Tutkija väläyttää: Eläkeikää voidaankin joutua laskemaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tutkija väläyttää: Eläkeikää voidaankin joutua laskemaan

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni vaati hallitusta nostamaan eläkeikää, jotta työllisyys vahvistuisi. Asiantuntijoiden mukaan työllisyys ei kohene eläkejärjestelmää rukkaamalla.

10.6. 5:59 | Päivitetty 10.6. 8:53

Hallituksen tuskin olisi järkevää lähteä nostamaan vanhuuseläkeikää, vaikka keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni maanantaina tämän suuntaisia ajatuksia esittikin. Video yllä: Näin tarkistat työeläkekertymäsi.

Edellisen eläkeuudistuksen yhteydessä nimittäin sovittiin, että vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain 65 vuoteen ja vuodesta 2030 eteenpäin se sidotaan eliniänodotteeseen. Näin ollen eläkeikä nousee jo ihan itsestään ja ilman uusia päätöksiä.

– Vanhuuseläkeiän nostaminen on periaatteessa jo ratkaistu asia. Tämä nykyinen malli on tällainen automaatti, joka hoitaa eläkeiän nostamisen täältä ikuisuuteen asti. Ei siihen ole syytä puuttua, jos elinajanodote kasvaa, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander sanoo.

Johtaja Jaakko Kiander, Eläketurvakeskus.­

Kiander arvelee, että tulevaisuudessa vanhuuseläkeikää saatetaan jopa joutua alentamaan, jos se karkaa elinajanodotteen mukana liian korkealle.

– Pikemminkin voi käydä niin, että joudutaan miettimään, nouseeko se eläkeikä liian korkealle jossain vaiheessa.

Kulmuni täsmensi myöhemmin maanantaina Taloussanomille, että hän oli eläkeiän sijaan tarkoittanut eläköitymisikää – siis sitä ikää, jossa suomalaiset keskimäärin siirtyvät työeläkkeelle.

Kulmunin vaatimus eläkeiän tai eläköitymisiän nostamisesta liittyi ilmeisesti hänen huoleensa valtion velkaantumisesta ja siihen, ettei työllisyyttä saataisi vahvistettua riittävästi, jotta velkaantuminen lopulta taittuisi.

– Eläkejärjestelmän sisällä on pystyttävä toimimaan työllisyyden vahvistamiseksi, jotta saamme velkaantumisen taittumaan, Kulmuni sanoi Helsingin Sanomille.

Suuri osa suomalaisista jää työelämästä pois ennen alinta lakisääteistä eläkeikää. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että osa ihmisistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kianderin mukaan eläkejärjestelmän uudistaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, jolla esimerkiksi työkyvyttömyysriskiä voitaisiin torjua.

– Jos halutaan torjua työkyvyttömyysriskiä tai ehkäistä syrjäytymistä työelämästä, niin se on enemmän sosiaali- ja työvoimapolitiikan asia, hän sanoo.

– Nämä ovat toki niitä tekijöitä, jotka alentavat sitä keskimääräistä eläkkeellejäämisikää, ja niihin pitäisi toki puuttua, mutta eläkejärjestelmän välineillä se ei oikein onnistu.

Vakuutustieteen vastuuprofessori Lasse Koskinen.­

Tampereen yliopiston vakuutus­tieteen vastuu­professori Lasse Koskinen huomauttaa, ettei eläkeiän nostamisessa ole ideaa, jos taloudesta puuttuu työpaikkoja eikä ihmisillä ole terveyttä ja työkykyä. Lähtö­kohtaisesti nämä asiat pitäisi ensin saada kuntoon, jotta eläköitymisiän nostaminen toimisi työllisyyttä vahvistavalla tavalla.

– Ne varmat lääkkeet työllisyyden vahvistamiseen löytyvät kyllä muualta kuin yksin eläkeiän nostamisesta, eläke- ja vakuutusjärjestelmiin perehtynyt Koskinen sanoo.

Taloussanomien haastattelussa Kulmuni mainitsi myös eläkeputken poistamisen yhtenä keinona, jolla eläköitymisikää voitaisiin nostaa. Koskisen mukaan tämäkin ehdotus on ongelmallinen.

– Meillä ei toimi tällä hetkellä työmarkkinat siten, että vanhat irtisanotut työllistyisivät uudelleen.

Koskinen katsoo, että hyväkuntoinen talous on avain niin vahvaan työllisyyteen kuin kestävään eläkejärjestelmäänkin.

– Silloin, jos ihmiset eivät pääse töihin, ei kerry eläkkeitä. Samalla myös luvattujen eläkkeiden maksupohja rapautuu. Sidos tehdyn työn, maksettujen työeläkkeiden ja kertymän välillä on todella vahva.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?