Paula Salmikangas on matkustanut Jäämeren rannalle kiviharrastuksen perässä – valtaosa Suomen korukivilöydöistä on harrastajien tekemiä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomi on jalokivimaa, jossa harrastajat tekevät valtaosan löydöistä – Paula Salmikangas kertoo nyt omat vinkkinsä

Julkaistu: 11.7. 18:02

Mitä, jos etsisit kesälomallasi jalokiviä? Kiviharrastaja Paula Salmikangas kertoo, mistä ja milloin korukiviä kannattaa etsiä.

Punainen jaspis ei välttämättä päältäpäin näytä juuri miltään. Luonnossa se näyttää likaisen harmaalta kimpaleelta, jota tuskin tienposkesta edes huomaa. Mutta kun kiven kastelee, sen pinta alkaa punertaa. Mitä enemmän kiveä työstää, sitä enemmän punasävy syvenee.

Tähän kiviharrastaja Paula Salmikangas ihastui, kun hän neljä vuotta sitten osallistui Suomen Jalokiviharrastajain Yhdistyksen (SJHY) järjestämälle pyöröhiontakurssille.

– Se oli niin koukuttavaa nähdä, mitä kaikkea pinnan alta paljastuu, kun kiven sahaa tai hioo ja lopuksi kiillottaa, Salmikangas sanoo.

– Kivi, joka ei päällepäin näytä kovin kummoiselta, voi sisältä olla aivan erilainen. Hieman työstämällä kivistä voi saada todella kauniita ja yksilöllisiä koruja.

Punainen jaspis saattaa päältäpäin näyttää likaisen harmaalta, mutta sen syvän punainen sisus paljastuu, kun kiven halkaisee.

Punaista jaspista esiintyy runsaasti Lapissa. Kittilässä sitä tapaa pieninä kimpaleina jopa tienvarsilta.

– Olen monta kertaa kulkenut Kittilässä Kumputunturin reittiä edestakaisin, koska sitä tietä reunustavat isot ojanpenkereet, joilla on ihan huikeita punaisia jaspiksia, Salmikangas kertoo.

Salmikangas kuvailee kiviharrastuksen ”vieneen hänet mukanaan”.

Hän on kulkenut harrastuksen viemänä Kittilässä keräämässä punaista jaspista ja etsimässä tuffiittia Tervolan ympäristöstä. Joskus matkat ovat ulottuneet Pohjois-Norjan puolelle, Jäämeren rannalle. Sieltä Salmikangas on löytänyt muun muassa kvartseja.

– Parhaimpia alueita Suomessa, jos etsii arvokkaampia korukiviä, ovat Itä-Suomi ja Lappi, Salmikangas sanoo.

Myös eteläisestä Suomesta voi tehdä kiinnostavia löytöjä. Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan vanhan kaivoksen jätekivikasoista Salmikangas kertoo löytäneensä punaista marmoria. Vantaankosken masuunin ympäristöstä hän puolestaan on kerännyt sinistä ja vihreää masuunikuonaa.

– Masuunikuonasta saa hiomalla todella kaunista, Salmikangas sanoo.

Salmikangas on löytänyt Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan vanhan kaivoksen jätekivikasoista punaista marmoria. Kuvassa hiottua marmoria.

Viime vuonna Salmikangas sai geologi Seppo I. Lahdelta vihjeen Klaukkalassa sijaitsevasta suuresta pallokivilohkareesta. Kävi ilmi, että pallokivi oli vain muutaman sadan metrin päässä Salmikankaan kotinurkilta.

– Se on todella hieno. Olen käynyt valokuvaamassa sitä useita kertoja. Meillä on luonnossa lukuisia tällaisia geologisia aarteita, hän sanoo.

Paras hetki kivien etsimiselle on Salmikankaan mukaan sateen jälkeen. Kastuneet kivet kuultavat sitä väriä, jonka niistä saa esiin hiomalla ja kiillottamalla.

Ensiksi on kuitenkin hyvä selvittää, tarvitseeko sille alueelle lupaa, josta kiviä on aikeissa etsiä.

– Etenkään toiminnassa oleville kaivoksille ja soramonttupaikoille ei ole mitään asiaa ilman lupaa. Maanomistajan lupa pitää aina olla, Salmikangas sanoo.

Kivivasara ja suihkupullo kivien puhdistamista varten ovat tarvikkeita, jotka kannattaa pakata mukaan, kun lähtee etsimään kiviä. Muita tarpeellisia varusteita ovat suojalasit ja hanskat.

Geologi Kari Kinnusen mukaan valtaosa Suomen korukivilöydöistä on kiviharrastajien tekemiä.

– Vain muutaman yksittäisen esiintymän ovat geologit ja ammattilaiset löytäneet, hän sanoo.

Arvokkain Suomesta löydetty yksittäinen korukivi on Luumäen kaivoksesta 1980-luvulla löydetty, noin 20 senttimetriä pitkä jaloberyllikide. Nykyisin kide kuuluu Helsingin yliopiston kivimuseon kokoelmiin.

– Kide on niin arvokas, että sitä säilytetään kassakaapissa. Se tuodaan näytille vain, jos joku niin pyytää, Kinnunen sanoo.

Arvokkain jalokiviesiintymä Suomesta löydettiin 1940-luvulla välirauhan aikana. Kyse on Ylämaalta löydetystä spektroliittiesiintymästä.

– Suomi tunnetaan korukivimaailmassa ennen muuta spektroliitista. Spektroliittia viedään edelleen Suomesta niin Yhdysvaltoihin kuin Kaukoidän maihin ja tietenkin myös Keski-Eurooppaan, Kinnunen kertoo.

Suomesta on löydetty myös timantteja, rubiineja, safiireja ja smaragdeja.

Salmikangas tekee löytämistään kivistä niin koruja kuin käyttöesineitä. Viime aikoina hän on harjoitellut puukon kahvan tekoa kivestä.

– Haluaisin opetella tekemään kivestä kahvoja sieniveitsiin ja erilaisiin puukkoihin, ylipäätään kaikenlaisia yksilöllisiä käyttöesineitä, hän kertoo.

Salmikangas on tehnyt keräämistään kivistä niin koruja kuin käyttöesineitä. Koruja hän on antanut lahjaksi ystävilleen ja sukulaisille.

Salmikankaan varsinainen työ on lääketeollisuudessa. Kiviharrastus antaa hänen mukaansa leipätyölle täydellisen vastapainon.

– Käsillä tekemisen taito ja sen opettelu antaa ihanteellisen vastapainon, kun oma ammatti on tyypillistä tietotyöläisen työtä.

Salmikankaan kesäloma on aivan ovella. Pian alkavalla lomalla hän aikoo keskittyä viistehiontakelpoisen ruusukvartsin etsimiseen.

– Minulla on nyt hyvät koordinaatit, mistä sitä voisin löytää. Suunta on pohjoiseen päin, hän kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?