Ekonomistit: Koronakriisi iskee Suomen teollisuuteen jälkijunassa – talouden kokonaiskuva pysyy vaisuna - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Synkkä luku oli varoitus: viennin ongelmista on nähty vasta jäävuoren huippu, ekonomistit povaavat

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki (ylhäällä) ja Handelsbankenin Timo Hirvonen eivät yllättyneet siitä, että teollisuuden uusien tilausten määrä laski.

Julkaistu: 10.7. 13:24

Suomen teollisuuden uudet tilaukset romahtivat toukokuussa lähes 30 prosenttia vuodentakaisesta. Ekonomistit arvioivat, että viennin ongelmista on nähty vasta jäävuoren huippu.

Teollisuuden uudet tilaukset jatkoivat kiihtyvää sukeltamistaan toukokuussa. Tilauksia tuli toukokuussa 28,4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tilausmäärät ovat laskeneet viisi kuukautta putkeen.

Viime vuoden ensimmäiseen viiteen kuukauteen verrattuna tilaukset ovat vähentyneet 12,2 prosenttia. Toisaalta samaan aikaan Suomen teollisuustuotanto on ollut vakaa, eikä monien muiden maiden kaltaista tuotannon romahtamista ole nähty.

Osansa on ollut Suomen ketterällä lomautusjärjestelmällä.

Pääekonomistit Pasi Kuoppamäki Danske Bankista ja Timo Hirvonen Handelsbankenista ovat molemmat sitä mieltä, että Suomen talouden koetinkivi on vasta edessä ja viennin ongelmista nähdään vasta jäävuoren huippu. Tilausten lasku jatkuu vielä ja jos uusia tilauksia ei tule, tuotanto lähtee supistumaan, mikä puolestaan voi uhata työpaikkoja.

Kuoppamäki sanoo, ettei tilausmäärien sukeltaminen tullut yllätyksenä. Hän muistuttaa, että suomalainen teollisuus kulkee usein jälkisyklisesti, sillä Suomen pääteollisuuden alat ovat hyvin riippuvaisia ulkomaisen teollisuuden toipumisesta. Näin ollen Suomi kokee talouden kolaukset hieman viiveellä.

Kuoppamäen mukaan luvut ovatkin linjassa odotuksien kanssa.

– Viimein alkaa koronakriisi näkyä suomalaisessa teollisuudessa. Kun uusia tilauksia ei tule, näkyy se tuotantomäärissä syksyllä.

Ruotsissa uudet tilaukset ovat kuitenkin kääntyneet jo pikkuruiseen nousuun. Kuoppamäen mukaan syynä on teollisuusalojen erilaisuudet. Ruotsissa autotilaukset hinaavat teollisuutta ylöspäin, mutta Suomessa keskitytään muun muassa metalliteollisuuteen ja metsäteollisuuteen.

Ruotsista vietävistä hyödykkeistä kulutushyödykkeet muodostavat suuren osan, kun taas Suomen vientivaltti on investointihyödykkeissä. Investointihyödykkeiden kysyntä nousee reilusti vasta sitten, kun usko investointeihin palaa globaalisti.

Ajankohtaa on vaikea arvata, sillä siihen vaikuttaa se, kuinka koronavirusta pystytään torjumaan.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ei yllättynyt teollisuuden uusien tilauksien määrän romahduksesta.

Kuoppamäki muistuttaa, että Suomessakin kotimainen kulutus osoittaa toipumista eikä työllisyystilannekaan ole niin huono kuin monissa muissa paikoissa.

– Nyt ravintoloissa ja kaupoissa on asiakkaita. Heikko lenkki on loppuvuodelta tämä teollisuus, jonka asema heikkenee viiveellä. Myös rakentamisen odotetaan viilenevän, joten talouden kokonaiskuva pysyy vaisuna kuluttamisen toipumisesta huolimatta.

Kuoppamäen mukaan teollisuuden matalin pohja saattaa olla pian jo käsillä. Loppuvuodesta tilausmäärät saattaisivat nousta edelliskuukausiin nähden, mutta viime vuotta oltaisiin reilusti perässä.

Kaikki riippuu kuitenkin toisen korona-aallon kohtalosta ja kansainvälisten elvytystoimien toimivuudesta.

Kuoppamäki muistuttaa myös, että vertaillessa Suomea esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, tulee ottaa huomioon kunkin maan teollisuustuotantojen erityispiirteet. On selvää, että esimerkiksi lääketeollisuudessa menestyvän Tanskan teollisuuden uusien tilausten määrä ei putoa Suomen tavoin.

Handelsbankenin Hirvonen sanoo niin ikään, ettei romahdus yllättänyt, vaikka lukemat olivat yllättävän synkkiä.

Hän kuitenkin muistuttaa, että yhden kuukauden osalta lukemat voivat olla yllättävän synkkiä siksi, että edellisvuonna samaan aikaan teollisuuden tilauksia on tullut poikkeuksellisen paljon.

– Mutta kieliihän se siitä, että teollisuuden heikkous jatkuu kesän ja syksyn mittaan. Suomen keskeisissä vientimaissa talous tulee supistumaan voimakkaasti, se taas heijastuu viiveellä Suomeen, Hirvonen pohtii.

Hän sanoo, että vaikka Suomen teollisuus on menestynyt koronan alkuvaiheessa poikkeuksellisen hyvin, etätyökäytäntöjen ja lomautusten myötä, on riskinä, että teollisuuden näkymät heikkenevät yhä.

Hirvosen mukaan syksy voi olla jo huomattavasti huonompi teollisuudelle.

– Jos euroalue alkaa elpyä vuoden loppupuolella, teollisuuden kohtaama isku voi tietysti jäädä pienemmäksi.

Timo Hirvonen sanoo, että Suomen talouden näkymät riippuvat varsinkin tärkeimpien vientimaiden toipumisesta.

Maailmantalouden elpyminen on myös Hirvosen mukaan avain suomalaiselle menestykselle. Suomalaisen teollisuuden välituotteiden, raaka-aineiden ja investointituotteiden kannalta on merkittävää, että varsinkin Saksassa uskallettaisiin investoida teollisuuteen.

Suomalaisen teollisuuden onneksi ennestään hankittu tilauskanta on vahva. Hirvosen mukaan se onkin kannatellut teollisuutta koronan ensimmäisen aallon yli.

– Palveluvienti on koronakestävämpää. Teollisuuteen liittyvät palvelut voivat tuoda myös teollisuusviennille puskuria.

Hirvonen näkee kuitenkin, että Suomen teollisuus voi toipua jo ensi vuonna, mikäli koronakriisi saadaan selätettyä. Tämä vuosi on kuitenkin menetetty, eikä näytä Suomen kokonaistaloudenkaan kannalta hyvältä.

Hirvonen sanoo, että kotimainen kulutus auttaa taloutta, muttei pelasta sitä.

– Palvelusektori alkaa toipua, mutta vähittäiskauppa taas rauhoittunee. Rakennusbuumin hidastuminen, investointien heikko kehitys hämärien näkymien edessä ja teollisuusviennin sakkaaminen heikentävät talouden kuvaa.

Positiivisena puolena on, että työllisyys on pysynyt kelvollisena ja koronan aikana kulutuksen vähenemisestä aiheutuneet säästöt saattavat vauhdittaa ensi vuonna markkinoita. Mikäli määräaikaiset lomautukset muuttuvat pysyviksi, työttömyys voi lähteä nousuun. Hirvosen mukaan riski on olemassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?