Tiedätkö, mihin luokkaan kuulut? ”Ahkeruudella ei ole mitään tekemistä keskiluokan kanssa”

Suomalainen työväenluokka on kutistunut, kun teollisuustyötä on viety Suomesta halpatyömaihin. Silti työväenluokkaisessa ammatissa saattaa tätä nykyä ansaita paremmin kuin keskiluokkaisessa työssä.

26.7.2020 7:39

Kun Petteri Orpo pyrki kokoomuksen puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten, hän nosti kampanjansa kärkeen keskiluokan. Orpo arvioi silloin, että keskiluokkaan kuuluvat kaikki ahkerat ihmiset, esimerkiksi ahkerat siivoojat ja yrittäjät.

Sosiologian professori ja luokkatutkija Harri Melin tyrmää tällaisen tulkinnan.

– Ei ahkeruudella ole mitään tekemistä keskiluokan tai luokka-aseman kanssa. Se on hyve, joka on liitetty kaikkeen suomalaisuuteen, hän sanoo.

Jos ahkeruus ei määrittele keskiluokkaa, niin mikä sitten määrittelee? Melinin mukaan varsin monet seikat.

– Yrittäjyys, itsellisyys, eräänlainen yksilöllisyys, hän luettelee.

– Ennen kaikkea keskiluokkaa määrittelee vahva luotto siihen, että minä osaan ja pärjään, että minä selviydyn.

Lisäksi keskiluokkaan kuulutaan koulutuksen ja jossain määrin myös tulotason kautta.

Palataan tähän kuitenkin tarkemmin jäljempänä. Määritellään sitä ennen, mistä yhteiskuntaluokassa ylipäätään on kysymys.

Taloustieteellisessä keskustelussa yhteiskuntaluokka määritellään yleensä tulojen avulla, kun taas sosiologiassa yhteiskuntaluokkaa lähestytään usein Max Weberin määritelmällä. Weberin mukaan luokka muodostuu sen pohjalta, kun samanlaiset elämäntilanteet ja elämän mahdollisuudet sitovat tietyn ihmisjoukon yhteen.

Melin sanoo nykymuotoisten yhteiskuntaluokkien syntyneen yhteiskunnan teollistumisen myötä.

– Jakolinjat teollisuustyön omistajien ja heidän lakeijoidensa välillä olivat alunperin varsin jyrkkiä. 1980-luvulla sitten käynnistyi kehitys, joka on koko ajan hämärtänyt näitä jakolinjoja.

Kutistuva työväenluokka

Luokkayhteiskunnan eräänlainen ”kulta-aika” päättyi länsimaissa 1980-luvulla. Teollisuustyötä ruvettiin siirtämään halpatyömaihin. Yhdysvalloissa ja muutamissa Euroopan maissa keskiluokkaa alkoi vaivata palkkaeroosio. 2000-luvulla alkanut prekarisaatio eli työelämän epävarmistuminen puolestaan on jatkunut näihin päiviin asti.

Kehitys on johtanut Suomessa siihen, että yhteiskuntaluokista etenkin työväenluokka on kutistunut.

– Ei työväenluokka katoamassa ole, mutta se on hiipunut, Melin sanoo.

Melinin mukaan tiettyjen ammattien pysyvyys varmistaa sen, ettei työväenluokka katoa.

– Meillä on yhä kuljetusta ja liikennettä. Suomessa tarvitaan edelleen bussikuskeja ja veturinkuljettajia. Meillä on ravintoloita, joissa tarvitaan tarjoilijoita. Niin kauan, kun ihmiset vierastavat esimerkiksi hiustenleikkuun antamista robottien tehtäväksi, on myös parturi-kampaajia.

Ylempää vai alempaa keskiluokkaa?

Toisin kuin työväenluokassa, keskiluokassa identiteetti ei rakennu niinkään sen kautta, mitä tekee. Minäkuva rakentuu sen kautta, mikä tai kuka on.

– Keskiluokkainen ihminen ajattelee, että minä olen opettaja tai että minä olen lääkäri. Koulutuksen myötä hankitulla osaamisella on tärkeä merkitys keskiluokassa, Melin sanoo.

Melin toteaakin, että keskiluokkaisia ammatteja ovat sellaiset, joihin edellytetään korkeakoulututkintoa.

– Korkeakoulututkinto on jo sinällään mielletty portiksi keskiluokkaan. Niinpä insinöörejä, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja näyttelijöitä voi kaikkia pitää keskiluokan ammatteina.

Keskiluokkaa on niin ylempää kuin alempaa. Ensimmäiseen kuuluvat Melinin mukaan sellaiset korkeakoulututkinnon suorittaneet palkansaajat, jotka toimivat esimiestehtävissä. Alempaan keskiluokkaan hän lukee ne, jotka toimivat koulutuksesta riippumatta esimiestehtävissä.

Melinin mukaan keskiluokkainen ihminen saattaa ajatella, että hän pärjää vähän muita paremmin ja ansaitsee hieman keskimääräistä enemmän.

Keskiluokka voi kuitenkin olla myös köyhää – etenkin nykyisin.

– Keskiluokka ja tulot eivät välttämättä korreloi toistensa kanssa, Melin sanoo.

– Esimerkiksi yrittäjät ovat määritelmällisesti keskiluokkaa, vaikka monella heistä toimeentulo saattaa olla tiukassa. Tätä nykyä myös joissakin työväenluokkaisissa ammateissa voi päästä paremmille palkoille kuin keskiluokkaisissa töissä.

Luokka, johon kukaan ei halua kuulua

Alaluokka syntyi samassa rysäyksessä kuin koko luokkayhteiskunta 1800-luvulla.

Eurooppalaisiin suurkaupunkeihin virtasi tuohon aikaan sankoin joukoin ihmisiä etsimään itselleen työtä. Kaupungeissa työn kysyntä ylitti kuitenkin nopeasti tarjonnan, ja lukuisat ihmiset putosivat tyhjän päälle. Heistä tuli lumpunkerääjiä, kaupustelijoita ja katujen kerjäläisiä. Tätä laitakaupunkien hökkelikylissä asunutta köyhälistöä alettiin nimittää alaluokaksi.

Melin sanoo alaluokan olleen kautta aikojen luokka, johon kukaan ei ole halunnut kuulua.

– Alaluokkaa on aina pidetty huonona kohtalona. Alaluokkaisuus on aina ollut jotakin, jonka ihmiset pyrkivät kohdallaan kiistämään.

1980-luvun puolivälistä lähtien länsimaisiin yhteiskuntiin on alkanut muodostua niin kutsuttua ”uutta alaluokkaa”. Tutkijat ovat katsoneet sen koostuvan muiden muassa pätkätyöläisistä, köyhistä yksinhuoltajista ja maahanmuuttajista sekä syrjäytyneistä.

Melin on itse huolissaan suomalaisen eläkeläisen putoamisesta jonkinlaiseen alaluokkaan.

– Pienituloisten eläkeläisten määrä on kasvamassa, joka on pitkälti 1990-luvun laman seurausta. Minusta tämä on yksi huolestuttava kehityskulku Suomessa, että yhä useampi eläkeläinen on huono-osainen.

Luokkayhteiskunnan pikkujättiläinen

Luokkahierarkian huipulla kohoaa yläluokka. Se on läpi historian ollut luokka, johon ei ole ollut mitenkään helppo päästä.

– Sortuminen alaspäin on ollut aina helpompaa kuin kiipeäminen ylöspäin, Melin toteaa.

Perinteisesti yläluokkaan on liitytty sukujen ja perintöjen kautta. Melinin mukaan nykyisin esimerkiksi it- ja peliala sekä huippu-urheilu ovat alkaneet myös näyttäytyä väylinä yläluokkaan.

– Se on silti edelleen hyvin poikkeuksellista, että pääsisi suoraan jokin ammatin kautta yläluokkaan, Melin sanoo.

Suomalaisesta yläluokasta tiedetään, että se on kooltaan melko pieni.

– Sen sijaan yläluokan yhteiskunnallinen merkitys suuri. Sillä on poliittista ja taloudellista valtaa, Melin sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?