Lämpöpumppujen meluhaitat voivat yleistyä – ympäristötarkastaja kertoo, missä asunnossa melu on tavallisin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Lämpöpumppujen meluhaitat voivat yleistyä – ympäristötarkastaja kertoo, missä asunnossa melu on tavallisin

Maalämpöpumppujen aiheuttama melusaaste on harvinaista, mutta voi yleistyä maalämpöpumppujen suosion kasvaessa kerrostaloasumisessa. Kuvituskuva.

Julkaistu: 8.7. 18:17

Koettujen meluhaittojen oletetaan lisääntyvän, kun maalämpöpumput kerrostaloissa yleistyvät.

Lämpöpumppujen aiheuttamat meluhaitat ovat harvinaisia, mutta saattavat yleistyä teknologian ja asennusten yleistyessä, arvioivat ympäristöterveystarkastajat.

Taloussanomat kertoi viime viikolla kiuruvetisen perheen kerrostaloasunnosta, jonka makuuhuone on asetettu yölliseen käyttökieltoon maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vuoksi.

Perheen huoneiston ulkopuolelle asennettu maalämpöpumppu synnyttää tasaista 50 hertsin huminaa ja 51,5 desibelin melua, kun makuuhuoneen melutaso ei saisi ylittää 44 desibeliä.

Maalämpöpumppu asennettiin asuntoon vuonna 2013, eikä sen aiheuttamaa äänisaastetta olla saatu tilkittyä seitsemässä vuodessa.

Kiuruvetisen perheen ongelma on harvinainen, mutta meluhaitat eivät ole ennenkuulumattomia. Lahden ympäristöterveystarkastaja Jari Ahonen sanoo, että poikkeuksellisen Kiuruveden tilanteesta tekee se, että asia ei ole hoitunut vielä seitsemässä vuodessakaan.

– Keskimäärin meille tulevista meluvalituksista menee noin puoli vuotta ja ongelma on hoidettu. Jos tekijää ei löydy, voi mennä hieman pidempään, Ahonen sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, ettei lämpöpumpuista juuri tule valituksia. Meluhaitat keskittyvät kotitalouksien sijaan usein teollisuusaluille. Kotitalouksissa valituksia tulee maalämpöpumppuja enemmän poistoilma­lämpöpumppujen aiheuttamasta äänentasosta.

– Yleensä se melu keskittyy yhteen asuntoon, poistoilma­lämpöpumpun ylä- tai alapuolella, riippuen hieman pumpun sijoittelusta.

Ilmoituksia ei tule edes vuosittain, Ahonen kertoo. Vuosien aikajänteellä niitä on tullut muutama.

Ahonen kuitenkin korostaa, että usein meluhaitta saadaan kuntoon ilman viranomaisia. Ensimmäisenä kannattaakin ottaa yhteyttä isännöitsijään ja taloyhtiön hallitukseen. Jos asia ei tällä hoidu, tulee ottaa yhteyttä kunnallisiin terveysviranomaisiin.

Monesti haitasta päästään eroon yksinkertaisesti äänieristämällä pumppu talon rungosta irti.

Ahosen mukaan ei voidakaan puhua laajamittaisesta ongelmasta vaan pikemminkin yksittäistapauksista.

Myöskään Jyväskylän kaupungin ympäristöterveystarkastaja Ari Laitinen ei tunnista, että kyseessä olisi ainakaan laaja ongelma.

– Pari yksittäistä tapausta tulee mieleeni viime vuosilta. Molemmat ovat olleet maalämpöpumppuja, joissa joko kompressorin käyntiääni on ollut liian äänekäs tai ääni on välittynyt rakenteita pitkin edelleen asuntoon, Laitinen sanoo.

Toisessa tapauksessa oli kyse lämpötila-asetuksesta, minkä vuoksi kompressori kävi kaiken aikaa. Asia hoitui, kun huoltoyhtiö sääti lämpötila-asetuksia.

Toisessa taas lämpöpumppujärjestelmän ääni välittyi putkiston kiinnikkeitä pitkin runkoäänenä asuinhuoneistoon. Tämä hoitui kuntoon kiinnikkeiden kovettuneet kumit uusimalla.

– Kiinteistön omistajat ja asunto-osakeyhtiöt hoitavat nämä usein itsenäisesti kuntoon, joten varsinaisen ongelman laajuudesta on vaikeaa sanoa. Kaikki ei tule meille asti tietoon, eikä ole tarvettakaan.

Melua koskevia yhteydenottoja tulee muista teknisistä järjestelmistä, kuten ilmanvaihdosta, kattolauhduttimista, naapurin ilmalämpöpumpusta ja kylmähuoneiden kompressoreista.

– Me tarkastelemme asioita terveydensuojelun näkökulmasta melun toimenpiderajojen osalta.

Toisinaan huolta voivat aiheuttaa myös sallitut äänenvoimakkuudet. Makuuhuoneessa sallitaan maksimissaan 44 desibelin äänenvoimakkuus, mutta Laitisen mukaan ihannetapauksessa ääni ei yltäisi ylärajalle ainakaan säännöllisesti.

Laitinen sanoo, että tulevaisuudessa pumppujen lisääntyessä tulee todennäköisesti myös koetut meluhaitat lisääntymään. Hän ei kuitenkaan usko, että merkittäviä ongelmia tulisi jatkossakaan ja jos tulee, ne saadaan hoidettua.

Myös ympäristönsuojelutarkastaja Tiina Raudaskoski Lahden ympäristöpalveluista uskoo, että jatkossa meluvalitukset voivat olla yleisempiä. Tätä hän perustelee sillä, että isojen kerrostalojen maalämpöpumput ovat vielä melko harvinaisia ja kyseessä on kehittyvä tekniikka.

– Jos tekniikka yleistyy, niin silloin yleistyvät myös ongelmat, jos sellaisia on. Se selviää kuitenkin tulevaisuudessa, miten maalämmön soveltaminen isommissa taloissa tulee onnistumaan.

Mikäli maalämpöpumput, ilmalämpöpumput ja muut energiansäästämiseksi asennettavat pumput lisääntyvät kerros- ja rivitaloasunnoissa merkittävästi, on oletettavaa, että äänihaitatkin yleistyvät.

Onko sinulla kokemuksia lämpöpumppujen meluhaitoista? Kuinka niistä on selvitty, ja onko meluhaitat otettu vakavasti? Ota yhteyttä ja kerro jesse.kuparinen@sanoma.com

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?