin, meidän tilanne on haastava. Suhdannevaihteluita on ollut aina ja tulee aina olemaan.

Yrityksissä pelkona toinen aalto, mutta toivoa vielä

Wärtsilään koronavirus iski kovaa jo varsin varhaisessa vaiheessa. Konepajateollisuuteen erikoistuneella suomalaisyhtiöllä on paljon toimintaa Kiinassa, josta virus lähti vuoden alussa leviämään maailmalle.

Wärtsilän viestintäjohtaja Atte Palomäki kertoo, että Kiinasta saatuja kokemuksia on sittemmin onnistuttu hyödyntämään. Yhtiössä on kyetty varautumaan paremmin tilanteisiin, joissa virus on uhannut keskeyttää kriittisiä toimintoja.

– Siinä mielessä onkin mennyt hyvin, että meidän muilla tuotantolaitoksilla ja tuotekehityksessä ei ole tullut sellaisia tilanteita, että kriittiset toiminnot olisivat viruksen takia katkenneet, Palomäki sanoo.

Wärtsilä toimittaa maailmalle muun muassa laivamoottoreita ja -koneistoja sekä öljy-, kaasu- ja monipolttoainemoottoreihin perustuvia voimalaitoksia. Palomäen mukaan Wärtsilä on kärsinyt erityisesti siitä, että pandemian aikana laivaliikenne on ollut pysähdyksissä ja voimalaitoksien käyttö on ollut tavallista vähäisempää.

– Huollon ja varaosien tarvetta on ollut vähemmän, kun laitteita ei ole käytetty. Muutamat laivojen omistajat ovat nyörittäneet kukkaronsa todella kireälle.

Wärtsilän logo kuvattuna tammikuussa.

Palomäki on silti toiveikas, että Wärtsilän tuotteille on kysyntää jatkossa yhä enemmän.

– Esimerkiksi merenkulussa paineet investoida kasvavat, koska uutta ympäristölainsäädäntöä on tulossa voimaan. Sääntelyn kiristyminen tarkoittaa, että laivoihin on pakko tehdä tiettyjä investointeja.

Pelkona kuitenkin on nimenomaan koronaviruksen toisen aallon nouseminen. Palomäen mukaan kysyntää on patoutunut jo nyt melko paljon. Toinen aalto todennäköisesti viivästyttäisi Wärtsilän liiketoiminnan kannalta tärkeitä investointeja entisestään.

– Jos toinen aalto tulee, ei niitä investointeja varmasti tulla kovin nopeasti tekemään, Palomäki sanoo.

Finnairin viestinnän välittämässä vastauksessa todetaan, että yhtiö on valmis niin käynnistämään kuin pysäyttämäänkin lentoliikenteen tiettyihin kohteisiin tarvittaessa.

Liikenneohjelmaa yhtiö päivittää viikoittain niin koronatilanteen kehittymisen kuin rajoitustenkin perusteella. Ensimmäisestä aallosta on pystytty ottamaan oppia, josta voi olla hyötyä mahdollisen toisen aallon kanssa.

– Eri maat ja eri toimijat, lentoyhtiöt mukaan lukien, ovat paljon paremmin valmistautuneita nyt kuin kohdatessaan koronan ensiaallon. Ymmärrys koronasta on lisääntynyt tuntuvasti, samoin niistä toimista, joita tarvitaan sen ehkäisemiseksi.

Yhtiö ei kuitenkaan halua ottaa kantaa siihen, pystyykö jopa kaksi miljoonaa euroa päivässä tappioita kärsinyt Finnair selviämään toisesta aallosta ilman yhteiskunnallista tukea.

Samaten Finnair ei halua avata, vaikuttaisiko toinen aalto yhtiön toipumisennusteeseen pidentävästi. Aiemmin yhtiö arvioi, että lentoliikenne palautuu 2–3 vuodessa normaalille tasolle.

Jo ilman toista aaltoakin yhtiö on sopinut henkilöstöä koskevista osittaisista tai kokoaikaisista lomautuksista vuoden loppuun saakka.

Kuinka suuri takaisku toinen aalto olisi koko lento- ja matkailubisnekselle?

– Olemme jo nyt nähneet merkittäviä vaikutuksia globaalisti lento- ja matkailutoimialalle, jatko riippuu tietysti siitä miten ja missä koronatilanne kehittyy. Emme halua ryhtyä spekuloimaan erilaisilla vaihtoehdoilla. Seuraamme tilannetta tarkasti.

Finnairin lentokone Helsinki-Vantaalla heinäkuun alussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?