Kommentti: Elvytysrahasto kiertäisi komission omaakin tulkintaa EU:n velkasäännöistä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Elvytysrahasto kiertäisi komission omaakin tulkintaa EU:n velkasäännöistä

Komissio kyllä tuntee EU:n velkasäännöt. Silti se haluaa Suomenkin takaamaan yhteiseen piikkiin noita sääntöjä kiertävän elvytysrahaston, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

5.7.2020 6:37

EU-komission ehdotus unionin yhteisen elvytysrahaston perustamiseksi on jo toista kuukautta jumittanut jäsenmaiden välisissä periaate- ja tulkintakiistoissa.

Seuraava yritys sovun löytymiseksi on EU:n neuvoston eli jäsenmaiden poliittisten johtajien huippukokous tämän kuun puolivälissä.

Saksa, Ranska ja useimmat eteläiset ja itäiset nettosaajamaat ovat rahaston kannalla, mutta suurin osa Saksaa pienemmistä nettomaksajamaista on Suomen tavoin vastahankaisen epäileviä.

Erimielisyyttä ja epäselvyyttä on ilmennyt likimain kaikista elvytysrahaston keskeisistä piirteistä – mutta erityisesti rahasta.

Yksi suurimmista kiistakysymyksistä koskee rahaston velkaan perustuvaa varainhankintaa ja esimerkiksi sitä, onko ajatus unionin historian tähän mennessä mittavimmasta yhteisvelasta sopusoinnussa unionin perussopimusten kanssa.

Toinen vaikea kiistelyn aihe koskee rahaston varainkäyttöä ja etenkin sitä, kuinka suuri osa rahaston varoista jäsenmaille myönnettävästä tuesta olisi aikanaan takaisin perittäviä luottoja ja kuinka suuri osa olisi vastaanottajamaille ilmaisia avustuksia.

Suomella kokoaan suurempi osa yhteisestä piikistä

Komission ehdottamassa mallissa rahaston koko 750 miljardin euron pääoma olisi EU:n piikkiin otettavaa uutta yhteisvelkaa.

Kyse olisi EU:n historian toistaiseksi suurimmasta velasta, jolla unionin yhteisessä piikissä olevien velkavastuiden määrä kasvaisi kertaheitolla yli kymmenkertaiseksi.

Ehdotuksen mukaan rahasto jakaisi jäsenmaille talouden elvyttämiseen 500 miljardia euroa avustuksina ja 250 miljardia euroa edullisina luottoina.

Mittavan yhteisvelan houkuttelevuus perustuu EU:n erittäin vahvaan luottokelpoisuuteen, jonka turvin EU saa verrattomasti edullisempaa rahoitusta kuin etenkään velkaisimmat EU-maat saisivat omissa nimissään.

EU:n valioluokan luottokelpoisuus taas perustuu esimerkiksi siihen, että unionilla on ennestään suhteellisen niukalti velkaa. Ja siihen, että rahoitusmarkkinat luottavat vahvimpien jäsenmaiden tarvittaessa takaavan unionin velkojen takaisinmaksun vaikka muidenkin puolesta.

Unionin luottokelpoisuutta arvioivissa velkakirjamarkkinoiden tarkasteluissa Suomikin kuuluu yleensä kokoaan suuremmalla painolla EU:n yhteisvelkaa tosiasiallisesti takaavien maiden joukkoon.

Tästä epävirallisesta mutta silti suomalaisittain olennaisesta syystä on täysin paikallaan, että komission ehdotus unionin yhteisvelan radikaaliksi kasvattamiseksi on joutunut Suomenkin eduskunnassa tavallista tarkempaan pureskeluun.

Suomella hyvä syy epäröintiin

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on päätynyt rahaston velkarakennetta epäilevään kantaan, jonka mukaan rahastolle kaavailtu mittava yhteisvelka ei välttämättä ole sopusoinnussa EU:n perussopimusten kanssa.

EU:n neuvoston oikeuspalvelu on puolestaan arvioinut, että rahasto on perussopimusten puolesta mahdollista perustaa, kunhan se ei vaaranna EU:n budjetin tasapainovaatimusta.

Komission oma tulkinta EU:n velkarahoitusta koskevista säännöistä vaikuttaa varsin selkeältä – mutta se tuskin helpottaa elvytysrahaston velkarakennetta koskevia tulkintavaikeuksia.

Komissio kuvailee verkkosivuillaan EU:n rahoituksen piirteitä muun muassa toteamalla, että "EU saa velkaantua ainoastaan rahoittaakseen jäsenmaille myönnettäviä luottoja".

Vielä viime kuussa samoilla komission tietosivuilla luki myös, että "EU ei saa rahoittaa omaa budjettiaan velanotolla". Nyt tämä velkaantumista rajoittava täsmennys on vähin äänin väistynyt.

Komission tietosivujen perusteella voi helposti päätyä johtopäätökseen, että EU saa kyllä velkaantua – mutta että unionin yhteistä velkaa saa jakaa jäsenmaille ainoastaan luottoina eikä avustuksina.

Silti sama komissio ehdottaa elvytysrahastoa, joka jakaisi EU:n yhteiseen piikkiin otettua velkarahaa jäsenmaille pääosin avustuksina eikä luottoina.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?