Pienen yksiön omistaja halusi tehdä erilaisen remontin – alkoi vuosien taistelu taloyhtiön kanssa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pienen yksiön omistaja halusi tehdä erilaisen remontin – alkoi vuosien taistelu taloyhtiön kanssa

Kuvituskuva.

Julkaistu: 23.6. 6:32

Kylpyhuoneremontti on sijoitusasunnossa vielä tekemättä oikeustaistelun takia. Taloyhtiö joutui korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja asunnon omistajan vuokranmenetykset.

Viitisen vuotta kestänyt taistelu kylpyhuone- ja putkiremontista helsinkiläisessä lähes 400 asunnon taloyhtiössä päättyi pienen yksiön omistajan voittoon. Taloyhtiölle tappio merkitsee noin 75 000 euron laskua.

Helsinkiläinen taloyhtiö vaati omistajaa hyväksymään asuntonsa osalta yhtiöjärjestykseen ehdon huoneiston kunnossapitovastuusta. Hän ei nimeään paperiin laittanut.

Helsingin käräjäoikeus ja hovioikeus pitivät ehtoa kohtuuttomana ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena. Sama taloyhtiö oli sallinut vuosittain useita omistajien muutosehdotuksia eikä niihin ollut puututtu erityisehdoin.

Taloyhtiössä tehtiin talotekniikkaremontti muutama vuosi sitten. Kupariputket asennettiin pintavetoina ja LVI-jakotukki asennettiin lasketun katon yläpuolelle piiloon.

Pienen yksiön omistaja halusi teettää remonttinsa taloyhtiön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Hän roilosi betoniin paikat muovisissa suojaputkissa oleville vesiputkille ja sähkökaapeleille. Jakotukin hän suunnitteli sijoittavansa keittiöön omaan pieneen kaappiin. Suunnitelmista oli olemassa hyvät rakennepiirustukset ja asiantuntijat pitivät niitä jopa taloyhtiön suunnitelmia parempina.

Taloyhtiö ei innostunut yhden yksittäisen osakkaan suunnitelmista, ja se kielsi hankkeen. Lopulta taloyhtiö vaati osakkaalta kirjallista suostumusta, jonka mukaan taloyhtiö ei tule myöhemmin vastaamaan kyseisen asunnon kunnossapito- ja korjauskustannuksista, jotka koskevat rakenteiden sisään asennettuja vesi- ja sähköjohtoja ja keittiön kaapissa olevaa jakotukkia.

Osakas piti vaadittu ehtoa kohtuuttomana ja nosti taloyhtiötä vastaan kanteen Helsingin käräjäoikeudessa. Hän huomautti lisäksi, että asunto oli sijoitusasunto, ja häneltä jää vuokratuotot saamatta. Osakas vaati taloyhtiötä vuokranmenetyksistä vastuuseen.

Osakkaan mielestä hänen hankkeensa oli vuototilanteessa turvallisempi kuin taloyhtiön suunnitelma. Jakotukki oli tarkoitus asentaa keittiön alakaappiin siten, että jakotukin alle tuli vesieristetty kaukalo, johon vuotovesi valui ja josta se johdettiin suojaputkea pitkin kylpyhuoneen lattiakaivoon.

Jos yhtiön jakotukissa sattui vuoto, kasteli vuotovesi alaslasketun katon, osakkeenomistaja huomautti.

Taloyhtiö vastusti kannetta ja vaati sen hylkäämistä. Se piti betoniin upotettavia putkia vuotoriskinä eikä halunnut niitä rakenteisiin eikä halunnut jakotukkia keittiöön. Lisäksi kylpyhuoneen kynnystä oli korotettava upotettavien putkien vuoksi.

Taloyhtiön mielestä osakkaiden yhdenvertaisuutta ei loukattu eikä ollut kohtuutonta, että osakas kantoi lisääntyvän riskin ja sen vuoksi asia piti kirjata yhtiöjärjestykseen.

Käräjäoikeus kuuli rakentamisen asiantuntijoita todistajina, ja heidän kertomustensa perusteella osakkeenomistajan muutostöitä kokevat sähkö- ja LVI-suunnitelmat olivat rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisia. Ne eivät lisänneet vahingonvaaraa ja kunnossapitokustannuksia.

Oikeus totesi, että osakkeenomistaja oli vastuussa muutostöistä, mutta osapuolten kunnossapitovastuu oli asunto-osakeyhtiölain mukainen ja taloyhtiön vaatima ehto oli tarpeeton ja kohtuuton sekä yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Käräjäoikeus oikeutti osakkaan teettämään osakkeensa muutostyöt niin kuin hän oli ne suunnitellut ja ilman taloyhtiön edellyttämää yhtiöjärjestysmuutosta.

Käräjäoikeuden ratkaisu merkitsi taloyhtiölle lähes 50 000 euron laskua, joka sisälsi riidan kaikki oikeudenkäyntikulut ja asunnon omistajan yli kahden vuoden vuokranmenetykset.

Taloyhtiö ei tyytynyt ratkaisuun ja sai Helsingin hovioikeudelta jatkokäsittelyluvan. Hovioikeus piti käräjäoikeuden ratkaisun muuttumattomana, mutta taloyhtiön lasku vain kasvoi, kun sen on maksettava kummankin osapuolen oikeudenkäyntikulut. Riidan loppulasku on lähes 75 000 euroa.

Hovioikeus kuuli asiantuntijoita osakkeen omistajan suunnitelmista, jotka poikkesivat monella tapaa taloyhtiön suunnitelmista. Osakkaan suunnitelmat täyttivät rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan vaatimukset, ja niille oli saatu rakennuslupa.

Hovioikeuden näkemys oli, etteivät muutostyöt voi olennaisesti vahingoittaa rakennusta tai haitata taloyhtiötä. Taloyhtiön vaatimaa ehtoa hovioikeus ei pitänyt asianmukaisena.

Hovioikeus ei ollut ratkaisussaan yksimielinen, sillä yksi hovioikeudenneuvos jätti eriävän mielipiteensä. Lopputuloksesta hän oli kuitenkin samaa mieltä kuin enemmistö. Erimielisyys koski muun muassa muutostöiden haittaa taloyhtiölle ja muille osakkaille.

Hovioikeus ratkaisi kiistan juhannuksen alla. Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää jatkokäsittelyluvan.

Taloyhtiön remontti valmistui jo muutama vuosi sitten, mutta sijoitusasunnon kylpyhuoneremontti on oikeusriidan vuoksi ollut jäissä ja remontti on vielä edessä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?