Siivousala yliedustettuna riitajuttumäärissä – nollatuntisopimukset ja pienyrittäjyys ovat heikentäneet siivoojien asemaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tällaista palkkaa siivoojille pitäisi vähintään maksaa – nollatuntisopimukset ja pienyrittäjyys heikentäneet asemaa

Siivousalan ongelmat nousivat puheenaiheeksi viikonloppuna. PAM:in mukaan siivousalan ongelmat korostuvat ainakin Uudellamaalla moniin muihin palvelualoihin verrattuna.

Julkaistu: 7.7. 9:01

PAM:in Helsingin ja Uudenmaan aluepäällikkö Johanna Sparf sanoo, että ammattiliitolle tulee tietoon vain jäävuoren huippu riitatilanteista.

Siivousalan ongelmat nousivat puheenaiheeksi viikonloppuna, kun Helsingin Sanomat julkaisi laajan tutkivan jutun siitä, kuinka kielitaidottomilla maahanmuuttajilla teetetään ylipitkiä työpäiviä ja heille maksetaan palkkaa huomattavasti pienemmältä tuntimäärältä.

HS:n selvityksen mukaan hyväksikäyttöä ilmenee useassa siivousalan yrityksessä ja kielitaidottomat työntekijät ovat hiljennettyjä. Jos työntekijä vaatii enemmän palkkaa tai aikoo kertoa ongelmista eteenpäin, uhataan häntä turvapaikkaprosessin estämisellä tai jopa väkivallalla.

Hyväksikäyttö on lehden selvityksen perusteella laajaa ja systemaattista. Pahimmillaan lehti kuvailee olosuhteita epäinhimillisiksi ja ihmiskauppaa muistuttavaksi.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin Helsingin ja Uudenmaan aluepäällikön Johanna Sparfin mukaan siivousalan ongelmat korostuvat hieman alan kokoon nähden. Toisin sanoen alalla on normaalia enemmän ongelmia, vaikkei sitä voikaan ongelma-alaksi sanoa.

Sparf muistuttaa kuitenkin, ettei suuri osa ongelmista edes tule ammattiliiton tietoon ja että luottamushenkilöt setvivät ongelmia paljon paikallisesti. Toisaalta hän korostaa puhuvansa erityisesti Uudestamaasta.

– Riitajuttumäärissä kiinteistöpalveluala on kyllä yliedustettuna suhteessa muihin aloihin ainakin täällä Uudellamaalla.

Eniten PAMiin tulee yhteydenottoja palkkaukseen ja työaikaan liittyvistä asioista, kuten muillakin aloilla. Siivousalan ongelmia korostavat alan pätkittäisyys, nollatuntisopimusten määrä ja nopea työntekijöiden vaihtuvuus.

Viime aikoina työtä on ulkoistettu yhä enemmän kevytyrittäjille, joilta siivousalan yritykset ostavat palveluita. Kevytyrittäjät ovat Sparfin mukaan aiheuttaneet siivousalan muuttumisen siihen suuntaan, että siivoojille pyritään ulkoistamaan enemmän riskiä.

– Jos ajatellaan maahanmuuttajataustaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, on hyvin tyypillistä, ettei epäkohtaa uskalleta tuoda ilmi työsuhteen kestäessä. Niistä kerrotaan meille vasta, kun työpaikka on vaihtunut, Sparf sanoo.

Hän kertoo ymmärtävänsä, että puhumiseen liitetään paljon pelkoja. Moni pelkää menettävänsä oleskelulupansa, mikäli avautuu työn ongelmista ja pelko voi toisinaan olla todellinen, mikäli selvittelyn myötä työpaikka lähtee alta.

– Meille olisi tietysti hyvä, että ongelmista kerrottaisiin mahdollisimman pian jo työsuhteen aikana. Kanneoikeudet ovat tietysti voimassa eli ongelmia voidaan ratkaista myös jälkikäteen.

Sparf kertoo, että siivoojat kuuluvat pääsääntöisesti kiinteistöpalvelualan työehtosopimukseen. Tällöin siivoojalle tulee maksaa koulutuksesta riippumatta työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka.

Siivoojalle tulee siis maksaa vähintään 1 546 euroa kuukaudessa tai 9,60 euroa tunnissa, mikäli hän on harjoittelijana. Muutoin peruspalkka vaihtelee tehtävien vaativuuden mukaan 1 718 eurosta 2 442 euroon. Yö- ja viikonlopputyöstä maksetaan lisät.

HS:n mukaan hyväksikäytetyille siivoojille oltiin saatettu maksaa 500 euroa kuukaudessa ja toisinaan on heitä on pidetty pitkiä jaksoja ilman palkkaa.

– Meidän arkeemme ei tule noita Hesarin osoittamia asioita, sillä kyseiset henkilöt harvoin edes tietävät ammattiliitoista ja kynnys ottaa yhteyttä on valtavan korkea, vaikka ammattiliitot olisivatkin tuttuja. Silloin harvoin kuin tuon kaltainen asia meille näyttäytyy, kyse on poliisin virka-apupyynnöstä.

Arjen yhteydenotot liittyvät Sparfin mukaan pienempiin siivousyrityksiin ja isot toimijat toimivat pääsääntöisesti asiallisesti. Niissä on usein myös luottamushenkilöitä, jotka auttavat tarvittaessa.

HS:n tietojen mukaan rehdisti toimivia yrityksiä ovat muun muassa Coor, RTK, Lassila & Tikanoja, ISS Palvelut, Siskon Siivous sekä Leo Clean.

– Pienemmissä yrityksissä ihmettelemme, mikä motiivi työnantajalla on maksaa heikkoa palkkaa tai olla noudattamatta työaikoja. Kaipa se liittyy tiukkaan kilpailutilanteeseen alalla.

Sparfin mukaan tahto työskennellä on monella niin kova, että työntekijä on valmis monenmoisiin ehdotuksiin. Sen myötä vuokratyön, pienyrittäjyyden ja nollatuntisopimusten osuus alalla on lisääntynyt heikentäen yksittäisen siivoajan asemaa.

Omaa asemaansa siivousalalle pyrkivä voi parantaa sillä, että ottaa selvää oikeuksistaan ja selvittää, onko työpaikalla luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. Sopimukset kannattaa tehdä kirjallisesti ja työaikakirjanpitoa kannattaa pitää myös itsenäisesti.

– Näyttönä omat työaikakirjanpidot ovat ihan päteviä selvitettäessä riitatilannetta.

PAM lähetti yhdessä Kiinteistötyönantajien kanssa tiedotteen, jossa tuomitsee siivousalalla ilmi tulleet rikkeet.

– Emme hyväksy työperäistä hyväksikäyttöä millään muotoa. Hyvä, että epäkohdat tulevat esiin, jotta niihin voidaan määrätietoisesti puuttua, toteavat Kiinteistötyönantajien toimitusjohtaja Pia Gramén ja PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo tiedotteessa.

Järjestöt muistuttavat palvelujen tilaajia lain edellyttämästä tilaajan velvollisuudesta tarkistaa sopimuskumppanin taustat.

Toimialan tervehdyttämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yleisiin kilpailutuskäytäntöihin ja hankintaosaamiseen kiinnitetään enemmän huomiota myös julkisessa keskustelussa. Palveluita on mahdollista ostaa reilusti ja vastuullisesti, tiedotteessa painotetaan.

Samalla järjestöt korostavat, ettei koko alaa tule leimata nyt ilmi tulleiden väärinkäytösten perusteella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?