EK haluaa ansiosidonnaisen kaikille – STTK: ”Susi lampaiden vaatteissa” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

EK haluaa ansiosidonnaisen kaikille – STTK: ”Susi lampaiden vaatteissa”

EK haluaa ansiosidonnaisen kaikille, mutta niin, että kulut eivät kasva. Se kävisi työttömyysturvaa porrastamalla ja kestoa lyhentämällä. Työntekijäjärjestöt pelkäävät, että työttömien asemaa heikennetään oikeudenmukaisuuden varjolla.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, EK:n johtaja Ilkka Oksala, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.­

20.7.2020 15:04

Elinkeinoelämän keskusliitto EK yllätti työntekijäjärjestöt julkitulollaan, jossa se kertoi kannattavansa universaalia ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

EK kannattaa siis aiemmin kokoomuksen ehdottamaa työttömyysturvan mallia, jossa ansiosidonnaista työttömyysturvaa saadakseen ei tarvitsisi olla työttömyyskassan jäsen.

Nykymallissa työttömyyskassoihin kuulumattomat ovat oikeutettuja vain perusmuotoiseen työttömyysturvaan.

EK on aiemmin ollut yhdessä rintamassa ammattiliittojen kanssa sitä mieltä, ettei universaaliin ansiosidonnaiseen tulisi siirtyä. Nykymallia on perusteltu muun muassa sillä, ettei se ole niin kallis kuin kaikille ulottuva ansiosidonnainen työttömyysturva.

EK:n maanantaisen kannanoton mukaan korona-aika on osoittanut kaikkien ansaitsevan ansiosidonnaisen työttömyysturvan, eikä se saa olla sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen. Nykyjärjestelmä, jossa kaikki maksavat, mutta vain kassan jäsenet saavat, on heidän mukaansa epäoikeudenmukainen.

– Pandemia on alleviivannut, että ansiosidonnaista turvaa eivät saa usein pienipalkkaiset työntekijät ja siksi tarvitsemme lakisääteisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan, EK:n johtaja Ilkka Oksala korostaa tiedotteessa.

Yleisen työttömyysturvan luominen lisää kustannuksia, minkä takia EK toivoo toteutettavan järjestön aiemmin esittämät muutokset työttömyysturvan kannustavuuden parantamiseksi. Näitä ovat muun muassa työttömyysturvan porrastaminen, jolloin uudistus ei toisi EK:n mukaan lisäkustannuksia eikä uudistus vähentäisi työn kannustavuutta.

– Käytännössä haluaisimme, että työttömyysturvan taso olisi alussa viisi prosenttia nykyistä suurempi, kolmen kuukauden jälkeen se laskisi kymmenellä prosentilla ja siitä jälleen kolmen kuukauden kuluttua kymmenellä prosentilla, Oksala kertoo Taloussanomille.

Porrastuksen tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksoja. Nykymallissa työllistymisessä näkyy voimakas piikki juuri ennen ansiosidonnaisen päivärahan päättymistä. EK uskoo oman mallinsa vaikuttavan käyttäytymiseen niin, että yhä useampi työllistyisi uudelleen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ja tästä seuraisi säästöjä.

Ilman käyttäytymismuutostakin EK arvelee universaaliin ansiosidonnaiseen siirtymisen olevan taloudellisesti kestävällä pohjalla.

Oksalan mukaan saatavat säästöt olisivat noin 375 miljoonaa euroa ilman käyttäytymismuutosta. 250 miljoonaa on yleisen työttömyysvakuutuksen hintalappu.

– Sillä se tulisi kuitattua.

Lisäksi EK haluaisi palauttaa alkuomavastuun pituuden nykyisestä viidestä päivästä aiempaan seitsemään päivään. Myös enimmäispituus laskisi 50 päivällä ollen 250 päivää henkilöllä, joilla työhistoriaa on alle kolme vuotta ja 360 päivää henkilöllä, jonka työhistoria on yli kolme vuotta.

EK kertoo valmistelleensa uutta kantaa jo vuoden ajan. Miksi järjestö ei lähtenyt tukemaan kokoomuksen ehdotusta jo reilu viikko takaperin?

– Tämä ajankohtainen keskustelu, joka käynnistyi ja joka vahvistui vielä, kun kaikki eduskuntapuolueet ottivat myönteisen kannan yleiseen työttömyysvakuutukseen, vaikutti kannan julkistamisajankohtaan, mutta ei sisältöön. Kanta olisi julkistettu ilman keskustelua myöhemmin kuin heinäkuussa, Oksala sanoo.

Työntekijäjärjestöissä EK:n ”takinkääntö” otettiin vastaan yllättyneinä.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola totesi tiedotteessa, että EK haluaa leikata työttömien toimeentuloa, vaikka verhoaakin sen oikeudenmukaisuuden kaapuun.

– Hinta-arvio uudistukselle vaihtelee noin 200–300 miljoonan euron välillä. On selvää, että tällaista rahaa ei mistään tulisi lisää vaan ansiosidonnaisen turvan laajentaminen rahoitettaisiin ansioturvaa heikentämällä. Mielenmuutos on susi lampaan vaatteessa: se kielii EK:n halusta murentaa yleisesti työttömien turvaa, Palola toteaa tiedotteessa.

– Ajattelu ei vastaa käsitystäni aidosta oikeudenmukaisuudesta, vaan päin vastoin halusta potkia työntekijöitä nilkkoihin tuulisilla työmarkkinoilla, hän jatkaa.

STTK:n mukaan EK:n avaus murentaa työmarkkinajärjestöjen tulevaa yhteistyötä.

Myös SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan päätös vie pohjaa yhteiseltä työttömyysturvan kehittämiseltä.

– Näyttää siltä, että EK:lle on tärkeämpää tehdä linjanvetoja poliittisten puolueiden vanavedessä kuin kehittää pitkäjänteisesti yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämä näkyy varmasti myös muussa yhteisessä neuvottelutoiminnassa, Eloranta sanoi SAK:n tiedotteessa.

Eloranta kertoo STT:lle, että EK:n suunnanmuutos tuli yllätyksenä.

– Totta kai rajut leikkaukset, joita he ovat esittäneet työttömyysturvaan, ovat meille mahdottomia hyväksyä.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder yllättyi niin ikään EK:n äkillisestä suunnanmuutoksesta.

– Olen enemmän kuin yllättynyt, sillä EK on aiemmin puolustanut ansiosidonnaisia järjestelmiä ja sitä, että pitää olla oma tahdonilmaisu siitä, että haluaa kuulua johonkin kassaan ja saada näin vakuuden työttömyyttä vastaan. Koen ihmeellisenä sen, että valtiovalta tulee sisään ja vakuuttaa ihmisiä, jotka eivät välttämättä halua vakuuttaa itseään, Fjäder kertoo.

Fjäderin mukaan tämän tyylisessä asiassa olisi hyvä, että työntekijä ilmaisee itse halunsa tulla vakuutetuksi liittymällä kassoihin.

Fjäderin mukaan Akava pitää kiinni nykyjärjestelmästä ja puolustaa sitä.

– En oikein löydä kunnollisia perusteluita EK:n tiedotteesta tälle suunnanmuutokselle. Emme voi kannattaa tätä heidän malliaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?