Tästä EU:n massiivisessa elpymisrahastossa on kyse – IS esittelee neljä keskeistä kysymystä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tästä EU:n massiivisessa elpymisrahastossa on kyse – IS esittelee neljä keskeistä kysymystä

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel piti tiedotustilaisuutta EU:n budjetista Brysselissä 10. heinäkuuta.

Julkaistu: 15.7. 18:57

Jäsenvaltiot neuvottelevat rahoituskehyksestä ja elpymisrahastosta viikonloppuna. Suomi toivoo muutoksia ainakin paketin kokoon sekä avustusten ja lainojen suhteeseen.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden johtajat kokoontuvat perjantaina ja lauantaina Brysseliin neuvottelemaan EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymisrahastosta. Rahaston tarkoituksena on auttaa jäsenmaita selviämään koronaviruksen aiheuttamista talousvahingoista ja sitä kautta elvyttää EU:n sisämarkkinat. Suomea neuvotteluissa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd).

Elpymisrahasto on osa monivuotista rahoituspakettia, josta siis myös neuvotellaan viikonloppuna. Monivuotista rahoituspakettia viimeisteltiin jo Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, eli viime vuoden lopulla.

Keskiviikkona ennen viikonlopun huippukokousta maiden eurooppaministerit valmistelevat viikonlopun neuvotteluja. Suomea eurooppaministerien videoneuvotteluissa edustaa Tytti Tuppurainen (sd). Tuppurainen totesi viikonloppuna STT:n haastattelussa, että Suomi ei lähesty neuvotteluita kynnyskysymysten kautta, vaan tärkeintä on löytää ratkaisu. Hänen mukaansa tärkein päämäärä on saada sopu.

Idea elpymisrahastosta on Saksan ja Ranskan käsialaa. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron esittivät 500 miljardin rahastoa toukokuussa. Euroopan komissio teki asiasta oman ehdotuksensa, joka kohtasi vastustusta jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot käsittelivät komission ehdotusta juhannusperjantain huippukokouksessa.

Viikonloppuna kokoontuvan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkisti oman kompromissiehdotuksensa viime viikolla 10. heinäkuuta. Hän keskusteli paketin yksityiskohdista kaikkien jäsenvaltioiden päämiesten kanssa. Viikonloppuna pöydällä on juuri Michelin ehdotus.

Euroopan neuvoston puheenjohtaja Charles Michel esitteli ehdotuksensa 10. heinäkuuta.

Viikonlopun neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä jäsenvaltioiden kannoissa on edelleen paljon eroja. Jäsenvaltioiden täytyy selvittää ainakin nämä neljä peruskysymystä.

1. Lainan ja avustusten suhde ja paketin koko

Euroopan komission alkuperäisessä ehdotuksessa esitetään yhteensä 750 miljardia euron pakettia, josta 500 miljardia jaettaisi avustuksina ja 250 miljardia lainoina. Michelin ehdotuksessa paketin jakosuhde pysyi samana. Suomi on ajanut jakosuhteen muuttamista avustuspainotteisesta lainapainotteiseksi sekä koko paketin kokonaissumman pienentämistä.

Suomen ohella niin sanottu nuuka nelikko, eli Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska ovat vaatineet elpymisvälineen lainapainotteisuuden lisäämistä.

Michel puolusti avustuksia ehdotuksensa tiedotustilaisuudessa sanomalla, että ne ovat tärkeitä tietyille jäsenmaille, jotta niiden velkataakka ei kasvaisi kohtuuttomaksi. Näitä jäsenmaita ovat esimerkiksi koronastakin mittavasti kärsineet Italia ja Espanja.

Paketti rahoitettaisiin komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla. Komission yhteisvastuullinen lainanotto näin suuressa määrin on hiertänyt monissa jäsenmaissa. Suomessa perustuslakivaliokunta katsoi kesäkuussa, että komission ehdotus ei olisi EU:n perussopimuksen mukainen. Asiaa selvitettiin Euroopan unionin neuvoston oikeuspalvelussa. Oikeuspalvelu katsoi, että lainanottoa ei ole kielletty EU:n perussopimuksessa.

EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausunto vähensi huolta hätärahastosta, perustuslakivaliokunta totesi tiistaina.

– Tietyllä tapaa voidaan puhua välitarkastuksesta asian osalta, valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä sanoi tiedotusvälineille eduskunnassa.

Perustuslakivaliokunta vaati tarkempaa selvitystä rahaston suhteesta perussopimuksiin. Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) puhui tiedotusvälineille tiistaina.

2. Lainan lyhennysaika

Komission ehdotuksessa lainanlyhentäminen tapahtuisi vuosina 2028–2058. Michelin uudessa neuvotteluehdotuksessa lainojen takaisinmaksu aloitettaisiin aikaisemmin, jo vuonna 2026, mikä on ollut myös Suomen toive. Suomi on tuonut esiin, että takaisinmaksuaika on kuitenkin liian pitkä. Myös Euroopan parlamentti on vaatinut kiinnittämään huomiota lainan takaisinmaksuun.

3. Lainan takaisinmaksu

Laina on tarkoitus kattaa joko EU:n omilla tuloilla tai suuremmilla jäsenmaksuilla. Pöydällä on ainakin uusi muovimaksu, jossa tarkastellaan muovin kierrätysastetta jäsenvaltioissa. Michelinin ehdotuksessa esitetään myös uutta hiilimekanismia sekä erillistä digiveroa, joka kohdistuisi Euroopan ulkopuolisille teknojäteille.

4. Avustusten jakokriteerit

Elpymisrahaston varat jaetaan jäsenmaille EU-budjetin ohjelmien kautta. Komission ehdotuksessa avustusten vastaanottamiselle asetettiin maiden viime vuosien talous- ja työllisyyskehitys. Michelin ehdotuksessa 70 prosenttia jaettavista avustuksista jaettaisi komission ehdottaman mukaan vuosina 2021–2022 ja loput 30 prosenttia koronakriisiin vaikutusten perusteella vuonna 2023.

Suomi on arvostellut komission jakokriteereitä ja toivonut, että rahat kohdennettaisiin paremmin vastaamaan koronakriisistä aiheutuneisiin talousvaikutuksiin. Suomelle vientivetoisena maana tämä olisi äärimmäisen tärkeää, sillä korona on vaikuttanut vientiin merkittävästi. EU-komission tuoreen ennusteen mukaan Suomi palautuu koronaviruksen aiheuttamista talousvaikeuksista muita euromaita hitaammin ensi vuonna.

Maita vaaditaan myös tekemään omat elpymis- ja kestävyyssuunnitelmansa, joita käytettäisi rahoituksen jakamisen perustana. Suunnitelmissa jäsenmaiden on sitouduttava EU:n taloudelliseen ohjaukseen sekä yhteisön ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin. Lisäksi pöydällä on budjetin sitominen oikeusvaltioperiaatteeseen. EU pyrkii tällä suojelemaan budjettiaan oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksilta.

Saksa on toivonut, että keskustelut saataisi päätökseen ennen elokuuta. Tytti Tuppurainen arvioi viikonloppuna, että jos näillä neuvotteluilla ei saada asiaa maaliin, sovitaan toinen neuvottelukerta lähiajalle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?