Asukkaalta jäi rästiin runsaan tuhannen euron vastikkeet – sai häädön ilman varoitusta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asukkaalta jäi rästiin runsaan tuhannen euron vastikkeet – sai häädön ilman varoitusta

Oikeudessa puitiin sitä, oliko asumisoikeusyhtiö oikeutettu antamaan asukkaalle häädön vastikkeen maksun myöhästymisen takia.

Julkaistu: 6.7. 12:49

Asumisoikeusasunnon asukas joutui tilapäisiin maksuvaikeuksiin ja maksoi vastiketta myöhässä, minkä vuoksi yhtiö antoi hänelle häädön ilman varoitusta. Yhtiö piti häätöä oikeutettuna, ja käräjäoikeus oli samaa mieltä. Hovioikeus kuitenkin kumosi ratkaisun.

Kuukauden myöhässä maksettu käyttövastike johti lopulta häätöön asumisoikeusasunnosta, vaikka omistaja oli 26 vuoden ajan maksanut vastikkeensa ajallaan. Hän oli vuosien saatossa maksanut kaikkiaan yli 182 000 euroa vastikkeita.

Helsingin käräjäoikeus hyväksyi asumisoikeusyhtiön antaman häädön viime lokakuussa, mutta hovioikeus kumosi ratkaisun.

Hovioikeus piti asukkaan laiminlyöntiä vähäisenä kokonaisuutta tarkastellen. 61-vuotias asukas oli joutunut tilapäisiin maksuvaikeuksiin ja oli jo maksanut rästiin jääneen vajaan tuhannen euron summan.

Viime vuoden maaliskuussa asumisoikeusyhtiö aloitti maksurästien vaatimisen nostamalla riitakanteen, ja asukasta uhkasi häätö.

Asukas maksoi käyttöoikeusvastikkeita noin kaksi viikkoa myöhässä ja hänellä oli koko viime vuoden ajan maksamatta runsaan kuukauden suuruinen vastike.

Yhtiö ei antanut asukkaalle varoitusta vaan katsoi, että sillä oli oikeus häätöön. Yhtiö muistutti, että asumisoikeussopimuksen mukaan sopimuksen purulle ja häädölle oli painavat perusteet.

Asukas piti häätöä perusteettomana ja kohtuuttomana. Häätö veisi hänet vielä suurempiin vaikeuksiin. Hänellä oli ollut sama työpaikka lähes 40 vuoden ajan ja säännöllinen kuukausiansio, lähes 4 000 euroa.

Asukas pelkäsi joutuvansa taloudelliseen katastrofiin ja pelkäsi menettävänsä työpaikkansa. Hän pelkäsi lisäksi yhteydenpidon lapseensa katkeavan.

Asukas muistutti, että 26 vuoden aikana hänellä oli ensimmäisen kerran vastikerästiä ja piti summaa vähäisenä. Kanteen mukaan maksamatonta pääomaa oli alle 800 euroa. Hän vaati kanteen kumoamista.

Käräjäoikeus muistutti, että omistajalla on oikeus purkaa asumisoikeussopimus, jos asukas ei ole maksanut asumisoikeusmaksua ja vastikkeita ajoissa.

Oikeudessa esitetyn kirjallisen näytön perusteella selvisi, että maksurästejä alkoi tulla jo tammikuussa 2018 ja asukas hoiti maksunsa noin kaksi viikkoa myöhässä. Maksurästi pysyi määrällisesti lähes muuttumattomana vuoden 2019 ajan.

Käräjäoikeus hyväksyi yhtiön kanteen. Edellytykset sopimuksen purkamiselle olivat olemassa, eikä purku ollut asukkaan väittämin tavoin kohtuuton.

Asukas valitti ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen ja vaati häädön perumista. Yhtiö piti käräjäoikeuden ratkaisua oikeana – olihan asukkaan vastikkeenmaksu ollut jatkuvasti pari viikkoa myöhässä pitkän ajan eikä kyse ollut enää tilapäisistä laiminlyönneistä.

Yhtiö vetosi asumisoikeussopimukseen, jonka mukaan se voidaan purkaa, jos vastikkeiden ja maksujen laiminlyönti on toistuvaa.

Hovioikeus näki asian toisin kuin käräjäoikeus ja kumosi merkittäviltä osin ratkaisun viime viikolla.

Asukas oli maksanut kaikki rästinsä heti käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen ja hovioikeus totesi, että siltä osin kanne oli hylättävä.

Asumisoikeus on tarkoitettu pysyväksi asumismuodoksi. Asukas oli asunut lähes 27 vuotta talossa eikä hänellä ollut aiemmin jäänyt maksuja rästiin. Hovioikeuden mielestä oikeuden pysyvyydellä on asukkaan ja hänen lapsensa kannalta erityinen merkitys.

Asukas oli parantanut maksukykyään myymällä tonttinsa, jotta sai maksettua rästinsä eikä hänellä rästejä enää ollut.

Hovioikeus arvioi asukkaan maksuvaikeudet tilapäisiksi, kuten hän oli ilmoittanutkin.

Kokonaisarvioon perustuen hovioikeus totesi, ettei oikeutta sopimuksen purkamiseen ja häätöön ollut ja kumosi käräjäoikeuden ratkaisun niiltä osin, mutta rästien maksamisen osalta tuomio jää voimaan.

Asukkaan on korvattava puolet yhtiön oikeuskuluista käräjäoikeudessa, mutta hovioikeuden kulut yhtiön on maksettava omasta pussistaan. Yhtiön oikeudenkäyntikulut ovat kaikkiaan noin 6 000 euroa.

Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?