Kommentti: Enemmän unta, lisää työtehoa ja ihana rauha, vai epämukava ajanjakso, josta pitää päästä pian pois – etätyö ei jätä kylmäksi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Enemmän unta, lisää työtehoa ja ihana rauha, vai epämukava ajanjakso, josta pitää päästä pian pois – etätyö ei jätä kylmäksi

Julkaistu: 7.7. 15:29

Yksi kevään ja kesän ehdoton puheenaihe on ollut etätyö, josta moni meistä sai nyt kokemuksia. Olen keskustellut etätöistä lähes jokaisen haastattelemani ihmisen kanssa, ja vastauksissa on suuri hajonta, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.

Yhtäkkiä keväällä kaikki olivat etätöissä. Tai eivät kaikki, koska on paljon aloja, joissa etätyö ei ole mahdollista, mutta suuri määrä ihmisiä siirtyi kerralla tekemään töitä kotona. Osalla heistä ei ollut asiasta minkäänlaista aiempaa kokemusta.

Helsingin Sanomat (6.7.) kertoi oman lukijoille tekemänsä verkkokyselyn tuloksista. Monet vastanneista sanoivat, että etätyö tuntui lisänneen tuottavuutta ja tehokkuutta.

Tämän allekirjoitan itse. Kun tekee töitä kotona, ilman keskeytyksiä, ajatus ei katkea ja työteho on huimasti kovempi kuin avokonttorissa. Samasta puhui useampi kevään ja kesän aikana haastattelemistani ihmisistä. He aloittivat työpäivänsä aamulla aikaisin, ja kun työmatkat jäivät pois, työpaikalla oli heti. Tehokkuus oli huimaa.

Työmatkojen poistuminen oli myös HS:n lukijoiden mielestä selvä etu. Kun olen kysynyt ihmisiltä asiasta, osa on sanonut, että heillä menee normaalisti aamuin illoin tunti työmatkaan. Etätyöt ovat tarkoittaneet, että päivään vapautuu kaksi tuntia ”ylimääräistä” aikaa. Osa on tosin käyttänyt senkin työntekoon.

Tämä on etätöissä aika tyypillistä – työt valuvat vapaa-ajalle, ja työn ja vapaan välinen raja hämärtyy.

Osa on käyttänyt työmatkoista säästyneen ajan siihen, että he ovat nukkuneet aamulla pidempään. Onnittelut heille. Se on erittäin hyvä ratkaisu.

Ihana rauha tai hurja työmaa

Siitä, että saa tehdä töitä ilman keskeytyksiä, puhuvat kaikki ne, jotka ovat voineet tätä ihanuutta kokeilla. Asian kääntöpuoli on, että jos kotona on ollut useampi ihminen töissä ja asunto on suhteellisen pieni, tilanne on voinut olla sietämätön.

Varsinkin silloin, kun koululaiset olivat vielä etäkoulussa ja mahdollisesti tarvitsivat apua koulutehtäviinsä, tunnelma saattoi kiristyä.

Eräänä päivänä soitin peräkkäin kahdelle ekonomistille.

Ensimmäinen vastasi: ”Et häiritse, teen lasten kanssa läksyjä, ja olen enemmän kuin kiitollinen, kun koulut taas alkavat. Ei tästä työnteosta tule yhtään mitään.”

Ja toinen perään: ”Sanoin juuri lapsille, että äiti vastaa nyt puhelimeen. Mene pyytämään apua läksyihin isältä. Onneksi koulut taas alkavat.”

Eräs asiantuntijatehtävissä toimiva huokaisi syvään, miten töitä on mahdoton tehdä, kun ala-asteikäiset lapset tarvitsevat apua koulutehtävissä, ruokaa on tehtävä säännöllisesti ja samalla pitäisi osallistua Teams-palaveriin. Työpäivät jatkuvat pitkälle iltaan, ja oma jaksaminen alkoi olla koetuksella.

Työpaikat ihmissuhteet on vaikea korvata

HS:n kyselyyn vastanneet sanoivat, että suurin puute on sosiaalisuuden väheneminen. Tästä ovat puhuneet monet haastattelemani. Nyt kun työpaikalla ei ole oltu, on käynyt selväksi, miten tärkeitä työpaikan ihmissuhteet ovat. Työpäiviin liittyy paljon oman porukan sisäpiirin vitsailua, ja käytävillä kuulee hiljaista tietoa, jonka puuttumisen ymmärtää vasta nyt.

Vaikka etäpalavereissa miten vitsailtaisiin, se on eri asia, kun ilmeet ja eleet puuttuvat.

Itse olen huomannut, miten paljon kollegoilta saa sparrausapua silloin, kun olemme samassa tilassa. Meni aika kauan ymmärtää, että voinhan nytkin soittaa ja keskustella asioista. Joka kerta mietin kuitenkin, mahdanko keskeyttää toisen hyvän kirjoitusflow’n.

Keskeytykset, tai niiden puuttuminen, on asia, mistä olen itse eniten nauttinut. Vaikka työskentelenkin monitilatoimistossa, josta löytyy hiljaista tilaa ja puhelinkoppia, ajatus katkeaa työpäivän aikana lukemattomia kertoa. Siitä huolimatta, että kirjoitan toimituksessa vastamelukuulokkeet päässä. Kun kollegat istuvat ihan lähellä ja vieressä menee käytävä, keskeytyksiä tulee väkisin. Eri ihmiset kokevat asiat eri tavoin, mutta itseäni jatkuva ajatusten katkeaminen uuvuttaa.

Älä jumiudu pöydän ääreen, lähde kävelylle miettimään

Ja sitten on vielä yksi asia. HS:n kyselyssä he, joiden työmatkaan on sisältynyt hyötyliikuntaa, harmittelivat, että se on jäänyt nyt pois. Ratkaisuksi tähän tarjoan omaa toimintatapaani.

Moni etätyöläinen tekee asiantuntijatöitä, joissa ajattelu on suuri osa työpäivää.

Itse huomasin, että ajatus luistaa paljon paremmin, kun nousen pois työpöytänä käyttämäni keittiönpöydän äärestä ja käyn pienellä kävelyllä. Sen aikana saa ajatuksen valmiiksi, ja itse kirjoittaminen on varsin nopeaa. Kutsun näitä miettimiskävelyiksi. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?