Suomen Lidl lanseerasi sähköisen etukorttinsa – Belgiassa sama järjestelmä törmäsi odottamattomaan vastarintaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomen Lidl lanseerasi sähköisen etukorttinsa – Belgiassa sama järjestelmä törmäsi odottamattomaan vastarintaan

Digitaalisen etuohjelman skanneri Lidlin myymälässä.

Julkaistu: 25.6. 17:37

Lidl Plus -sovellus on kirvoittanut Belgiassa syytöksiä ikäihmisten syrjinnästä.

Ruokakauppaketju Lidlin suomalaiset asiakkaat saivat torstaina ladattavakseen uuden asiakasetuja ja -palveluja tarjoavan Lidl Plus -mobiilisovelluksen. Sovellus tarjoaa rekisteröityneille käyttäjilleen muun muassa alennuskuponkeja, ja palvelutarjonnan on määrä laajentua lähitulevaisuudessa.

Niin sanottu etuohjelma mahdollistaa myös digitaalisen kuittihistorian Lidlin myymälöissä ostetuista tuotteista. Asiakas voi ostosten yhteydessä skannata ohjelman erilliseen lukijaan perinteisen etukortin sijaan. Alkuvuodesta ohjelmaa on testattu ruokakauppaketjun henkilökunnalla.

– Suomalaisten lompakot ovat täynnä erilaisia etukortteja. Halusimme oman etuohjelmamme digitaaliseen muotoon, jotta se kulkee ketterästi mukana. Sovelluksen avulla pystymme myös olemaan aktiivisesti vuorovaikutuksessa etuasiakkaidemme kanssa, Lidl Suomen kaupallinen johtaja Mikko Forsström toteaa ketjun keskiviikkona julkistamassa tiedotteessa.

Tällä hetkellä Lidl Plus -sovellus on käytössä Suomen lisäksi Espanjassa, Belgiassa, Tanskassa, Itävallassa, Hollannissa, Slovakiassa, Puolassa ja Berliinin seudulla Saksassa. Lidl Suomen viestinnästä kerrotaan Taloussanomille, että sovellus on määrä ottaa vuoden kuluessa käyttöön useissa muissa Lidl-maissa.

Syrjivätkö digitaaliset edut iäkkäämpiä asiakkaita?

Belgiassa sähköinen etuusjärjestelmä päätyi helmikuussa ikäihmisten etujärjestöjen hampaisiin. Muun muassa kristitty vanhusjärjestö OKRA luonnehti ohjelmaa ”uudenlaiseksi sosiaaliseksi syrjinnäksi”, RetailDetail-sivusto kertoo. Järjestön mukaan maan 55–74-vuotiaista kansalaisista arviolta yksi kolmesta ei ole koskaan käyttänyt internetiä.

Tilastokeskuksen vuoden 2019 selvityksen mukaan suomalaisista 75–98-vuotiaista 41 prosenttia käyttää internetiä. Ikäryhmässä 65–74 prosentti on 80. Matkapuhelimella nettiä käyttää edellisestä ryhmästä vain 22 prosenttia ja jälkimmäisestä 57.

Suomen Senioriliiton toiminnanjohtaja Matti Niiranen ei ole perehtynyt Lidl Suomi -etuohjelmaan, mutta kertoo liiton keskustelleen yleisellä tasolla palvelujen digitalisoimisesta.

– Näiden kohdalla tulisi aina varmistaa, että myös henkilökohtainen palvelu on mahdollinen ja että ikääntyneille on tarjolla opastusta uusien palvelujen hyödyntämiseksi. Tämä ei rajoitu vain ikäihmisiin, vaan koskee myös esimerkiksi näkövammaisia ja muita ihmisiä, joille digitaaliset palvelut tuottavat vaikeuksia, Niiranen sanoo.

Toisaalta Niiranen muistuttaa, että tänä päivänä myös monet ikäihmiset ovat taitavia älylaitteiden käyttäjiä.

– Joskus palvelujen digitalisointi voi olla ikäihmiselle jopa mahdollisuus.

Miten ikäihmisten positiivinen asiakaskokemus voidaan siis turvata Lidl Suomen myymälöissä?

– Suomalaisista noin 83 prosentilla on käytössään älypuhelin. Digitaaliset taidot ovat Suomessa erittäin hyvällä tasolla ja suomalaiset käyttävät aktiivisesti erilaisia digitaalisia palveluita, Lidl Suomen viestintäasiantuntija Sanna Mämmi kertoo sähköpostitse Taloussanomille.

Mämmi korostaa, että Lidl Plus -sovellus on lisäpalvelu, jonka ohessa perinteiset Lidlin tarjouslehdet ja myymälätarjoukset säilyvät ennallaan.

– Sovellus on hyvin helppokäyttöinen. Uskomme, että myös vanhempi väestö oppii käyttämään sitä helposti.

Menneinä vuosina Lidl on irvaillut kilpailijoidensa etukorttijärjestelmille. Kauppaketju muistetaan muun muassa tempauksestaan, jossa alennukseen oikeutti mikä tahansa kortti kuntosalikortista kirjastokorttiin.

Millainen on etuohjelman käyttäjien tietoturva?

Saksassa Berliinin paikallinen tiedusteluviranomainen varoitti helmikuussa Lidl Plus -sovellukseen liittyvistä tietoturvariskeistä. Viranomaisen mukaan etuohjelma keräsi asiakkaidensa tietoja poikkeuksellisen laajasti.

– Selvitämme sovelluksen mahdolliset ongelmat ja porsaanreiät, kuten sen, onko alaikäisen mahdollista luoda itselleen asiakasprofiili. Toinen huolenaihe on asiakkaiden terveystietojen kerääminen, tietoturvaviranomaisen edustaja Stefan Brink kertoi tuolloin Tagesspiegelille.

Lidl Suomen viestintäassistentti Katja Kuikan mukaan suomalaisilta asiakkailta kerätyt henkilötiedot käsitellään tietosuojalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tietoja terveydestä tai uskonnollisesta vakaumuksesta ei kerätä.

– Pyrimme tekemään tietosuojasta mahdollisimman läpinäkyvää. Tietosuojaan ja käyttöehtoihin voi tutustua yksityiskohtaisesti jo ennen sovelluksen lataamista. Käyttäjä saa pyytämällä nähtäväkseen kaiken hänestä keräämämme tiedon ja miten sitä käsittelemme, Kuikka kertoo Taloussanomille sähköpostitse.

Asiakkaiden yksilöimiseksi ja yhteydenpitoa varten asiakasta pyydetään rekisteröitymisen yhteydessä ilmoittamaan sovellukseen nimi, syntymäaika, sähköposti ja puhelinnumero.

Kuikan mukaan Lidl ei luovuta asiakkaiden henkilötietoja ulkopuolisille yrityksille, jotka haluaisivat käyttää tietoja esimerkiksi suoramarkkinointiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?