Avioero kävi kalliiksi pörssiyhtiön toimitusjohtajalle – luopuu liki miljoonan arvoisesta osakepotista maksaakseen tasingon - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Avioero kävi kalliiksi pörssiyhtiön toimitusjohtajalle – luopuu liki miljoonan arvoisesta osakepotista maksaakseen tasingon

Pihlajalinna tiedotti keskiviikkona, että Joni Aaltonen luovuttaa noin 27 000 osaketta ja myy noin 39 000 osaketta maksaakseen tasingon hovioikeuden päätöksen mukaisesti.

Julkaistu: 10.6. 18:00

Tasingon maksaakseen Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen luopuu osakepotista, jonka arvo on nyt lähes miljoona euroa. Oikeudessa riideltiin kodin siivoamisesta ja lastenhoidosta.

17 vuoden avioliiton jälkeen puolisostaan eronnut hoiva- ja terveysyhtiö Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen on hävinnyt ositusta koskeneen riidan Turun hovioikeudessa.

Tasingon maksaakseen Aaltonen luovuttaa noin 27 000 osaketta ja myy noin 39 000 osaketta, Pihlajalinna kertoi pörssitiedotteessaan keskiviikkona.

Yhteensä 66 0000 osakkeen arvo oli keskiviikkoiltapäivän kurssilla yli 950 000 euroa.

Pihlajalinnan pörssitiedotteen mukaan osakkeiden myynti ajoittuu kuluvan vuoden kesään. Tiedotteessa korostetaan, etteivät luovutukset liity Pihlajalinnan toimintaan eikä vireillä olevaan Mehiläisen tekemään ostotarjoukseen Pihlajalinnasta.

Oikeuden asiakirjojen mukaan ex-puolisot riitelivät siitä, kenelle kuuluu hyöty osakkeiden reilusta arvonnoususta avioliiton loppumetreillä eli ”välitilassa” – avioeron vireilletulon ja osituspäätöksen välisenä aikana.

Aaltosen mukaan välitilan aikainen arvonnousu oli hänen ansiotaan, eikä entisen vaimon olisi kuulunut hyötyä osakkeista tasingossa.

Avioerohakemuksen tullessa vireille huhtikuussa 2015 osakkeen arvo oli 9,00–10,75 euroa kappaleelta. Samaan aikaan Aaltonen aloitti Pihlajalinnan operatiivisena johtajana. Vain kaksi kuukautta myöhemmin Pihlajalinna listautui pörssiin.

Yhtiön toimitusjohtajana Aaltonen on toiminut tammikuusta 2017 alkaen.

Pesänjakajan laatimassa osituspäätöksessä osakkeen arvoksi määriteltiin osituksen toimittamishetken tilanne. Tuolla hetkellä, joulukuussa 2017, osake maksoi jo 13,60 euroa. Aikaa erohakemuksesta oli kulunut runsaat kaksi ja puoli vuotta.

Arvo oli lähes kahdeksankertainen verrattuna hintaan, jolla Aaltonen osti osakkeet joulukuussa 2009. Osakkeen laskennalliseksi hankintahinnaksi määriteltiin 1,73 euroa. Kaikkiaan osakkeiden hankintaan meni siis yhteensä noin 215 000 euroa.

Pesänjakajan ratkaisuun pettynyt Aaltonen moitti ositusta Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Kanteessaan Aaltonen vaati ensisijaisesti, että osakkeiden arvo pitäisi määritellä osituksessa hankintahinnan mukaisesti.

– Pesänjakajan ratkaisussa ei ole otettu huomioon sitä, että Aaltosen työskentelyllä on ollut merkittävä vaikutus Pihlajalinnan tulokseen ja hänen aktiivinen toimintansa yhtiön hyväksi on nostanut Pihlajalinnan osakkeiden arvoa, kanteessa perusteltiin.

Aaltonen vetosi siihen, että avioliittolain mukaan omaisuus, jonka puoliso on ansainnut avioeron vireilletulon jälkeen, on avio-oikeudesta vapaata.

– (Entinen vaimo) ei ole millään tavalla panostanut omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen avioliiton aikana tai avioeron vireilletulon jälkeen, kanteessa korostettiin.

Omalta osaltaan Aaltonen kertoi osallistuneensa perheen taloudenhoitoon muun muassa maksamalla kotisiivouksen ja hoitamalla kodin kunnossapitoa. Aaltonen muistutti myös järjestäneensä lasten hoidon heidän sairastuessaan.

Aaltosen ex-vaimo katsoi, ettei Aaltosen panos Pihlajalinnan osakkeiden arvonnousussa ollut ratkaiseva. Ex-vaimon mukaan arvo nousi vain siksi, että yhtiö listautui pörssiin.

Kodin menojen osalta ex-vaimo myönsi, että Aaltonen oli avioliiton myöhemmässä vaiheessa kovempituloisena huolehtinut isoimmista laskuista. Ex-vaimo korosti kuitenkin huolehtineensa kaksilapsisen perheen arjesta ja olleensa myös työelämässä. Hän muistutti, ettei Aaltonen pitänyt kummankaan lapsen synnyttyä isyyslomaa.

Kaiken lisäksi Aaltonen oli hankkinut ensimmäiset Pihlajalinnan osakkeensa ex-vaimon isältä saamallaan lainalla. Ex-vaimon äidiltä saatua perintömetsää myymällä perhe varusteli ensimmäistä asuntoaan.

Käräjäoikeus korosti Aaltosen nousujohteista uraa ja panosta Pihlajalinnan menestystarinassa. Aaltonen kertoi itse keskittyneensä muun muassa kuntien ulkoistamisiin liittyviin yhteistoimintajärjestelyihin.

Oikeus katsoikin, että osakkeiden arvonnousu ositusperusteen syntyhetken jälkeen on lisäarvoa, joka ei ole avio-oikeuden alaista omaisuutta. Näin ollen osakkeiden arvoksi tasingossa jäi 215 000 euroa, ja Aaltosen maksettavaksi tasingoksi määrättiin yhteensä noin 350 000 euroa.

Riidan käräjillä kokonaan hävinnyt ex-vaimo määrättiin maksamaan Aaltosen oikeudenkäyntikulut, runsaat 20 000 euroa.

Ex-vaimo ei kuitenkaan jättänyt asiaa tähän vaan valitti Turun hovioikeuteen. Menestyksekkäästi.

Valituksessaan ex-vaimo mainitsi muun muassa mahdollistaneensa kodista huolehtiessaan Aaltosen työnteon Pihlajalinnassa sen pörssiin listautumista varten.

Hovioikeus linjasi, ettei osakkeiden tuotto ole henkilön työllään ansaitsemaa omaisuutta. Näin ollen osakkeiden arvonnousu on avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Lisäksi hovioikeus päätti, että Aaltosen omistamien Pihlajalinnan osakkeiden arvo tulee määrittää osituksen toimitushetken käyvän hinnan eli tuolloisen pörssikurssin (13,60 euroa) mukaisesti 1,73 euron sijaan.

– Asiassa ei ole näytetty, että pesänjakajan suorittama toimitusositus johtaisi Aaltosen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, taikka että (ex-vaimo) saisi perusteetonta taloudellista etua ottaen huomioon edellä todettu avioliiton pitkä kesto ja puolisoiden yhteinen toiminta yhteisen talouden sekä perheen hyväksi, hovioikeus kirjasi ratkaisuunsa.

215 000 euron sijaan Aaltosen Pihlajalinna-omistuksen arvo katsottiin osituksen näkökulmasta siis lähes kahdeksankertaiseksi. Ex-vaimo pääsee näin jakamaan Aaltosen kanssa miltei 1,7 miljoonan euron osakepotin.

Käräjäoikeuden ratkaisussa Aaltosen maksettavaksi määrättiin tasinkoa yhteensä noin 350 000 euroa. Ositus koski siis noin 700 000 euron summaa, josta osakkeiden osuus oli noin 215 000 euroa ja muun omaisuuden noin 485 000 euroa.

Hovioikeuden ratkaisussa ei lopullista ositussummaa mainita. Käräjäoikeuden ratkaisun perusteella omaisuuden arvo nousi 1,7 miljoonan osakepotin myötä lähes 2,2 miljoonaan euroon.

Aaltonen sai lopulta maksaa myös molempien osapuolien kaikki oikeudenkäyntikulut, yhteensä noin 51 500 euroa. Yli 31 000 euroa summasta oli Aaltosen omia kuluja.

Ratkaisuun voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?