Petri Rantalan oli haettava Fenniaa konkurssiin, jotta vakuutusyhtiö maksaisi hänen eläkkeensä – ”Asian käsittely on ollut aika surkuhupaisaa” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nyt puhuu Fenniaa konkurssiin hakenut kuortanelaismies: ”Asian käsittely on ollut aika surkuhupaisaa”

–Jos velallinen ei maksa lainvoimaiseen oikeuden päätökseen perustuvaa velkaansa, eikä reagoi konkurssiuhkaiseen maksukehotukseenkaan, niin mitäpä muuta on enää tehtävissä? Petri Rantala perustelee sitä, että haki Fenniaa konkurssiin.

Julkaistu: 1.7. 7:38

Yksityishenkilöiden vireille panemat konkurssit ovat melko harvinaisia Suomessa. Kuortaneella asuva yrittäjä Petri Rantala myöntää, että konkurssihakemuksen käyttö perintätoiminnassa on varsin rankka keino.

Kuortaneella asuva yrittäjä Petri Rantala oli vuodesta 2004 asti ollut osittaisella tapaturmaeläkkeellä. Vuonna 2015 vakuutusyhtiö Fennia lakkautti eläkkeen, koska Rantalan yrittäjätulot olivat kasvaneet siinä määrin, ettei hän ollut enää oikeutettu maksuihin.

Päätöksessä oli kuitenkin yksi virhe.

Rantalalle oli sattunut yksitoista vuotta sitten tapaturma, jonka seurauksena hän oli vammautunut ja joutunut pysyvästi pyörätuoliin. Pitääkseen työkykyään yllä Rantalan täytyi käydä laitoskuntoutuksessa. Tämä tarkoitti, että hänellä oli säännöllisiä, yleensä kahden viikon pituisia kuntoutusjaksoja, jolloin hän ei voinut pyörittää yritystään.

Fennia oli lakkauttanut tapaturmaeläkkeen myös kuntoutusjaksoilta. Lain mukaan Rantala oli kuitenkin niiden osalta edelleen oikeutettu tapaturmaeläkkeeseen, koska hänen oli mahdotonta tehdä töitä kuntoutuslaitoksesta käsin.

Tästä alkoi viisi vuotta kestänyt oikeusprosessi, joka päättyi huhtikuussa siihen, että Rantala toimitti Helsingin käräjäoikeuteen Fenniaa koskevan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen. Fennia ei reagoinut siihen, joten Rantala pani vireille konkurssihakemuksen.

Taloussanomat uutisoi Rantalan jättämästä konkurssihakemuksesta perjantaina.

Käräjäoikeuden papereista selvisi, että vakuutusoikeus oli määrännyt Fennian maksamaan Rantalalle tapaturmaeläkkeet vuosilta 2015–2018. Päätöksestä huolimatta vakuutusyhtiö ei ollut maksanut eläkkeitä, joten Rantala oli lähtenyt perimään saataviaan konkurssiuhkaisella maksukehotuksella.

Taloussanomat tavoitti Rantalan maanantaina kommentoimaan tapausta.

– Tämä konkurssihakemukseen johtaneen asian käsittely on ollut aika surkuhupaisaa. Onko kyse tahallisuudesta, virheestä, vai mistä, sitä pitää kysyä Fennialta, hän sanoo.

Fennian viestintäpäällikkö Mikko Vieri sanoi Taloussanomille perjantaina, että kyse on ollut virheestä eikä vakuutusyhtiön olisi pitänyt pitkittää sen korjaamista.

– Virhe on tapahtunut meidän puolella, kun olemme päästäneet asian näin pitkälle. Eihän näin pitäisi tapahtua, ettei makseta, vaikka oikeus on niin määrännyt, hän sanoi.

Nyt asia on joka tapauksessa korjattu.

– Tämä eläkepuoli on nyt loppuun käsitelty. Maksamattomat eläkkeet korkoineen ja anteeksipyyntöineen Fennian suunnasta on hoidettu, kuten myös muut korvaukset ovat päivän tasalla, Rantala sanoo.

–Jäitä hattuun konkurssihakemustehtailussa. Tätä keinoahan velkoja voi käyttää vain, jos saatavasta on lainvoimainen tuomio, velallisen allekirjoittama ja kiistämätön sitoumus, tai saatava on muuten niin selvä, ettei sen oikeellisuutta voida perustellusti epäillä, Petri Rantala muistuttaa.

Rantala kertoo aluksi hakeneensa eläkeasiaan ratkaisua Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Lautakunta oli kuitenkin katsonut, ettei Rantalalle voitu maksaa tapaturmaeläkettä kuntoutusjaksojen ajalta, koska hän oli yrittäjä.

– Fennian ja Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan mukaan minun olisi pitänyt vetää rekkakuormallinen tavaraa kuntoutuslaitokseen ja tehdä töitäni ruokatunnit ja yöt. Tai vaihtoehtoisesti asiakkaideni olisi pitänyt lähettää minulle rahaa, vaikka en hommia tekisikään, Rantala sanoo.

Rantala valitti lautakunnan ratkaisusta vakuutusoikeuteen. Siellä eläkeasia lopulta ratkaistiin Rantalan hyväksi.

– Vakuutusoikeus onneksi ymmärsi tilanteen absurdiuden ja määräsi Fennian maksamaan täysimääräisen tapaturmaeläkkeen laitoskuntoutusajoilta. Ei yrittäjäkään mahdottomiin pysty, vaikka ihmeitä teemmekin päivittäin.

Yksityishenkilöiden vireille panemat konkurssit ovat melko harvinaisia Suomessa. Rantala myöntää, että konkurssihakemuksen käyttö perintätoiminnassa on varsin rankka keino.

– Mutta jos velallinen ei maksa lainvoimaiseen oikeuden päätökseen perustuvaa velkaansa, eikä reagoi konkurssiuhkaiseen maksukehotukseenkaan, niin mitäpä muuta on enää tehtävissä? hän sanoo.

Rantala kuitenkin toppuuttelee velkojia, ettei konkurssihakemusta ole syytä laatia mitenkään kevein perustein.

– Jäitä hattuun konkurssihakemustehtailussa. Tätä keinoahan velkoja voi käyttää vain, jos saatavasta on lainvoimainen tuomio, velallisen allekirjoittama ja kiistämätön sitoumus, tai saatava on muuten niin selvä, ettei sen oikeellisuutta voida perustellusti epäillä.

Rantala on todennäköisesti ollut toistaiseksi viimeisiä velkojia Suomessa, joka on onnistunut hyödyntämään niin sanottua ”kasipäiväistä” eli konkurssiuhkaista maksukehotusta, johon velallisen on reagoitava viikon kuluessa.

Talouteen iskeneen koronakriisin myötä hallitus nimittäin päätti väliaikaisesti rajoittaa velkojan oikeuksia hakea velallista konkurssiin.

Rantalan vuonna 2015 alkanut oikeusprosessi päättyi viime vuoden lokakuussa miehen hyväksi.

Toukokuun alusta lähtien velallista ei enää ole voitu olettaa maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että tämä ei ole viikon kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut selvää ja erääntynyttä saatavaa. Rajoitus on voimassa lokakuun loppuun asti.

Lakimuutoksella hallitus halusi rauhoittaa konkurssiuhkaisten maksukehotusten käyttöä korona-aikana. Tarkoituksena oli näin estää ”turhat” konkurssit, joissa yrityksen maksukyvyttömyys johtuisi koronaviruksen aiheuttamasta tilapäisestä kassavajeesta.

Rantala kertoo käyttäneensä Fennian palveluita 1980-luvulta asti. Hän kuvailee olleensa ”varsin lojaali asiakas” ja sanoo keskittäneensä käytännössä kaikki vakuutuksensa Fennialle.

Tänä keväänä vuosikymmenten pituinen asiakassuhde tuli kuitenkin tiensä päähän.

– Vakuutustoiminta perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Perusperiaate on, että asiakas maksaa vakuutuslaskut ja vakuutusyhtiö maksaa korvaukset, ilman sen suurempia kommervenkkejä, Rantala sanoo.

– Nyt luottamus tähän jälkimmäiseen on kuitenkin mennyt, joten niin katkesi myös vuosikymmenien asiakassuhdekin keväällä.

Rantalan mukaan jäljellä on vain loppuelämän korvaukset tapaturma-asian tiimoilta – ilman maksuliikennettä Fennian suuntaan.

– Toivottavasti tämä on hyvä herätys Fennialle käsittelyprosessien palauttamiseen asianmukaiselle tasolle. Jos näin käy, tavoitteeni on saavutettu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?