Suomi sai maataloustukea, mutta Ruotsi sai jäsenmaksualennuksia – kumpi nappasi paremman diilin EU:n rahaneuvotteluissa? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomi sai maataloustukea, mutta Ruotsi sai jäsenmaksualennuksia – kumpi nappasi paremman diilin EU:n rahaneuvotteluissa?

Nuukan nelikon maana Ruotsi sai EU:n rahoituskehyksessä yli miljardin euron jäsenmaksualennukset. Suomelle puolestaan myönnettiin 400 miljoonaa euroa maaseudun kehittämisrahaa.

Suomi ja Ruotsi ovat perinteisesti olleet eri leireissä EU:n budjettineuvotteluissa. Nyt käydyissä neuvotteluissa maat huomasivat kuitenkin ajavansa samoja tavoitteita. Kuvassa Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven.­

22.7.2020 20:55

Kuluneen vuorokauden aikana niin uutismedia kuin sosiaalinen media on täyttynyt arvailuista, jättikö EU-huippukokouksen neuvottelutulos Suomelle luun käteen vai palveliko saavutettu sopu Suomen etuja.

Tästä keskustelusta oikeastaan puuttuu enää vain maaotteluhenkinen kysymys, eli saiko Ruotsi paremman diilin kuin Suomi.

Kysytään sitä siis nyt.

Lyhyesti kysymykseen voisi vastata, että mahdoton sanoa.

Toistaiseksi ei esimerkiksi ole tiedossa, houkuteltiinko Ruotsi sopuratkaisun taakse jollakin erityisjärjestelyllä. Tiedossa on ainoastaan, että ”nuukaan nelikkoon” kuuluneena maana Ruotsille luvattiin EU:n seitsenvuotisessa rahoituskehyksessä yli miljardin euron jäsenmaksualennukset.

Suomi tiettävästi ”ostettiin” kompromissiin mukaan kirjekuorella, joka sisälsi 400 miljoonaa euroa maaseudun kehittämisrahoja ja 100 miljoonaa euroa syrjäseutujen kehittämistä varten. Tätä voi pitää Suomen kannalta edullisena neuvottelutuloksena. Neuvotteluissa olisi nimittäin voinut käydä huonomminkin.

Suomen ja nuukan nelikon painostuksesta EU:n elpymisrahastosta tehtiin aiempaa lainapainotteisempi, mutta tämän kompromissin hintana oli se, että EU-budjetista leikattiin reippaasti muun muassa maataloustukia. Suomelle tämä kompensoitiin kuitenkin erillisellä, maaseudun kehittämiseen tarkoitetulla 400 miljoonan euron lisärahalla.

Suomi ja Ruotsi ovat perinteisesti olleet eri leireissä EU:n budjettineuvotteluissa

Suomen ja Ruotsin ”neuvottelumenestyksen” vertailu on lähtökohtaisesti hankalaa, koska maiden intressit eivät ole mitenkään yhteneväiset Euroopan unionissa.

Valtiotieteiden tohtori Isak Vento Helsingin yliopistosta huomauttaakin, että Suomi ja Ruotsi ovat perinteisesti olleet eri leireissä EU:n budjettineuvotteluissa.

– Suomi toki tekee EU:ssa paljon yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa esimerkiksi sisämarkkinoiden sääntelyn ja vapaan liikkuvuuden osalta, mutta kun kyse on ollut hätä- tai tukipaketeista, Suomi on saattanut liittoutua myös muiden maiden kanssa.

Vennon mukaan Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneiden liittoutumisten takana ovat yleensä olleet Suomelle tärkeät maatalouden kansallinen tuki ja aluerahoitus, joissa Suomella on vähemmän yhteneviä intressejä Ruotsin kanssa.

– Luultavasti tämä oli myös osasyynä siihen, miksi Suomi ei aluksi tukenut niin aktiivisesti nuukan nelikon tavoitteita, hän sanoo.

Ruotsissa ei ole yhtä köyhiä alueita tai maakuntia kuin Suomessa on. Tämän takia Ruotsilla ei ole samanlaista tarvetta saada EU:lta maaseudun tukirahoja kuin Suomella on.

– Suomelle aluerahoitus on tärkeää, kun taas Ruotsi on lähinnä huolehtinut siitä, etteivät maan jäsenmaksut kasva liikaa, Vento sanoo.

Suomen maksuosuudet kasvavat vähemmän kuin Ruotsin

Iso-Britannia oli isoimpia nettomaksajia EU:ssa. Saarivaltion EU-eron myötä niin Suomen kuin muiden nettomaksajien maksut luonnollisesti nyt nousevat.

Suomen maksuosuus kasvaa kuitenkin vähemmän kuin Ruotsin ja monen muun EU:n nettomaksajan. Tarkkaan ottaen vain Belgian maksuosuus kasvaa vähemmän kuin Suomen. Suomi on myös Italian jälkeen toisiksi lähimpänä tilannetta, jossa EU:lle maksetaan lähes yhtä paljon rahaa kuin sieltä saadaan.

Laskelman mukaan Suomen nettomaksuosuus seitsenvuotisessa on 0,24 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon. Ruotsin kohdalla vastaava luku on 0,34 prosenttia. Käytännössä molempien maiden nettomaksuasema ei juurikaan ole muuttumassa aiemmista vuosista.

Nettomaksajien kokonaismaksuja kasvattaa etenkin koronapandemian vuoksi luotu elpymisrahasto, josta unionin jäsenmaille jaetaan 390 miljardin euron edestä avustuksia.

Suomelle hätärahoitusta on alustavien arvioiden mukaan luvassa 3,2 miljardia euroa, ja seuraavan 30 vuoden aikana Suomi maksaa elpymisrahastoon arviolta noin 6,6 miljardia euroa.

Ruotsi puolestaan saa hätärahoitusta 3,7 miljardia euroa. Alustavien arvioiden mukaan Ruotsin maksut elpymisrahastoon ovat 4–5 miljardia euroa, mutta luvut saattavat vielä muuttua.

Suomi saavutti tavoitteensa Ruotsia paremmin

Vaikka EU:n rahaneuvottelut paikoin ehkä olivat poliittista peliä, loppuviimeksi kyse oli silti poliittisesta prosessista, joka päättyi myönnytyksillä luotuun kompromissiin.

Näin ollen puhuminen voittajista ja häviäjistä, suotuisista ja epäedullisista ”diileistä” on hieman keinotekoista. Useat asiantuntijat ovatkin todenneet, että neuvottelujen ainoa selvä voittaja oli Euroopan unioni.

Suomen ja Ruotsin neuvottelumenestyksen vertailu ei ole kovinkaan relevanttia, koska mailla on harvoin ollut EU:n budjettineuvotteluissa yhteisiä tavoitteita. Lisäksi mailla on erikokoiset taloudet, mikä vaikuttaa siihen, paljonko maat EU:lta saavat ja paljonko ne EU:lle maksavat.

Nyt käydyissä neuvotteluissa Suomi ja Ruotsi kuitenkin löysivät toisensa vaatimasta lainapainotteisuuden lisäämistä elpymisrahastossa. Niinpä tämän tavoitteen saavuttaminen onkin ehkä ainoa seikka, jonka perusteella maiden neuvottelumenestystä voi kunnolla arvioida.

Voittaja on Suomi. Suomen tavoitteena oli tasapainottaa lainojen ja avustusten välinen jakosuhde elpymisrahastossa. Ruotsi puolestaan halusi muuttaa koko rahaston pelkiksi lainoiksi. Sopuratkaisun myötä avustusten osuus laski 52 prosenttiin ja lainojen osuus kasvoi 48 prosenttiin. Kompromissi on siis paljon lähempänä Suomen tavoitteita kuin Ruotsin.

Menetykset sen sijaan olivat yhteisiä. Suomi ja Ruotsi ovat kannattaneet tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä EU-budjetissa. Nyt maiden pyrkimys vähentää suorien avustusten määrää elpymisrahastossa johti siihen, että tiederahoitus väheni huomattavasti siitä, mitä se olisi alunperin voinut olla.

Lähteet: Dagens Nyheter, Svenska Dagbladet & SVT. Juttuun on myös taustaksi haastateltu poliittisen talouden tutkijaa Antti Ronkaista.

Artikkeliin täsmennetty Ruotsin nettomaksuosuutta kello 21.40.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?