Asiantuntijat uudesta työllisyys­tavoitteesta: nyt on rima todella korkealla – ”Nyky­järjestelmässä ei tule toteutumaan” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat uudesta työllisyys­tavoitteesta: nyt on rima todella korkealla – ”Nyky­järjestelmässä ei tule toteutumaan”

Julkaistu: 3.6. 21:24

Nykytoimet lisäbudjetti mukaan lukien eivät juuri edesauta työpaikkojen syntyä, asiantuntijat arvioivat.

Asiantuntijoiden mukaan on hyvä, että tavoitellaan korkeampaa työllisyystavoitetta, mutta tavoitteet ovat ainakin nykytoimien valossa liian korkealla.

Tiistaisessa tiedotustilaisuudessa valtionvarainministeri Katri Kulmuni (kesk) sanoi, että hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) vuosikymmenen loppuun mennessä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi MTV:lle, että tavoitteena on jopa 77–78 prosentin työllisyysaste. Aikaisemmin hallitus on kertonut tavoittelevansa 75 prosentin työllisyysastetta.

– Hallituksen kirjaus oli hyvin selkeä, että kunnianhimoisempi kuin 60 000 työpaikkaa, joka oli aikaisempi. Jos aikaisemmin tavoiteltiin 75 prosenttia, niin nyt varmasti lähdetään tavoittelemaan 77–78, Lintilä sanoi MTV:n mukaan.

Työllisten määrän pitäisi karkeasti arvioiden nousta jopa 200 000 uudella työllisellä, kun huomioidaan koronaviruksen pudottama lähtöasetelma.

Käytännössä työllisyystavoitteeseen ei ole mahdollista päästä tällä hallituskaudella, mutta Lintilän mukaan nykyisen hallituksen tulee päättää toimenpiteistä.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu pitää hyvänä, että työllisyystavoitteet hilataan korkealle. 78 prosentin työllisyystavoite on hänen mukaansa mahdollinen, mutta vaatii rakenteellisia muutoksia.

– Meillä on Pohjoismaissa esimerkkejä tästä.

Jotta työllisyysaste tavoitettaisiin, tulee kaikkien hallituksen toimien tukea sen kasvua. Koivun mukaan työllisyysasteen nousua edesauttavat muun muassa suuret infrahankkeet ja koulutukseen panostaminen.

Näihin hallitus budjetoikin lisärahoitusta eilen julkistamassaan 5,5 miljardin euron lisätalousarvioesityksessä.

Ne eivät kuitenkaan yksin nosta työllisyyslukua, sillä työpaikkojen tulisi syntyä erityisesti yksityiselle sektorille. Tätä voidaan tukea Koivun mukaan monilla tavoilla, kuten edistämällä digitalisaatiota ja etätyötä tai muokkaamalla perhevapaita. Keskeistä on siis työmarkkinoiden jäykkyyksien poistaminen.

– Nykyisessä järjestelmässä tuollainen työllisyysaste ei tule toteutumaan. Ei tuollainen työllisyysaste saa olla mahdottomuus, mutta se vaatii muutoksia ja hieman tuuriakin esimerkiksi yritysten tuotekehitykseen.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen pitää tavoitetta todella kovana. Se voi toteutua, mutta vie hallituskauden jos toisenkin ja vaatii pitkäjänteistä työtä.

Pylkkänen ei myöskään usko, että hallituksen ennätyksellinen lisäbudjetti ainakaan yksinään saisi työllisyyttä riittävään kasvuun tavoitteeseen pääsemiseksi.

– Eikä ole mielekästäkään ajatella niin, että julkisella panostuksella saataisiin työpaikkoja syntymään. Pikemminkin nämä hankkeet toivottavasti antavat uskoa ja puitteita yksityiselle sektorille toimia aktiivisesti markkinoilla.

Pylkkänen muistuttaa etteivät uudet julkisen sektorin työntekijät paranna välttämättä julkisen sektorin taloustilannetta, eli kasvun tulisi tulla tuottavuuden kasvun ja yksityisen sektorin työllistämisen kautta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

Yksityisellä puolella toimialat alkavat hiljalleen toipua koronan aiheuttamasta shokista, mutta kasvu vaikuttaa olevan aika hidasta. Asuntokaupassa yllättävä vilkastuminen on Pylkkäsen mukaan niin ikään todennäköisesti paluu normaaliin, eikä niinkään viite talouden paremmista ajoista.

Hän kuitenkin antaa kiitosta ainakin tietyille osille hallituksen lisätalousarviosta. Esimerkiksi koulutuspaikkojen lisäys oli Pylkkäsen mukaan tarpeellista, vaikkakin paikkoja olisi pitänyt lisätä jo aiemmin.

Niiden määrän olisi niin ikään voinut tuplata.

– Viimeisellä nousukaudella kasvua rajoitti osaajapula. Nyt kun talous on seestymävaiheessa, tulee kouluttaa mahdollisimman paljon kysyntä huomioon ottaen, jotta osaajia riittää silloin, kun heitä tarvitaan.

Pylkkäsen mukaan hyvässä taloudellisessa tilanteessa koulutuspaikkojen lisäys voi jopa rajoittaa työllisyyskasvua, mutta matalasuhdanteessa sen vaikutus on vähäisempi.

Koulutuksenkin mahdollisesti tuoma lisätyöllisyys ja tuottavuuskasvu näkyvät vasta vuosien päästä.

Hallitus on perustellut velanottoa sillä, että heikossa tilanteessa kannattaa elvyttää muun muassa panostamalla infrahankkeisiin. Pylkkäsen mukaan ajatus on tutkimustiedon valossa täysin perusteltu, mutta lisäbudjetin ongelmaksi muodostuu sen hajaantuneisuus.

– Jokainen puolue sai jotakin ja kokonaisuus leviää moniin eri kohteisiin. Kunnon elvytys tarvitsisi kunnon kohdennetun piristysruiskeen tällaisten ripotellun voimavarojen jakamisen sijaan.

Pylkkäsen ”sopupaketiksi” nimeämässä lisäbudjetissa esimerkiksi kunnat saavat reilun miljardin, vaikka koronatilanteessa ne ovat hänen mukaansa pystyneet säästämään sairaanhoitomenoissa, kun monissa kunnissa terveyspalveluiden kysyntä on romahtanut.

– Se oli ylimitoitettu, vastiiketon ja yleiskatteinen tuki, jolla ei ole tuottavuuden kasvattamisen velvoitetta, jolla voitaisiin puolestaan taittaa sote-menojen jatkuvan kasvu..

Lopuksi Pylkkänen muistuttaa, että nopea elpyminen tapahtuu perinteisten, jo menekkinsä vakiinnuttaneiden vientituotteiden kautta. Siinä määrin esimerkiksi cleantech ja ympäristösatsaukset eivät paranna talouden tilaa tai työllisyyttä vielä lähitulevaisuudessa, vaan nopean toipumisen pohjana ovat esimerkiksi puunjalostus- ja metalliteollisuus tavaraviennin sekä tieto- ja viestintätekniikka palveluviennin puolelta.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?