Oppositiossa pidetään lisäbudjettia epäonnistuneena, eikä uskota työllisyyden kasvuun - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Orpo ja Halla-aho roimivat hallituksen elvytyspakettia – ”vastuutonta rahan lapioimista” ja ”tulppa irti”

Oppositiojohtajat Petteri Orpo (kok.) ja Jussi Halla-aho (ps.) pitävät työllisyystavoitteita epärealistisina nykytoimilla.

Julkaistu: 3.6. 20:51

Pääoppositiopuolueiden johto toivoo hallitukselta konkretiaa. Kummankin mukaan ministeriöt saavat toiveitaan läpi ilman valtionvarainministeriön suodatusta.

Pääoppositiopuolueet pitävät hallituksen lisäbudjettia monilta osin epäonnistuneena. Työllisyystavoitteita kannatetaan, mutta opposition mukaan konkretia puuttuu.

Vaikeiden päätösten pelätään jäävän vain tuleville hallituksille.

Hallitus julkisti eilen yhteensä 5,5 miljardin lisätalousarvion, jonka avulla on tarkoitus tukea talouden avaamista ja elpymistä.

Hallitus tavoittelee elvytyskokonaisuudella muun muassa kysynnän lisäämistä, Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymien parantamista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Samalla hallitus aikoo nostaa työllisyystavoitettaan aiemmasta 60 000 päätösperustaisesta uudesta työpaikasta. Asiasta on määrä päättää budjettiriihessä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kommentoi MTV:lle, että työllisyystavoite voisi olla aiemman 75 prosentin sijaan 77–78 prosenttia.

Se vaatisi koronan jälkeen arvioiden mukaan jopa 200 000 uutta työpaikkaa.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) mukaan hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen velan suhde BKT:hen vuosikymmenen loppuun mennessä.

Oppositiojohtajat Petteri Orpo (kok) ja Jussi Halla-aho (ps) pitävät lisäbudjettia vastuuttomana ja työllisyystavoitetta epärealistisena nykypolitiikalla.

Orpo: ”Vastuutonta rahan lapioimista”

Orpo kaipaisi hallitukselta selkeää kokonaissuunnitelmaa, joka pitäisi sisällään sekä elvytyksen, rakenteelliset uudistukset ja sopeutukset.

– Kokonaisuus pitää tuoda julki, muuten tämä on vain vastuutonta rahan lapioimista, Orpo sanoo.

Hän sanoo, että tuntuu kuin hallitus välttelisi vaikeita päätöksiä. Kokoomuksen pelkona on, että hallitus kippaa kaikki leikkaukset ja käytännön toimet tuleville hallituksille.

Orpo sanoo, että kokoomus ymmärtää ja kannattaa harkittuja elvytystoimia. Oppositiopuolue tukee esimerkiksi infrastruktuurin, kuten raideyhteyksien, kehittämistä myös korona-aikana. Hyväksynnän saa myös osa muista lisäbudjetin kohteista, kuten kunnille osoitettu tuki.

Orpon mukaan valtionvarainministeriössä on kuitenkin unohdettu vastuullinen rahankäyttö ja rahanjakoa toteutetaan kaikenlaisiin asioihin ”ilman ajatustakaan siitä, mistä ne rahat tulevat tulevaisuudessa”.

Jokaisen ministeriön toiveet menevät sellaisenaan läpi ilman valtionvarainministeriön suodattamista.

– Kun hallitus tekee paloittain ensin elvytystä, sitten työllisyystoimia ja sitten osa hallituksesta on antanut ymmärtää, että sopeuttaminen jää tulevien hallitusten vaivaksi, niin eihän sen pitäisi näin mennä. Kaikki kolme asiaa pitäisi toteuttaa samaan aikaan.

Orpo korostaa, että menojakin pitäisi pystyä vähentämään koronan keskellä.

Työllisyyden kasvattamiseen Orpo ei myöskään usko, sillä hänen mukaansa hallituksen politiikka ei tarjoa käytännön ratkaisuja työllisyyden kasvattamiselle.

Hän muistuttaa, että työllisyystoimet ja jopa työllisyystavoitteet ovat siirtyneet jatkuvasti myöhemmäksi. Viimeisenä hallitus kertoi päättävänsä työllisyystavoitteesta vasta syksyllä.

– Nyt olisi pitänyt selkeästi lyödä työllisyystavoite pöytään ja aloittaa toimien valmistelu välittömästi. Jos hallitus ei ryhdy oikeasti uudistuksiin, niin tuleva hallitus joutuu siivoilemaan sotkuja.

Orpon mukaan hallitus pyrkii menemään työllisyystoimissaan koronakriisin taakse, vaikka työllisyyttä edistäviä toimia olisi pitänyt tehdä jo ennen koronakriisiä tai viimeistään sen aikana.

Hän sanoo, ettei kriisi ole muuttanut kokonaiskuvaa suomalaisten työmarkkinoiden ongelmista, ja siksi kriisin taakse ei voi piiloutua.

Halla-aho: Hallituksella ei ole yhtenäistä näkemystä, eikä työllisyys hallituspolitiikalla nouse

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on Orpon kanssa samoilla linjoilla. Hän sanoo, että puolue voi niin ikään kannattaa hallituksen lisäbudjetissa mainittuja infrastruktuurihankkeita, vaikkakin näkemyseroja voi olla siitä, painottuvatko infrastruktuurihankkeet suuriin kaupunkeihin vai koko maan liikenneverkostoon.

– Suuri osa näistä lisätalousarvion sisältämistä menoista ei varsinaisesti liity koronan aiheuttamiin ongelmiin tai ole varsinaisesti elvyttäviä toimia, vaan pikemminkin pysyviä menolisäyksiä, jotka olivat hallituksen puolueohjelmissa joka tapauksessa, Halla-aho sanoo.

Hänen mukaansa viime vuonna laadittua hallitusohjelmaa olisi perusteltua tarkastella uudelleen.

Hallituksen tämän hetkistä talouspolitiikkaa leimaa Halla-ahon mukaan hallituspuolueiden väliset poliittiset erimielisyydet siitä, minkä pitäisi olla talouspolitiikan suuri linja. Hänen näkemyksensä mukaan erimielisyys on suurin keskustan ja vasemmistopuolueiden välillä.

– Kun yhtenäistä näkemystä ei ole, kaikki hallituspuolueet pyrkivät ulosmittaamaan omilla äänestäjäkunnilleen mieluisia asioita. Nyt kun meillä on tämä koronakriisi ja yleisiä hyvän taloudenpidon periaatteita katsotaan läpi sormien sekä Suomessa että Euroopassa, niin nyt sitten tähän samaan konkurssiin upotetaan sellaisiakin asioita, jotka eivät todellisuudessa liity tähän kriisiin millään tavalla.

Halla-ahon mukaan hallituspuolueet ovat kuvainnollisesti ottaneet ”tulpan pohjasta” ja voivat paradoksaalisesti paljon vapaammin käsin toteuttaa omaa politiikkaa taloudellisista raameista välittämättä, kun kaikki voidaan selittää koronakriisillä.

Ministeriöt ja päätöksenteko ovat Halla-ahon mukaan siiloutuneet, joka puolestaan lisää perussuomalaisten näkemyksen mukaan holtitonta rahankäyttöä.

– Kukin ministeri huseeraa omalla tontillaan ja pyrkii kasvattamaan oman tonttinsa menopuolta. Se on osittain selitys tähän, ettei yhteistä näkemystä talouden elvyttämisestä ole.

Työllisyysasteen nostamista perussuomalaiset kannattavat, mutta Halla-ahon mukaan hallituksen alkuperäinen 60 000 uuden työpaikan luominen ei ollut realistisella pohjalla, eikä hän pidä työllisyyden lisääntymistä nytkään todennäköisenä.

– Lisäksi tavoitteen asettaminen ei riitä, vaan hallitusohjelmassa ja budjetissa pitää olla sellaisia toimia, jotka edistävät sen tavoitteen toteuttamista.

Halla-ahon mukaan esimerkiksi pohditut verojen korotukset eivät edesauta työllisyyden kasvua. Perussuomalaiset haluaisivat sen sijaan pienentää varsinkin keskituloisten veroastetta.

– Verotuspäätöksissä pitäisi uskaltaa ottaa pieniä riskejä ja luottaa siihen, että ne ovat investointeja, jotka generoivat lisää tuloja valtiolle ja toisaalta pienentävät valtion menoja. Tämä ei selvästikään kuulu vasemmiston ohjelmaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?