Korona ei tuonut konkurssiaaltoa, päinvastoin – ekonomisti epäilee tilanteen muuttuvan: ”Kaikilla sinnikkyys ei kanna” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Korona ei tuonut konkurssiaaltoa, päinvastoin – ekonomisti epäilee tilanteen muuttuvan: ”Kaikilla sinnikkyys ei kanna”

Suomen Yrittäjien ekonomisti epäilee, että konkurssien määrä voi kääntyä kasvuun syksyn puolella.

Konkurssihakemusten määrä on laskenut tämän vuoden tammikuun jälkeen joka kuukausi.­

18.6. 6:20

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–toukokuussa 5,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, Tilastokeskus kertoi keskiviikkona.

Tilastokeskuksen tiedoista käy kuitenkin ilmi, että yrityksiä haettiin konkurssiin eniten tämän vuoden tammikuussa, jonka jälkeen konkurssihakemusten määrä on vähentynyt joka kuukausi. Kun tammikuussa hakemuksia oli lähes 300, huhtikuussa määrä oli tippunut 215 hakemukseen. Toukokuussa konkursseja tuli vireille 194.

Koronakriisin seurauksena keväälle ennustettiin jopa konkurssiaaltoa, mutta tilastoissa sellaisesta ei ole näkynyt merkkejä.

– Olen ihmetellyt tätä itsekin, että tilastojen perusteella näyttää käyneen miltei päinvastoin, Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson sanoo.

Luvut eivät koskaan kerro koko totuutta. Fredriksson toteaa, että mukana saattaa olla ”institutionaalisia muutoksia”, jotka selittävät konkurssihakemusten vähenemisen.

– Kevään aikana yritykset ovat saaneet verohelpotuksia ja lainojen lyhennysvapaita, joilla on voinut olla vaikutusta.

Koronakriisin aikana valtio on tukenut yrityksiä sekä suorilla tuilla että avaamalla yrittäjille mahdollisuuden hakea työttömyysetuuksia. Lisäksi osa vuokranantajista on saattanut tarjota kivijalkayrityksille vapaata vuokranmaksusta.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen uskoo, että yrityksille suunnatut tukitoimet ovat hillinneet konkurssihakemusten määrän kasvua.

– Valtion antamat apupaketit ovat auttaneet todella vaikeassa asemassa olevien yritysten kassatilannetta ja tavallaan kantaneet yrityksiä pahimman kuopan yli. Ilman näitä tukia olisimme varmasti nähneet jo tässä vaiheessa enemmän konkurssihakemuksia.

Yrityksen konkurssiin asettamista voi hakea joko yrittäjä itse tai yrityksen velkoja. Yleensä kolmasosa konkurssihakemuksista on yrittäjän tekemiä ja kaksi kolmasosaa on velkojan tekemiä.

Konkurssiasiamies Helena Kontkasen mukaan asetelma muuttui kiinnostavalla tavalla maaliskuun jälkeen.

– Ennen koronakriisiä tilanne jokseenkin vakiintunut. Kolmasosa hakemuksista oli velallisen tekemiä ja kaksi kolmasosaa velkojan tekemiä, Kontkanen kertoo.

– Yllättäen sitten huhtikuussa yli puolet hakemuksista oli velallisen tekemiä. Velkojien tekemien konkurssihakemusten määrä puolestaan vähentyi huhtikuussa.

 

Kontkanen arvioi, että konkurssihakemusten määrän väheneminen jatkuu vielä kesäkuussa. Kesäkuun 16. päivänä vireille pantuja konkursseja oli 92.

– Tällä tahdilla konkurssimäärä saattaa kesäkuulta jäädä alle kahdensadan, ottaen vielä huomioon juhannusaaton. Jäljellä on enää yhdeksän työpäivää, Kontkanen sanoo.

Suomen Yrittäjien pääekonomistin Mika Kuismasen mukaan seuraavat kuukaudet ovat olennaisia sen kannalta, millaisena kehitys jatkuu.

Jotkut yrittäjistä ovat esimerkiksi saattaneet lykätä konkurssipäätöstään kevään yli, koska tilanne on alati elänyt. He ovat vähitellen palaamassa arvioimaan tilannetta uudelleen.

– Kaikilla sinnikkyys ei valitettavasti kanna, ja syksyn puolella todennäköisesti jo nähdään konkurssihakemusten ja konkurssien määrän kasvua, Kuismanen sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?