Asiantuntijat arvioivat: Huiputettiinko Suomea EU:n tukipaketin kanssa? ”Rahoja jaetaan samoihin kohteisiin” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat arvioivat: Huiputettiinko Suomea EU:n tukipaketin kanssa? ”Rahoja jaetaan samoihin kohteisiin”

Koronapandemian vuoksi luotavasta elpymisvälineestä on tulossa aiempaa lainapainotteisempi, kuten Suomi halusi. Kolme asiantuntijaa arvioi EU:n hätärahoituksen hyötyjä ja haittoja Suomelle.

Suomi vaati EU:n huippukokouksessa yhdessä Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan kanssa, että avustusten ja lainojen välistä jakosuhdetta on tasattava koronaelvytyspaketissa.­

21.7.2020 19:54

Suomi sai tavoitteitaan läpi EU:n tiistaina päättyneissä rahaneuvotteluissa. Koronapandemian vuoksi luotavasta elpymisvälineestä on tulossa aiempaa lainapainotteisempi, kuten Suomi yhdessä Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan kanssa vaati.

Suomi sai myös pitää maataloustukensa, vaikka ilmassa oli huolta, että Suomen ja ”nuukan nelikon” vaatimukset johtaisivat tukien leikkauksiin. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että Suomi houkuteltiin elpymispaketin taakse lupaamalla suomalaiselle maataloudelle 400 miljoonaa euroa kehittämisrahaa.

EU:n hätärahoitusta Suomi saa seuraavan kolmen vuoden aikana yhteensä 3,2 miljardia euroa. Suomen laskennalliset maksut hätärahoituksesta puolestaan ovat alustavien arvioiden mukaan 6,6 miljardia euroa vuoteen 2058 mennessä.

Voiko siis sanoa, että EU-huippukokous päättyi Suomen kannalta edullisesti?

Eurooppalaiseen politiikkaan erikoistuneen yliopistotutkija Timo Miettisen mukaan Suomi maksoi tavoitteistaan ainakin sen hinnan, että Suomen toiveet EU-budjetin uudistamisesta eivät tällä kertaa toteutuneet.

– Budjetin rakenne on aika konservatiivinen. Rahoja jaetaan samoihin kohteisiin kuin aiemmin. Suomen toiveet budjetin uudistamisesta osoittautuivat siis aika hatariksi, Miettinen sanoo.

Vielä ei ole tarkkaan tiedossa, miten elpymisväline käytännössä toimii, minkälaisiin hankkeisiin elvytysrahaa ohjataan ja millaisin ehdoin rahaa jaetaan.

Suomen kannalta edullisena voi joka tapauksessa pitää sitä, että elpymispaketista ylipäätään syntyi sopu.

– Eurooppa on keskinäisriippuvainen talous, ja jos tämä paketti auttaa Eurooppaa selviytymään koronakriisistä, se on myös Suomen kannalta hyvä asia, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan sopu kielii myös siitä, että vaikean paikan tullen Eurooppa kykenee edelleen toimimaan yhtenäisesti.

– Yhtenäinen Eurooppa on Suomen etu myös poliittisesti, hän sanoo.

Helsinki EU Officen EU-erityisasiantuntija Niina Nurkkala arvioi, että Suomi sai tavoitteitaan kohtalaisen hyvin läpi huippukokouksessa.

Hän kuitenkin harmittelee, että tutkimus- ja innovaatiorahoitus jäi käytännössä nykyiselle tasolle. Rahoitus väheni 13,5 miljardilla eurolla EU-komission viimeisimmästä esityksestä.

– Suomen saannin kannalta tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma on ollut niitä harvoja ohjelmia, joissa Suomen saanti on ylittänyt laskennallisen maksuosuuden, Nurkkala sanoo.

Nurkkala pohtii myös, kohdentuvatko elvytyspaketin kautta tulevat avustukset juuri niille alueille, jotka ovat kärsineet koronakriisissä eniten.

– Elpymisrahastoa voi tarkastella kriittisesti, kohdentuvatko varat todella koronakriisistä toipumiseen. Esimerkiksi kriisistä huomattavasti kärsinyt pääkaupunkiseutu ei suoraan hyödy maaseudun kehittämisrahoituksen lisäämisestä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju katsoo elpymisrahaston idean jokseenkin vesittyneen viikonlopun aikana.

– Kyseessä piti olla elvytysrahasto, mutta nyt näyttää siltä, että rahoja jaetaan avustuksina, hän sanoo.

Kangasharjun mukaan elpymisrahasto vie EU:n askeleen lähemmäs ”tulonsiirtounionia”.

– Suomi ja muut rikkaat maat maksavat enemmän kuin ne saavat. Paketista puolet onkin avusta köyhemmille itäisen ja eteläisen Euroopan maille. Tämä tapahtui ikään kuin koronan varjolla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?