Kommentti: Tarkoituksellisesti vaikeaselkoinen elvytysrahasto sitoisi Suomenkin vuosikymmeniksi maksamaan EU:n jättivelkaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Tarkoituksellisesti vaikeaselkoinen elvytysrahasto sitoisi Suomenkin vuosikymmeniksi maksamaan EU:n jättivelkaa

Julkaistu: 8.7. 6:42

Elvytysrahasto kiertäisi EU:n ”tavanomaisia” sopimuspykäliä kekseliäällä tavalla, josta ei liene tarkoituskaan saada selkoa. Velkavirityksen koukku sitoisi Suomenkin vuosikymmeniksi maksamaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Komission ehdottamasta EU:n elvytysrahastosta ja etenkin sen jakamiksi aiotuista satojen miljardien eurojen avustuksista olisi kiistatonta etua ennestään velkaisimpien euromaiden talousnäkymille.

Lisäksi on täysin mahdollista tai jopa todennäköistä, että rahaston etelässä alkuun sysäämät elvytysvaikutukset alkaisivat ennen pitkää heijastella talouskasvua pohjoiseenkin Suomea myöten.

Mutta silti:

Kaikista eduistaan huolimatta elvytysrahastolla olisi ainakin komission ehdottamassa muodossa myös varjopuolensa.

Haittoja ei voi pureksimatta niellä

Elvytysrahaston haittoja ei voi aivan sellaisenaan eikä varsinkaan pureksimatta niellä. Ei ainakaan Suomen kaltaisessa maassa, joka haluaisi pitää kiinni EU:n sopimuksista – ja joka kuuluu nettomaksajiin.

Komission varsin monipolvisessa ja -mutkaisessa ehdotuksessa onkin suomalaisittain kaksi erityisen herkkää kipukohtaa.

Ensimmäinen on kiistanalainen kysymys, kiertäisikö historian mittavimpaan EU:n velkaan perustuva järjestely EU:n keskeisiä talous- ja velkasääntöjä liian räikeästi vai sittenkin vain siedettävissä ja selitettävissä määrin.

Toinen on ehkä vielä kouriintuntuvampi kysymys, olisivatko rahaston velkarakenteen hyväksymisestä Suomellekin koituvat jopa vuosikymmenten mittaiset maksuvelvoitteet laillisesti vai vain poliittisesti sitovia.

Näistä kipukysymyksistä syntyy kiusallisen vaikea yhdistelmä:

Onko nykyisen eduskunnan paikallaan ja sopivaa sitoa vielä kymmenen seuraavaakin eduskuntaa EU:n perussopimuksia kiertävän velkarahaston maksamiseen?

Nokkela yritys kiertää sääntöjä

Komission elvytysrahastoa ja sen oikeudellista rakennetta kuvaileva aineisto luettelee lukuisia syitä, miksi EU:n on tarpeen ottaa historiansa mittavin määrä velkaa jaettavaksi tukea kaipaaville maille ilmaisina avustuksina ja puoli-ilmaisina luottoina.

Saman aineiston uumenista löytyy sekin, että elvytysrahasto on kekseliäine velkarakenteineen "innovatiivinen ehdotus", joka "poikkeaa unionin talousarvion laatimista ja rahoitusta koskevasta käytännöstä".

Samoin aineistosta käy ilmi, että elvytysrahastolle kaavailtu "innovatiivinen" rakenne on komission mukaan tarpeen, "jotta voidaan poiketa perussopimusten tavanomaisista säännöistä".

Komission kuvauksen mukaan tämä säännöistä poikkeava rakenne perustuu "toimintapoliittiseen valintaan". Kyseessä onkin sen sanoin "lisärahoituksen hankkimisesta tietyistä säännöistä poiketen".

Valikoivaa tasapainoilua pykälien välillä

Komission ehdotus jakaa elvytysrahaston kolmeen vaiheeseen, jotka liittyvät toiminnallisesti toisiinsa, mutta joiden oikeusperustan komissio on hakenut EU:n perussopimusten eri pykälistä.

Vaiheet ovat rahaston eli EU:n velanotto, varojen ohjaaminen jäsenmaiden käyttöön ja lopuksi rahaston EU:n velkojen takaisinmaksu. Velanotto ja takaisinmaksu perustuisi EU:n omia varoja koskeviin pykäliin, mutta rahaston rahankäyttö perustuisi kriisiolojen taloustuen sallivaan poikkeuspykälään.

Näin siitä huolimatta, että elvytysrahaston "kolme vaihetta liittyvät toisiinsa", jotta "poliittisten ja oikeudellisten rajoitteiden vuoksi niitä voidaan säännellä kahdella erillisellä säädöksellä, jotka perustuvat eri oikeusperustoihin."

Tulot ja menot kuuluisivat budjettiin ja tasapainoon

Euroopan unionin toimintaa koskevan perussopimuksen 310. artikla antaa EU:n omasta varainhoidosta kaksi varsin selkeää määräystä.

Artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen alakohta määrää, että "kaikki unionin tulot ja menot arvioidaan kutakin varainhoitovuotta varten ja otetaan talousarvioon".

Saman artiklan ensimmäisen kohdan kolmas alakohta määrää, että "talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa".

Komission ehdotus elvytysrahastoksi ei tottele kumpaakaan näistä keskeisestä EU:n varainhoitoa koskevasta määräyksestä.

Elvytysrahasto on tarkoitus perustaa EU:n budjetin ulkopuolelle, ja sen avulla on tarkoitus kattaa velkarahoituksella mittavat menojen lisäykset ilman, että EU:n budjetissa näkyisi alijäämää tai sen katteeksi otettavaa EU:n historian suurinta velkaa.

Velkaa on tarkoitus ottaa koko rahastolle kaavailtu määrä eli 750 miljardia euroa. Velat on tarkoitus maksaa pois vuosien 2028 ja 2058 välisenä aikana.

EU olisi itse ja yksin vastuussa velkojensa takaisinmaksusta, mutta komission ehdotuksessa on koukku, joka sitoisi Suomenkin vuosikymmenien ajaksi maksamaan.

Osta nyt, Suomi maksaa myöhemmin

Elvytysrahaston perustaminen ja EU:n lupa mittavaan velanottoon edellyttää jokaisen jäsenmaan hyväksymistä. Se tarkoittaisi liki automaattisesti myös kyseisistä veloista koituvien kulujen hyväksymistä. Vuosikymmeniksi tulevaisuuteen.

Jos komission ehdotus toteutuu sellaisenaan, ja jos kukin jäsenmaa hyväksyy sen, merkitsee se komission tulkinnan mukaan "selkeää sitoumusta vastata lainanotosta aiheutuvista veloista".

Tämän mukaan elvytysrahaston ja sen velkarahoituksen hyväksymällä Suomikin sitoutuisi osaltaan takaamaan ja huolehtimaan vuosikymmenten ajan, että EU kykenee maksamaan rahastoa varten ottamansa jättivelat.

Tarjolla näyttääkin olevan EU:n mitoissa poikkeuksellisen suuri "osta nyt, maksa myöhemmin" -tarjous.

Sillä tarkennuksella, että kaikki jäsenmaat ottaisivat osaa ostamiseen, mutta maksamisesta vastaisivat pääosin nettomaksajamaat.

Kuten Suomi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?