Luotonsaanti kiristyy keskiviikkona, kun 10 prosentin korkokatto astuu voimaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Korkokatto laskee keskiviikkona, sen jälkeen kulutusluotot voivat olla tiukassa – asiantuntija: Eräänlainen kaksoisvaikutus

Kulutusluottojen ja pikavippien korkokatto alenee keskiviikkona 10 prosenttiin.

Julkaistu: 30.6. 20:40

Hallitus päätti keväällä väliaikaisesti alentaa kulutusluottojen ja pikavippien korkokattoa. Muutos on voimassa vuoden loppuun asti.

Kulutusluottojen ja pikavippien korkokatto alenee keskiviikkona 10 prosenttiin.

Luotoille asetettiin viime syksynä 20 prosentin korkokatto, mutta keväällä hallitus päätti puolittaa korkokaton väliaikaisesti 10 prosenttiin. Päätöksen taustalla vaikutti huoli siitä, että koronakriisi lisäisi suomalaisten velkaantumista luotonantajille.

10 prosentin korkokaton on tarkoitus olla voimassa vuoden loppuun asti. Korkokaton aleneminen ei koske luottokorttiluottoja ja osamaksusopimuksia.

– Korkokaton väliaikainen alentaminen kohdentuu pääsääntöisesti muiden kuin pankkien tarjoamiin kulutusluottoihin, joissa korko on ollut enemmän kuin 10 prosenttia, Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Anu Raijas sanoo.

Raijaksen mukaan korkokaton puolittamisella nykyisestä pyritään hillitsemään sitä, etteivät ihmiset tekisi hätiköityjä päätöksiä ja turvautuisi korkeakorkoisiin luottoihin.

– Käytännössä kyse on ihmisten velkaongelmien hillitsemisestä, Raijas toteaa.

Korkokaton aleneminen laskee luottojen hintaa, mutta todennäköisesti samalla se myös vaikeuttaa joidenkin ihmisten luotonsaantia. Luottoehdot saattavat kiristyä siten, että ihmiselle, jolle on vielä kesäkuussa myönnetty kulutusluottoa, ei välttämättä myönnetä sitä enää heinäkuussa.

– Kun korko alenee, luotonantajan täytyy miettiä, onko hänen enää kannattavaa myöntää kaikille luottoa. Se on aivan selvä, että luotonsaanti luotonhakijan näkökulmasta kiristyy, Raijas sanoo.

Raijas arvioi, että korkokaton alentamisella on eräänlainen kaksoisvaikutus. Ensinnäkin se vähentää luotonantajien halukkuutta markkinoida luottoja ihmisille, joille luoton myöntäminen ei ole kannattavaa. Toisekseen se hillitsee velkaantumista sellaisten ihmisten kohdalla, jotka saisivat luottoa 20 prosentin korolla, mutta eivät enää 10 prosentin korolla.

Hallituksen päätöstä alentaa korkokattoa koronakriisin on sekä kiitelty että arvosteltu. Eduskunnassa päätös sai kannatusta yli puoluerajojen, mutta eduskunnan ulkopuolella sitä puolestaan on arvosteltu.

Asiakastiedon toimitusjohtaja Jukka Ruuska arvioi Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että hallituksen esityksellä on hyvä tarkoitus, mutta ratkaisuna korkokatto on hätiköity ja jopa haitallinen.

– Kaikki eivät ole varautuneet koronaviruksen kaltaisiin arjen mullistaviin tilanteisiin säästämällä, jolloin helpoin tapa järjestää niin sanottu siltarahoitus on hyödyntää markkinaehtoista luottoa, Ruuska kirjoitti.

Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi pohti blogissaan, että korkokaton alentamisen myötä luotonannon ulkopuolelle jäävät erityisesti pienituloiset työssäkäyvät henkilöt. Hänen mukaansa luotonannon tyrehtyminen saattaa vähentää kuluttajien velkaantumista tulevaisuudessa, mutta sen välitön vaikutus voi olla talousvaikeuksien kärjistyminen.

– Luotontarve ei ole koronakriisin myötä väistynyt, päinvastoin. Jos jossain tilanteessa kuluttajat tarvitsisivat joustonvaraa talouteensa, niin se olisi juuri tällaisen taloudellisen kriisin kohdatessa kuin mitä koronakriisi on, Kalmi kirjoittaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?