Rahoitusmarkkinaveron kannatus nousee – Pietikäinen: Nyt alalla on perverssi kannustin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Rahoitusmarkkinaveron kannatus nousee – Pietikäinen: Nyt alalla on perverssi kannustin

Europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok) ja Silvia Modig (vas) pitävät rahoitusmarkkinaveroa oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Myös finanssialalla uskotaan, että keskustelu verosta nousee pian esiin Euroopassa.

Europarlamentaarikot Silvia Modig (vas.) ja Sirpa Pietikäinen (oik.) sekä Finanssialan ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi (kesk.) uskovat, että rahoitusmarkkinavero nousee uudelleen tapetille.­

15.6.2020 13:30

Euroopan unioni tarvitsee uusia rahoituslähteitä. Tämä oli Euroopan komission ehdottaman koronaelvytyspaketin voimakas viesti. Jäsenmaat viilaavat vielä paketin sisältöä, mutta seuraava kysymys on jo nurkan takana: Mistä EU saa uusia tuloja?

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi arvioi, että pörsseissä tehdyistä kaupoista perittävä rahoitusmarkkinavero nousee uudestaan keskusteluun Euroopassa.

– Odotamme, että se nousee yhtenä vaihtoehtona EU:n budjetin rahoittamiseksi, Kauppi arvioi uutistoimisto Startelille.

Samalla kannalla on myös kansalaisjärjestö Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.

– Nyt on keskitytty enemmän elvytystoimiin. Varmasti, kun päästään tästä eteenpäin, niin verokeskustelu nousee niin kansallisesti kuin EU:n tasolla.

Kauppi muistuttaa, että kymmenen jäsenmaan ryhmittymä ei ole missään vaiheessa lopettanut veron viemistä eteenpäin. Ideana on ollut, että maat ottavat käyttöön yhdessä sovitun veron ja jakavat siitä saadut tulot sovitulla tavalla. Järjestelmään voivat liittyä myös muut maat halutessaan.

Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi huhtikuun loppupuolella, että maa aikoo edistää rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa omalla puheenjohtajakaudellaan, joka alkaa heinäkuussa.

Kiinnostus veroa kohtaan kasvaa

Ranskassa ja Italiassa on jo käytössä kansallinen rahoitusmarkkinavero osakkeille, ja Espanja aikoo ottaa sellaisen käyttöön. Myös Yhdysvalloissa presidenttikisasta vetäytynyt senaattori Bernie Sanders on ehdottanut laajemman rahoitusmarkkinaveron käyttöön ottamista.

Aika vaikuttaa otolliselta verolle. Yritykset ovat joutuneet lomauttamaan ja valtiot elvyttämään. Samaan aikaan osakekurssit ehtivät nousta varsin lähelle koronavirusta edeltävää aikaa.

– Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Eihän tavallinen palkansaaja hyödy osakkeiden noususta. Nyt on se momentum, jolloin transaktioverosta pitää keskustella, arvioi europarlamentaarikko Silvia Modig (vas).

Myös kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen pitää rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa kannatettavana ideana.

– Reaalitalouden sektorilla kaikki osallistuvat veronmaksuun ja veroprosentit ovat kohtuullisen korkeita. Samaan aikaan meillä on yksi globaali sektori eli finanssisektori, joka ei osallistu ollenkaan. Se on perverssi kannustin.

Koronakriisi on ollut niin poikkeuksellinen, että moni alkaa unohtaa maailman ennen koronaa. On siis syytä palauttaa mieliin, että useamman vuoden oli paljon puhetta siitä, kuinka osakekurssit ovat nousseet enemmän kuin yritysten tuloksentekokyky. Markkinoille sijoitettua rahaa voitaisiin käyttää muuallakin yhteiskunnassa.

Tämä yleisen hyödyn periaate onkin se syy, miksi ajatus rahoitusmarkkinaverosta heräsi EU:ssa finanssikriisin jälkeen. Vuonna 2011 Euroopan komissio perusteli rahoitusmarkkinaveroa muun muassa sillä, että se poistaisi kannusteita toiminnalta, joka heikentää markkinoiden toimivuutta. Toisin sanoen verolla haluttaisiin vähentää haitallista spekulaatiota.

Tämä ajatus on vielä vahvemmin esillä kymmenen jäsenmaan vuonna 2013 valmistuneesta esityksessä. Esityksen mukaan nykyiset verotuskäytännöt saattavat siirtää varoja finanssisektorille ja näin lisätä investointeja sellaisiin kohteisiin, jotka eivät luo hyvinvointia.

Pietikäinen: Ultranopea osakekauppa saatava veron piiriin

Pietikäinen ei kannata varauksetta kymmenen EU-jäsenmaan ehdotusta rahoitusmarkkinaverosta. Hänen mielestään maaryhmän ehdotus näyttää olevan vesitetty versio siitä ehdotuksesta, jota Pietikäinen itse oli valmistelemassa Euroopan parlamentissa kymmenen vuotta sitten.

– Sen veron eteneminen on elämää surullisempi tarina. Alkuperäinen ehdotus oli hirvittävän fiksu ja järkevä, koska se olisi kattanut kaikki finanssitransaktiot.

Tarkkaa tietoa ei ole siitä, minkälaista ehdotusta kymmenen jäsenmaata haluaa viedä eteenpäin, mutta Pietikäisen mukaan ehdotuksesta on poistunut johdannaiskauppojen verotus sekä ultranopean kaupankäynnin verotus.

Esimerkiksi Ranskassa alle puolen sekunnin sisään tarjouksesta peruutettuja tai muokattuja kauppoja verotetaan 0,01 prosentilla. Tosin vain jos tällaisia muokattuja tarjouksia on yli 80 prosenttia yksittäisen markkinatoimijan tarjouksista. Tämän korkean rajan takia Ranska ei ole saanut ultranopeista kaupankäynneistä lainkaan verotuloja.

Pietikäinen katsoo, että erityisesti ultranopeaa kaupankäyntiä pitäisi verottaa, koska niissä riittää, että voittoa tehdään ”0,00 jotain prosenttia”. Silti tämä on niin kannattavaa, että monien sijoittajien raha ohjautuu ennemmin sinne. Samaan aikaan monet valtiot ja yritykset tuskailevat mistä saada rahaa infrainvestointeihin ja ympäristöä säästäviin innovaatioihin.

– Kaikkien huoli ja päänsärky on, että miten saadaan yksityistä rahaa rautateihin ja aurinkopaneeleihin. Jos finanssisektorin kannustin on mitä se nyt on, niin ei me oikein millään saada. Pitäisi saada edes se kannustin pois sieltä supernopeasta kaupasta.

Finanssiala torjuu veron

Finanssiala ei kannata rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa. Piia-Noora Kauppi kertoo, että ainoastaan globaali rahoitusmarkkinavero olisi hyväksyttävissä. Muuten riskinä on, että osakekauppaa siirtyisi sellaisiin maihin, joissa transaktioista ei peritä veroa.

Sirpa Pietikäisen mielestä huoli on turha. Ainakin siinä tapauksessa, että vero otettaisiin käyttöön kaikissa EU-maissa.

– EU vastaa melkein 40 prosenttia maailman finanssimarkkinoista. Ei ole olemassa sellaista finanssi-instituutiota, joka jättäisi EU:n väliin.

Jos rahoitusmarkkinaveron ottaa käyttöön vain osa EU-maista, on huoli sijoitusten vähenemisestä aiheellisempi. Kun Ranska otti käyttöön rahoitusmarkkinaveron, volyymit pienenivät Euroopan komission selvityksen mukaan Ranskan pörssissä noin kymmenellä prosentilla.

Rahoitusmarkkinaveron vaikutusta markkinoiden likviditeettiin, heiluntaan eli volatiliteettiin ja osakkeiden arvonmuodostukseen on myös tutkittu.

Joidenkin tutkimusten mukaan rahoitusmarkkinavero voi lisätä heiluntaa ja vähentää osakkeiden likviditeettiä, kun markkinoilla ei ole niin paljon ostajia ja myyjiä. Tämä haittaa kaikkia osakkeilla kauppaa käyviä.

Toisaalta voidaan kysyä, että entäs sitten. Jos spekulatiivinen kauppa todetaan sellaiseksi, jota halutaan vähentää, silloin haittavaikutukset voidaan hyväksyä.

Rahoitusmarkkinaverosta keskustelu on pitkälti arvokeskustelua.

Modig vertaa tilannetta ilmastotoimiin. Vaikka joissain maissa jatketaan päästöjen tupruttamista, on Euroopan unionissa haluttu lähteä laskemaan päästöjä odottamatta sitoutumista muilta mailta. Pohjimmaisena syynä on, että halutaan toimia oikein ja vastuullisesti.

Muut tulonlähteet voivat mennä edelle

EU:n sisällä paineet omista tulolähteistä joka tapauksessa lisääntyvät. Mikäli EU-jäsenmaat hyväksyvät komission ehdotuksen elvytyspaketista, ottaa EU yhteistä lainaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden pitää päästä jossain vaiheessa sopuun näistä tulonlähteistä.

Finnwatchin Hietanen kertoo, että EU:ssa on ollut paljon verotuksellisia hankkeita, jotka eivät ole edenneet koskaan valmisteluun

– Monilla näillä hankkeilla on nyt mahdollisuus nousta vakavammin keskusteluun. Myös keskustelu EU:n veropohjan yhtenäistämisestä lisääntyy.

Monen ehdotuksen ongelma on, että maat keräävät jo valmiiksi kansallisia veroja. Siksi varmimmin voisi mennä läpi Pietikäisen mielestä varainkeruutapa, jota jäsenmailla ei jo ole käytössä.

Tässä vaiheessa vahvimmin on ollut esillä muovivero, digijättien vero tai hiilitulli. Hiilitullin idea on periä erityistä veroa niistä tuotteista, joiden tuotannossa syntyy paljon päästöjä.

Komission esityksen mukaan EU:n ottaman lainan takaisinmaksu alkaa vasta 2028. Demareiden europarlamentaarikko Eero Heinäluoma pitää todennäköisenä, että uusista tulonlähteistä saadaan sovittua vasta lähellä tuota vuotta.

Heinäluoma arvioi, että nopeimmin edistyvät ehdotukset muoviverosta, digiverosta ja hiilitulleista. Sen sijaan rahoitusmarkkinaverolla voi olla edessä takkuinen tie.

– En ole kuullut mitään sellaista, mikä parantaisi rahoitusmarkkinaveron sijoitusta tässä kehikossa. Luulen, että jos muut ovat vaikeita saada läpi, niin se on vielä vaikeampi.

Rahoitusmarkkinavero pyrkii hillitsemään spekulaatiota

Rahoitusmarkkinaveron ideana vähentää spekulointia finanssimarkkinoilla ja toisaalta kerätä verotuloja. Ideaalitapauksessa vero ei vaikuttaisi osakkeiden likviditeettiin eikä vähentäisi arvojen heiluntaa eli volatiliteettia.

Rahoitusmarkkinaveron yleisin sovellustapa on se, että jokaisesta arvopaperikaupasta peritään veroa. Siksi veroa kutsutaan myös transaktioveroksi. Suuruus on yleensä pieni, esimerkiksi 0,1–0,5 prosenttia jokaisesta tehdystä kaupasta. Lisäksi johdannaisille ja supernopealle kaupalle vero on vielä pienempi, luokkaa 0,01 prosenttia kaupan arvosta.

Rahoitusmarkkinaveroa on tituleerattu usein myös Tobinin veroksi, vaikka taloustieteilijä James Tobinin vuonna 1972 ehdottama vero koski valuuttakauppaa.

Transaktiovero on käytössä osakekaupoissa Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?